Sivu: Ben is back!

Ben is back!

Tämä on se päivä. Ystäväni ja kollegani Ben on siis palannut. Täytyy myöntää, että syksy oli monessa mielessä aika raskas eikä vähiten siksi, että vierestäni eduskunnan istunnoista puuttui Ben Zyskowicz ja myös se naapurityöhuone oli tyhjänä. Benhän sai kesällä heinäkuussa aivoinfarktin ja siitä toipuminen vei koko syysistuntokauden ja on se totta, että toipuminen jatkuu vieläkin. Tuollainen tälli on siinä määrin kova, että Benin omin sanoin ei siitä ihan ilman vaurioita selviä. Mutta onneksi niistä vaurioista toivutaan ja kuntoudutaan, mutta aikaa se siis ottaa.

Tänään kuitenkin tunnelmarikas aamu, kun Ben oli jälleen talolla ja takaisin rivissä. Itse aloitin päivän jo ensimmäisellä Teamsillä kasilta ja sitten perään Valtion Liikuntaneuvoston kokous ja puoliltapäivin puhemiehen vaalit. Ben siinä tutulla paikalla vieressä ja heti tuntui siltä, että näinhän se on ollut ennenkin. Ja näin se pitää tulevaisuudessakin olevan. Vai miten se Cheek riimittelikään…

Niin on ollu ja niin on aina oleva
Omasta mielestä parhaita molemmat

No siitä en tiedä, mutta se on varmaa, että ”Niin on ollu ja niin on aina oleva,
mä seison omieni puolella”.

Hieno ja tärkeä päivä Benille, mutta myös minulle ja uskoisin, että aika moni muukin talolla ylipuoluerajojen tunsi jotain erityistä, kun Benkku oli talolla jälleen.

….

Kello 21.43 ja pitkä päivä takana. Se paras juttu oli tuo mistä jo kirjoitinkin ja muutenkin päivään mahtui monenlaista. Aamusta ensin siis yksi kiinteistöyhtiön remonttikokous ja sitten kolmen tunnin Valtion Liikuntaneuvosto ja sitten ryhmäkokousta ja puhemiesten vaalit. Kaikki valinnat saatiin tehtyä ja huomenna sitten jatketaan valtiopäivien avajaisten parissa.

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Yhden kuvan jaan vielä Benistä tänne. Eduskunnan kuvaaja Hanne Salonen taltioi hetken istunnosta, mistä välittyy se mitä olen kaivannut. Ystävä nyt myös toisella puolellani ja hänen hauskat jutut. Tästä on hyvä jatkaa.

 

 

Tagit: aivoinfarkti, Ben is back!, Ben Zyskowicz, Cheek, kollega, puhemiehenvaali, Ystävä,

Sivu: Esapekka Lappi ja Enni Mälkönen nostivat poronsarvet voiton merkiksi päänsä päälle – Tammikuu huipentui 61. Tunturirallin maalijuhliin

Enni Mälkönen ja Esapekka Lappi 61. Tunturirallin voittajina nostelemassa niitä kuuluisia poronsarvia. Kuva: Taneli Niinimäki AKK.

Hyvää helmikuuta! Nyt jo toinen toista, mutta palaan vielä lyhyesti tammikuun lopun tunnelmiin. Pitkäaikaisen perinteen mukaan oli talkoilemassa Tunturirallissa ja täytyy sanoa, että mukavaahan se jälleen oli. Kuten täällä jo aiemmin kirjoittelin niin selostajan hommat aloitin ihan 2000-luvun alussa ja aikanaan tein niitä ja tv-töitä oikeastaan lähes päätyöksenikin. Yhden vuoden kokeilin jopa siipiä niinkin, mutta muuan eduskuntakampanja silloin sekoitti kokeilua ja muutti monet asiat sitten keväällä 2007. Ei siitä nyt sen enempää. Tuon kevään jälkeen jätin rakkaan yritykseni Oy TeeHoo Ltd:n elämään ja olen sen kautta tehnyt joskus joitain työjuttujakin ja toki motorsportin puolelle jäi sitten enemmänkin harrastamista ja kivaa tekemistä kavereiden kanssa. Lähes 25 vuoden ajan selostin myös Suomen MM-rallin paikan päällä live-yleisölle ja pitkiä putkia olivat Tunturin lisäksi myös Mikkelin SM-Vaakunaralli ja muutamat muut. Lisäksi aina vuosittain joitain yksittäisiä juttuja on pyydetty tekemään ja moneen olen kalenterini sen salliessa vastannutkin, että

Mikä jottein…

Niin vastasin Porasen Heikille nytkin ja Lapissa meni tammikuun loppu kivasti rallikökässä. Ja kun päivät ovat kellollisesti pitkiä – valollisesti lyhyitä – niin ehdin Lapin kiertueella myös tekemään töitäkin eli ohjelmassa oli niin yritysjuttuja, liikennejuttuja kuin yksi vähän oman seurankin juttuja yhdessä kollegani Heikki Auton kanssa. Mutta ei siitäkään nyt enää sen enempää täällä, vaan pieni paluu Arctic Lapland Rallyn tapahtumiin.

Odotetusti tämänvuotisen Tunturin nopein oli Toyotan WRC-kuljettaja Elfyn Evans. Brittikuski osallistui Tunturiin testimielessä MM-sarjan Rally1-autolla ajaen näin ylivertaisella kalustolla kisan voittoon.  Arktisissa olosuhteissa – siellä lähellä -30 pakkasasteen rajaa hiponeessa talvisäässä – ajetun reilun 220 kilometrin pituisen reitin nopein oli siis Elfyn Evans, jonka keskinopeus vauhdikkaalla reitillä oli huimat 126,2 kilometriä tunnissa. Evans oli siis ns. poronsarvitaistelun ulkopuolella kalustostaan johtuen ja se taistelu käytiin sitten lähes historiallisen kovatasoisessa SM1-luokassa.

Suomenmestaruussarjan pääluokassa, SM1:ssa, podium-paikoista väännettiin aina finaalierikoiskokeelle saakka. Ykkösen kisa oli päättynyt avauspäivän jälkeen neljän kuljettajan ollessa 20 sekunnin sisällä toisistaan. Esapekka Lappi, Lauri Joona, Tuukka Kauppinen ja Mikko Heikkilä olivat omilla sekuntiluvuillaan viidentenä yötauolle tulleen Roope Korhosen jäätyä hetkeksi lumihankeen perjantaiaamun erikoiskokeella 2. Toisen kilpailupäivän eli lauantain avauksessa Mikko Heikkilä oli parhaiten heräillä tai siis jopa vähän liiankin virkeänä. Pohja-aika irtosi Heikkilälle 3,2 sekunnin erolla, mutta vilppilähtö tarkoitti +10 sekunnin aikasakkoa. Kärjessä ajanut Esapekka Lappi piti eron tasaisena muihin, ja kakkossijasta käytiinkin lopulta kovaa edestakaista vääntöä Lauri Joonan ja Tuukka Kauppisen välillä. Mutta myös Mikko Heikkilä pisti iskuvaihteen silmään ek9:lla kellottaen pohja-ajan, ja nousten Hanhikoskella toiseksi Lapin pitäessä johtopaikkaa. Ero Joonaan oli hiuksen hieno, vain 0,7 sekuntia Kauppisen ollessa 1,9 sekuntia Joonasta.

Pakkasen paukkuessa sirkus eteni sitten Kemijärvelle ja siellä yleisöerikoiskokeella parasta vauhtia piti Roope Korhonen ennen Esapekka Lappia. Nyt ei Heikkilän Skoda lähtenyt liian vikkelään viivalta, vaan päin vastoin auto sammui lähtöviivalle. Heikkilä  menetti lähtövaloissa turhaa aikaa tippuen tiukassa podium-kamppailussa neljänneksi. Viimeisellä erikoiskokeella Sarriojärvellä Esapekka Lappi ei pidätellyt enää kartturinsa Enni Mälkösen kanssa, vaan kaksikko kellotti päätöspätkälle nopeimman ajan. Tuukka Kauppinen pisti kanssa kaiken peliin Sarriojärvellä, ja 19-vuotiaan kuljettajan onnistui nousemaan toiseksi ennen Lauri Joonaa. Ilman lisävaloja hämärään lähtenyt Mikko Heikkilä joutui taipumaan neljänneksi ennen viidenneksi ajanutta Roope Korhosta.

Mister Tunturiralli Heikki Poranen onnittelemassa rallin voittajaa Enni Mälköstä. Kuva: Taneli Niinimäki AKK.

Maalilavalla nähtiinkin tunteikas hetki, kun Esapekka Lapin rinnalla Enni Mälkönen pääsi nostamaan ensikertaa legendaariset poronsarvet päänsä päälle Tunturirallin merkiksi. Ja yöllä somekansa sai hymyn aihetta, kun Enni julkaisi kuvan hotellihuoneestaan ja sängyssä vieressä pötköttelivät ne Poronsarvet.

Onnea Enni ja onnea EP! Ei muuta kuin samalla tahdilla ja sykkeellä sitten MM-kauden avauskisaanne Ruotsiin!

Olen äärimmäisen iloinen ja onnellinen, että nyt Enni Mälkösellä tämä MM-unelma lopulta täyttyy ja hän pääsee kisaamaan MM-sarjaan kovimmassa Rally1 eli ns. WRC-luokassa. Ja senkin tiedämme, että Esapekka viihtyy ja on menestynyt Ruotsissa ennenkin eli kaikki on siellä myös mahdollista, vaikka Hyundain kalusto ei ehkä ihan Toyotan tasolle nousisikaan?

Huippukovan suomalaisten täyttämän kärkiviisikon takana Toyotan Jaspar Vaher voitti Viron nuorten lupausten keskinäisen kilpailun ollen kuudes ennen Patrick Enokia. Toyotan WRC Challenge Programin japanilaiskuljettaja Takumi Matsushita ajoi kahdeksanneksi ennen maanmiestään Shotaro Gotoa. Kärkikymmenikön SM1-luokassa täydensi Arctic Lapland Rallyssä debyyttinsä tehnyt 19-vuotias puolalaiskuljettaja Adrian Rzeznik.

SM2-luokassa lauantaihin lähdettiin japanilaiskuljettaja Rio Ogatan komennossa. Ogata hallitsikin päivää aina erikoiskokeen 8 maaliin saakka, jonka jälkeen tekniikkamurheet päättivät nuoren japanilaiskuljettajan matkan. Perjantaina teknisistä ongelmista kärsinyt Ogatan maanmies Kanta Yanaguida peri johdon lähdettyään päivään neljäntenä. Yanaguida ei katsellut enää taakseen, ja japanilaiskuljettaja juhli SM2-luokan voittoa moninaisten vaiheiden jälkeen ennen toiseksi tullutta Pekka Keski-korsua ja kolmanneksi sijoittunutta Jarkko Nikaraa.

SM3-luokassa kilpailun voitti ongelmitta kilpailun läpi ajanut Roope Hirvonen, joka voitti kahdeksan viikonlopun kahdestatoista erikoiskokeesta. Toiseksi sijoittui Tuomas

Huikuri, ja kolmas oli perjantain jälkeen uudelleen kilpailuun startannut Verneri Aallontie. Mikkelin voittaja Vili Hakala kärsi läpi viikonlopun tekniikkamurheista keskeyttäen perjantaina sekä lauantaina. Kovassa iskussa kilpailun alussa ollut Lauri Halonen keskeytti ulosajoon perjantaina, ja sama kohtalo odotti nuorukaista myös lauantaina.

SM4-luokassa perjantain jälkeen kärjessä oli Aaron Holopainen 12 sekunnin erolla Matias Nevalaiseen. Holopaisen lauantai kuitenkin käynnistyi pahimmalla mahdollisella tavalla, kun 17-vuotiaan Auriksen kytkin hajosi matkalla huoltoon. Tämä tarkoitti, että Nevalainen peri johtopaikan, eikä Joensuun Urheiluautoilijoita edustanut kuljettaja päästänyt johtopaikkaa lipsumaan. Voitto irtosi lopulta 52,5 sekunnin erolla Miska Tuomistoon. Kolmanneksi luokassa ajoi Rasmus Pentti.

SM5-luokassa voitokas oli Jarkko Hosike luokan uutta kalustoa edustavalla Toyota GR Yariksellaan.

Ja lisäksi Tunturin seikkailuun starttasi hieno joukko muitakin kuljettajia ja maalilavallamme riitti tunnelmaa aina illan pimeyteen asti, kun oman urakkansa päätökseen saaneet kuskit – kaikki – ajoivat Tunturirallin perinteen mukaan maalilavan kautta.

Iso kiitos vielä hienosta rallista Rovaniemen Urheiluautoilijoille ja yli 800 rallin tekijälle ja talkoolaiselle. Kiitos jälleen kutsusta tulla kisaa kuuluttamaan ja selostamaan ja laitoin ensi vuoden allakkaan myös kisan ylös. Eiköhän me silloin taas naatiskella.

Eilen sitten kotilennon jälkeen jatkoin vielä leipätöitteni parissa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä ja nyt uusi viikko. Näytti ne pakkasetkin tulleen samalla koneella tänne etelään? Viertolan mittari näyttää -25,4 pakkasastetta. En siis laitakaan pässinpökkimiä vaatehuoneeseen vaan jalkaan vaan.

….

Kello 20.13 ja uusi viikko saatu vauhdilla käyntiin. Nyt vielä hetki töitä kotikoneella ja sitten katsetta kohden huomista ja eduskunnan kevätkauden avausta. Hyvään asentoon valmistelut jo sainkin.

 

Tagit: 61. Arctic Lapland Rally, Arctic Lapland Rally, Enni Mälkönen, Esapekka Lappi, Lähde: Tunturiralli tiedote, Tunturiralli,

Sivu: Hämeenlinna ja Riihimäki – Kokoomuksen eduskuntaryhmän Toivo kotiin -kiertue eteni kotimaakuntaan

Tänään aikainen herätys Lapissa ja Rovaniemeltä sitten lento Helsinkiin. Eilen Toivo kotiin -kiertuetta siis Rovaniemellä ja tänään jo jatkoimme sitten Hämeessä. Ensin tapahtuman tilaisuus Hämeenlinnassa ja sitten illalla vielä saimme kollegoitamme vieraaksemme Riihimäelle.

Tammikiertueestamme on kehittynyt jo jokavuotinen perinne ja täytyy sanoa, että hienosti tämä aina väkeä vetääkin ja eripuolilla Suomea meitä aina vuodesta toiseen mukaan odotetaan. Konsepti on hieman elänyt vuosien saatossa ja joskus iso porukka meni päärataa junalla ja joskus taas kohteita on sitten levitetty hieman tasaisemmin eri puolille Suomea. Tänä vuonna tapahtumia oli paljon ja samaan aikaankin eri puolilla maatamme, mutta hyvin tästäkin selvisimme.

Eilen meillä Lapin Kokoomuksen tapahtumassa Rovaniemellä todella hyvin porukkaa mukana ja täytyy sanoa, että lähes -30 asteen pakkassäässä oli onni, että tilaisuus oli torin sijaan suunniteltu sisälle :). Lapissa puhutti talous, työllisyys ja turvallisuus ja totta kai myös matkailu. Ja tänään aikalailla samoja aiheita esillä myös Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

Pakkanen täälläkin kivan napakkaa ja keskustelukin samanmoista. Taloudesta montakin hyvää keskustelua ja siitä, mitä voisimme ja ennen muuta mitä pitäisi vielä tehdä. Myös turvallisuus puhutti laajastikin ja mm. maavoimien kehittäminen Panssariprikaatissa ja Naton uudet jutut ja innovaatiotyö Riihimäellä. Myös yrittäjyys ja työllisyys oli esillä ja nyt onneksi hieman alkaa tilanne helpottamaan tai ainakin kasvulle näyttäisi olevan nyt tilaa. Toki täytyy muistaa, että muutokset maailmalla ovat olleet vain twiitin-mittaisen ajan päässä jo monta kertaa ja siksi nytkin epävarmuustekijöitä on todella paljon. Toivotaan kuitenkin parasta ja tehdään vähän enemmän jälleen itse, niin olen vakuuttunut, että tästäkin selviämme.

Tiestö puhutti myös Kanta-Hämeessä ja sain kiitosta niin teiden asfaltointijutuista ja riista-aidoista, mutta myös toiveita työtä jatkamisesta. Lupasin. Myös ampumaratojen rahoitukset olivat esillä ja luontokohteetkin. Aulangon Näkötorni pitäisi nyt myöntämillämme rahoilla saada aika pitkälti peruskorjaukseltaan jo valmiiksi, mutta tehtävää sielläkin vielä riittää.

Myös koulutusaiheet mm. HAMK:n ja myös Hyriakin nousivat esille ja laajemminkin ammatillisen koulutuksen tilanne. Ja myös sote aina kestoaiheita ja tänäänkin useampikin erinomainen puheenvuoro ja hyvä huomio ja myös korjausehdotuskin soteemme. Sitä korjaustyötä pitää ehdottomasti jatkaa ja näyttää selvältä, että korjaustarve on tässä sote-mallissa vielä todella suuri.

Hienot tilaisuudet Hämeenlinna ja Riihimäellä. Kiitos kotipiirille Hämeen Kokoomukselle ja iso kiitos myös Hämeenlinnan kokoomukselle ja Riihimäen kokoomukselle. Jatketaan hyvällä yhdessä tekemisellä eteenpäin.

Nyt jo ilta ja kello 20.02. Kilometrejä 870 tänään. Onneksi siitä linnuntietä isoin osa sinivalkoisin siivin. Matka siis vei tänään Rovaniemi-Helsinki-Hämeenlinnan-Riihimäki-Loppi. Hyvä päivä ja huomenna sitten aletaan nostaa kierroksia kohti eduskunnan kevätkauden starttia. Tekemistä näyttäisi riittävän.

 

Tagit: Define, Hämeen Kokoomus, Hämeenlinna, kokoomus kuuntelee, Lapin Kokoomus, nato, Riihimäki, Tammikiertue, tiestö, tiestön korjausvelka, Toivo Kotiin, Toivo kotiin -kiertue,

Sivu: Toivo kotiin -kiertue Rovaniemellä – Lapissa puhutti turvallisuus, talous ja tiestö

Laaja koko maamme kiertävä tammikuun Toivo kotiin -kiertueemme on jatkunut koko viikon ja tänään pidimme kollegani ja ystäväni Heikki Auton kanssa kahvitilaisuuden Rovaniemellä. Lapin Kokoomuksen järjestämä Toivo kotiin -tilaisuus keräsi kivasti väkeä lauantai-päivän keskellä ja jutunaiheistakaan ei ollut pulaa.

Olen itse saanut toimia puolustusvaliokunnassa jo 15 vuoden ja, kun tänään kaverinani ollut Lapin oma kansanedustaja Heikki Autto toimii valiokuntamme puheenjohtajana, niin luonnollisesti puolustuspolitiikkaa oli puheissa laajasti. Tai oikeastaan voisi sanoa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen keskeisenä osana puolustuspolitiikka. Lapissa puhutti totta kai meidän oman puolustuksen vahvistaminen ja myös tänne Lappiin pian tulevat ensimmäiset uudet F-35 -hävittäjämmekin. Myös arktinen ohjuskupoli oli esillä ja myös Grönlanninkin tilanne. Myös aiheen ympärillä esillä ollut A7-ryhmä ja myös Pohjoismainen yhteistyökin keskustelutti.

Mutta niinkin se on, että tämän päivän puolustuspoliittista ja ulpo-keskustelua laajemminkin on vaikea käydä puhumatta USA:sta ja kyllä se presidentti Trump sai tässäkin kahvitilaisuudessa oman aikansa. Ja vaikeahan siitä tai hänestäkään on puhua, sillä jo tunnin tilaisuuden aika olisi voinut tapahtua jotain sellaista some-kanavissa mitä ei vielä hetki sitten varmaan oikein kukaan edes osannut odottaa. Viestisormi, kun on herkillä niin silloin tapahtuu ja onhan se hieman erikoiseksi mennyt, että nykyisin maiden välisiä tulleja ja tariffeja päätetään tai kerrotaan viestein Truth Social -alustalla jne.

Aamun uutisia, kun selailin niin kotimaisista kuin kansainvälisistäkin medioista, niin nyt näytti yö vähän rauhallisemmalta, mutta se ei tarkoittanut sitä, että ei Venäjä jatkaisi sotaansa Ukrainaa vastaa tai Iranin ruutitynnyri ei sihisisi tai Grönlannin kysymysmerkki olisi vielä varsin isona Pohjantähden rinnalla. Eli kyllä tässä avoimia kysymyksiä on paljon ja toivottavasti niihin saadaan pian vastauksia ja ratkaisujakin ja myös EU:n tai Euroopan maiden omaa puolustustakin sellaiseen asentoon, että aina ei tarvitsisi enää puhua siitä Trumpista.

Lapin Toivo kotiin -tilaisuudessa puhutti siis totta kai myös talous ja talouskasvu. Ja sen osana myös työllisyys. Ja ei täällä keskustelua voi käydä ilman matkailua eikä myöskään siinä nyt kuplivaa AirBnb -keskusteluakaan. Hyvät keskustelut näistäkin ja tuntui siltä, että Lapissa on hyvää pöhinää nyt monessa ja ehkä omanlaisia haasteita sitten senkin kautta. Jotain hyviäkin uutisia tässä pikkuhiljaa tippuilee. Tilastokeskus mm. ennakoi BKT:n kasvaneen jo paremmin viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä edellisestä. BKT:n siis ennakoidaan kasvaneen +0,6%, mutta samaan aikaan myös työllisyyden 0,8% ja tehtyjen työtuntien peräti 1,8%. Ennen muuta tämä työtuntien määrän kasvu on erittäin positiivinen ja jopa hieman odottamatonkin uutinen loppuvuodelta. Hyvää kasvun pohjaa siis alkavalle vuodelle.

Liikennejaoston puheenjohtajana sain myös keskustella muutamatkin aiheet liikenteestä. Tiestön kunto ja myös Lapin pitkien valtionteiden rapistuva kunto puhutti. Myös liikenteen sähköistyminen ja se miten näissä pakkasissa tarvitaan kyllä vielä muitakin voiman lähteitä. Keskusteluun nousi myös taksilain korjaussarja ja Lapin ja erityisesti Rovaniemen taksiongelmat ja itse ainakin olen sitä mieltä, että lisää korjataan ja tehdään tarvittavat toimet jos ei nämä nyt vielä riitä alan luotettavuuden ja rehellisyyden palauttamiseen.

Ja kiitokseksi sotaorpojen ja kaatuneitten omaisten eteen tekemästäni työstä sain kauniiden kiitossanojen lisäksi myös lämpimät villasukat. Olipa kiva ja yllättää kiitospuhe ja lupasin tätä työtä jatkaa myös tulevaisuudessa.

Iso kiitos tästä! Onnistunut tilaisuus ja sen jälkeen vielä muutama tapaaminen niin matkailualan kuin liikenneasioiden parissa. Ja myös yksi erinomainen keskustelu myös urheilusta ja sen tulevaisuuden rahoituksesta.

Huomenna sunnuntaina sitten lento etelään ja kaksi Toivo kotiin -tilaisuutta seuraavaksi kotimaakunnassa. Ensin Hämeenlinnassa ja sitten Riihimäellä. Tervetuloa mukaan!

 

 

Tagit: AirBnb, BKT, eu, hotelliala, Lappi, liikenne, liikuntaneuvos, MaRa, matkailu, Matkailu ja ravitsemusala, Taksi, taksiala, Taksilain Korjaussarja, talous, talouskasvu, Toivo Kotiin, Toivo kotiin -kiertue, turismi, turvallisuus, työtunnit, Valtion Liikuntaneuvosto,

Sivu: EU listaamassa Iranin vallankumous­kaartin terroristi­järjestöksi – Suomi tukee esitystä

EU on tekemässä kovan ratkaisun ja listaamassa Iranin vallankumouskaartin IRGC:n terroristi­järjestöksi. Ratkaisu käytännössä jäädyttäisi sen ulkomaiset varat ja asettaisi matkustuskieltoja. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas kertoi ratkaisun syynä olevan kaartin osallistuminen Iranin protestien väkivaltaiseen tukahduttamiseen. EU:n terroristilistalla on tällä hetkellä 22 järjestöä, kuten Hamas, Hizbollahin sotilassiipi ja Kurdistanin työväenpuolue (PKK).

Suomen ulkoministeri Elina Valtonen eilen Suomen tukevan esitystä. Merkittävää päätöksen läpisaamiseksi oli myös se, että sekä Ranska että Espanja, joista molemmat pitkään olivat nihkeitä päätökselle, asettuivat lopulta sitä tukemaan. Yhdysvallat on jo aiemmin tahollaan tehnyt vastaavan päätöksen.

Iranin korkeimman johtajan Ali Khamenein suoraan johtaman IRGC:n arvioidaan toimivan 125 000–190 000 sotilaan vahvuisena, ja siihen kuuluu maavoimia, laivastoa ja ilmavoimia. Kuten täälläkin aiemmin kirjoitin niin uutiset – ne vähät mitä sulkeutuneesta, suljetusta ja jopa internetin vaientaneesta maasta ulos on saatu – kertovat tuhansista tai jopa kymmenistä tuhansista tapetuista mielenosoittajista.

Iranin kansa on nyt tukalassa paikassa. Ainakin toistaiseksi nykyhallinto on pitänyt vallastaan väkivalloin kiinni ja kysymys kuuluukin, että kumman kantti kestää pidempään ja kuinka moni iranilainen on valmis jopa kuolemaan muiden vapauden ja itsenäisyyden edessä? Ja aivan oman lisänsä tähän tuo myös tietysti Yhdysvaltain toimet. Maalla näyttäisi olevan valmius iskeä Iraniin viime vuotista rajummin, mutta nyt kysymys kuuluukin, että onko sillä tähän riittävä intressi ja myös riittävä valmius?

….

Samaan aikaan Ukrainassa tilanne jatkuu kriittisenä. Julkisuudessa on nyt puhuttu jonkinlaisesta viikon energiatulitauosta. Valitettavasti tällainen tulitauko hyödyttäisi lähinnä Venäjää, joka voisi sen aikana valmistella uusia entistä suurempia iskuja Ukrainaan. Julkisuudessa on myös esitetty, että Putinin suostuminen tällaiseen Trumpin esittämään tulitaukoon olisikin vain ajanpelaamista ja tosiasiallinen syy olisi ammusvarastojen ehtyminen. Ohjuksia ja myös myös Shahedeja olisi jouduttu tuomaan käyttöön suoraan kokoonpanolinjoilta varastojen ammottaessa tyhjyyttä?

Mene ja tiedä, mikä on yksinkertainen totuus, mutta selvää on se, että Venäjän suurvalta ase on tälläkin saralla jo mennyttä historiaa.

….

Rovaniemellä ensimmäinen kilpailupäivä Tunturirallia käynnistynyt. 61. kerta siis täällä ajetaan ja itsekin saanut olla mukana selostamassa ja talkoileimassa aina 2000-luvun ihan ensi vuosista lähtien. Tänään muutamia tapaamisia liikenneasioiden parissa ja pariin kertaan lupasin mennä myös yleisö-ek:nkin Mäntyvaaraan selostamaan.

….

Kello 22.08 ja hotellilla. Tänään erittäin mielenkiintoinen palaveri Rovaniemen ja Lapin hotellitilanteesta ja myös Airbnb-lainsäädännöstä. Täällä korjausliikkeen toimivuutta epäillään, mutta niinhän se on, että jos korjaus ei toimi, niin sitten pitää tehdä lisää. Isoja investointeja tänne tulossa myös hotellipuolelle ja muutenkin kehitystä monessa.

Illalla ja päivällä ehdin myös selostamonkin puolelle talkoilemaan. Pari kertaa Mäntyvaarassa selostin yleisö-ek:n ja huomenna sitten päivä töitä ja myös kokoomuksen Toivo kotiin -kiertueen Rovaniemen tilaisuus.

 

 

Tagit: Hamas, Iran, Iranin vallakumouskaarti, IRGC, Kaja Kallas, PKK,

Sivu: 61. Tunturiralli ja tuttuun perinteiseen tapaan myös pakkanen paukkuu – Lapin kiertueen talkoopäiviä

Perinteiseen tapaan tammikuun loppu menee täällä Lapissa. Kiertuetta tehty ystäväni ja kollegani Heikki Auton kanssa tänään lukuisat vuodet aina näin sydäntalvella ja niin nytkin. Hyviä tapaamisia ollut liittyen niin tienpitoon ja Pohjois-Suomen tiestön korjausvelkaankin ja myös pari turvallisuuteen ja Nato-kokonaisuuksiin tällä mukaan lukien tänne pian tulevat ensimmäiset F-35:set. Myös vakuutusala puhuttanut ja myös Rovaniemen taksien tilanne ja Airbnb:nkin vaikutukset tänne.

Yleisötilaisuutemme pidämme sitten lauantaina päivällä kello 14-15 Lapin Kokoomuksen piiritoimistolla. Tervetuloa sinnekin! Osoite on siis Vartiokatu 14-16 L1 ja aika la 31.1.2026 klo 14-15.

Viime vuonna 60. juhlavuonnaan Tunturirallin historiankirjat saivat myös uuden, kautta aikain nuorimman myyttisten poronsarvien voittajan, kun vasta 18-vuotias Tuukka Kauppinen ajoi vaativan talvirallin voittoon yhdessä kakkoskuljettajansa Sebastian Virtasen kanssa. Kuva: Taneli Niinimäki / AKK

Reissuun on aina sisältynyt myös motorsporttia ja muutakin urheiluun liittyvää. Ja olen tavan mukaan myös aina jonkun talkoovuoron tehnyt myös perinteikkääseen Tunturiralliinkin. Tänä vuonna kisa ajetaan jo 61. kerran ja aika monta kertaa olen täällä ollut kisaa jo selostamassakin. Ensimmäiset kerrat silloin jo 2000-luvun ihan alussa.

Rallin suomenmestaruussarjan toinen osakilpailu on siis vuorossa tänä viikonloppuna täällä Rovaniemen, Kemijärven ja Posion alueilla. Legendaarinen Arctic Lapland Rally eli kansansuussa se Tunturiralli ajetaan nyt siis jo 61. kerran ja rallin tapahtumat käynnistyvät tänään torstaina, kun ohjelmassa on ensin nyt päivällä rallin shakedown eli testierikoiskoe Kursungissa. Tänä vuoden rallin uutuudeksi on kilpailunjärjestäjä Rovaniemen Urheiluautoilijat tuonut MM-ralleistakin tutun seremoniallisen lähdön Lordin aukiolle. Homma siis laitetaan sieltä illalla tänään käyntiin itse Joulupukin kanssa kello 19 alkaen. Tervetuloa siis mukaan!

Rallin varsinainen ensimmäinen erikoiskoe, Aittajärvi 1, käynnistyy huomenna perjantaina aamulla vähän ennen yhtätoista ja avauspäivä huipentuu sitten puoliseiskan aikaan alkavaan Mäntyvaaran raviradan yleisöerikoiskokeeseen. Siellä sitten ollaan taas selostushommissa. Samassa raviselostamossa olen rallien selostanut kymmenet kerrat aikanaan niin Tunturia kuin myös mm. Suopunkiralliakin. Kaikkiaan huomenna rallina avauspäivänä ajetaan kuusi erikoiskoetta ja 98 erikoiskoekilometriä.

Toisena kilpailupäivänä lauantaina tarjolla on vielä 123 kellotettavaa kilometriä. Päivä starttaa Veittivaarassa ysin jälkeen aamulla ja kilpailun viimeinen erikoiskoe, lähes 32-kilometrinen Sarriojärvi on vuorossa illan jo hämärryttyä kello 16 alkaen. Maaliin odotamme rallin kärkeä Lordin aukiolle kuuden jälkeen.

Arctic Lapland Rallyn reitissä on tänä vuonna jälleen mukavasti uuttakin, mutta myös erittäin perinteisiä jäisiä klassikoitakin, kuten Siikakämä ja Aittajärvi ja Sarriojärvi. Kellolammen EK on nykykuskeille täysin uusi erikoiskoe, edellisen kerran pätkä oli mukana vuosituhannen alkupuolella. Hanhikoski on taasen ajettu viimeksi vuonna 2017, joten siitäkään ei kovinkaan monella kuskilla ole entuudestaan kokemuksia. Myös Murtotunturin ja Veittivaaran erikoiskokeet ovat saaneet tälle vuodelle uusia osuuksia mukaansa. Murtotunturin loppuosuutta onkin kuvailtu erityisen haastavaksi, ellei jopa rallin ratkaisun paikaksi.

Tämän vuoden Tunturirallin kirkkain tähti on oikeutetusti Monte Carlon rallissa kautensa avannut Toyotan Elfyn Evans. Evans on Rovaniemellä uransa toista kertaa mukana hakemassa testikilometrejä helmikuun puolivälissä ajettavaan Ruotsin MM-ralliin.

Se kuuluisa Poronsarvien taistelu käydään sitten taasen SM:n kovimman eli pääluokan parissa. Tänä vuonna SM1-luokan voiton tavoittelijoita on peräti 24 kappaletta. Ennakolta voittokamppailuun voidaan nostaa ainakin seitsemän, ellei jopa kahdeksan nimeä. Suurimpana voittajasuosikkina on luonnollisesti SM1-luokan kärkimies, kauden avausosakilpailun Mikkelissä voittanut Skodan Esapekka Lappi. Pieksämäkeläinen on kerran aikaisemmin uransa aikana päässyt Lordin aukiolla sarvia nostelemaan, silloin elettiin vuotta 2012. Lapin nykyiseltä kartanlukijalta Enni Mälköseltä sen sijaan sarvet vielä puuttuvat.

Luokassa on mukana kaksi muutakin kuljettajaa, joilta poronsarvet jo löytyvät. Viime vuoden voittaja Tuukka Kauppinen Toyotalla, sekä edellisvuoden ykkönen Mikko Heikkilä Skodalla ovat mukana Tunturissa valmistautumassa kansainväliseen kauteen ja haluavat varmasti päättää valmistautumisjakson voitokkaasti.

Edellä mainittujen lisäksi klassikkokisan suurimpia voittajasuosikkeja ovat Lauri Joona, Roope Korhonen, Niclas Grönholm, sekä virolaislupaukset Jaspar Vaher ja Patrick Enok. Itse laitan kuitenkin epävirallisessa oman pääni voittajaveikkaukset roposet likoon EP:n ja Ennin puolesta ja kakkoseksi tullee sitten Tuukka ja kolmoseksi Patrick Enok. Saa olla erimieltä.

Kakkosluokassa SM2:ssa Toyotan japanilaissuojatit ovat suosikkeja. Kauden avauskilpailu tarjosikin SM2-luokan osalta pienoisen yllätyksen, kun Toyotan junioriohjelman kuljettajat Rio Ogata ja Kanta Yanaguida valtasivat luokan kaksi korkeinta palkintokoroketta. Kaksikko lähtee näin suosikkeina ehdottomasti myös tänne Tunturiin, mutta helpolla voitto ei Rovaniemeltä tule irtoamaan.

Sarjan kolmannelta paikalta Tunturiin starttaava Pekka Keski-Korsu on tottunut menestymään Lapin haastavissa oloissa. Plakkarissa on kaksi kolmatta sijaa kahdelta edelliseltä vuodelta. Ja aivan ehdottomasti SM2:ssa suuri mielenkiinto kohdistuu myös Jarkko Nikaraan, joka aloittaa kautensa Toyotan junioriohjelmaan kuuluvan kartanlukija Tomiya Maekawan kanssa Rovaniemeltä. Kaksikko voitti viime vuonna SM3-luokan mestaruuden, joten edessä on hyppäys kaksivedosta nelivetoon.

Kolmosessa eli SM3-luokassa kärkipaikalta Arctic Lapland Rallyyn starttaa Vili Hakala, joka nappasi Mikkelin avauskisan voiton nimiinsä. Hakalalle kovimman haasteen heittävät Mikkelin kakkonen Roope Hirvonen, sekä samassa kisassa kärkipaikalta ulosajanut Lauri Halonen.

SM4-luokassa ykkössuosikkeja ovat Aaron Holopainen ja Miska Tuomisto, jotka kävivät huiman kamppailun avauskisan voitosta. Holopainen vei tuolloin korkeimmat pisteet 0,5 sekunnin turvin. SM5-luokassa väki on Tunturissakin valitettavan vähäistä. Mukana on vain kolme autokuntaa, eikä voittajan ennustaminen ole helpoin tehtävä, kun kaksi kolmesta autokunnasta keskeytti Mikkelissä ja kolmas aloittaa kauden Tunturista.

Mutta sellainen peli tästä käyntiin laitetaan illan suussa. Nyt vielä töiden pariin.

….

Tunturirallin lähtö hoidettu ja myös työpäivä takana. Erittäin mielenkiintoinen palaveri ja tapaaminen mm. teidän ja rautateiden kosteudenhallinnan laiminlyönneistä ja vaikutuksista teiden kuntoon ja korjausvelkaa. Tätä täytyy ottaa seuraavaksi työnalle. Mutta nyt unia kohden ja huomenna jatketaan.

 

 

 

Tagit: 61. Arctic Lapland Rally, 61. Tunturiralli, Aittajärvi, Arctic Rally Finland, Elfyn Evans, Enni Mälkönen, Esapekka Lappi, Kellolampi, Kemijärvi, Kursunki, Lordin aukio, Monte Carlo, Murtotunturi, Posio, Rovaniemi, Sarriojärvi, shakedown, Siikakämä, Suopunkiralli, Tunturiralli, Tuukka Kauppinen, Veittivaara,

Sivu: Iranin tilanne ei enää vai kyde – USA valmistelee väliintuloa?

Kuvituskuva: Iran Qom.

Iranin mielenosoitukset ovat jatkuneet nyt poikkeuksellisen pitkään ja poikkeuksellisen laajoina. Iranin hallinto on tukahduttanut väkivalloin mielenosoituksia ja maan oma valtiontelevisiokin kertoi jo viikko sitten yli 3 100 ihmisen kuolleen mielenosoituksissa. Valtiontelevision ja myös mm. ihmisoikeusjärjestöjen raportoimat noin 3000-3400 kuollutta on paljon vähemmän kuin osa arvioista, joissa on puhuttu jopa yli 30 000 kuolemantapauksesta. Mikä on totuus sitä emme tiedä, sillä maan uskonnollinen johto on sulkenut mm. sosiaalisen median kanavia ja jopa koko internetin ja myös riippumaton tiedonvälittäminen ei maasta ole ollut mahdollista. Näin korkeista – 20 000 – kuolonuhrien määristä on puhunut mm. YK:n ihmisoikeuksien erikoisasiantuntija Mai Sato Australian ABC:n uutisille. Sanomalehti The Guardian kertoi taasen jopa yli 30 000 saattaneen kuolla mielenosoituksissa.

The Guardian: ”Disappeared bodies, mass burials and ‘30,000 dead’: what is the truth of Iran’s death toll?”

Lehti siis kertoo kadonneista ruumiista ja joukkohautajaisista ja kysyy heti alkuun: Mikä on totuus Iranin kuolonuhrien määristä?

Lehden arvio jopa yli 30 000 kuolleesta perustuu johtopäätökseen, minkä mukaan ”virallisesti rekisteröidyt tukahduttamiseen liittyvät kuolemantapaukset edustavat todennäköisesti alle 10 % todellisista kuolonuhrien määrästä”. Yhdysvaltalaisen HRANA;n eli Human Rights Activists News Agencyn arvioita on pidetty yleisesti luotettavina aiempien tapahtumien aikana ja se kertoo nyt vahvistaneensa yli 6 000 kuollutta ja tutkinnan alla olisi lisäksi yli 17 000 muuta kirjattua kuolemantapausta. Näin kokonaismäärä olisi noin 22 000 kuollutta.

The Guardianin uutisen yhteydessä on julkaistu mm. videolta otettu still-kuva, mikä näyttää Teheranissa Kahrizakin oikeuslääketieteellisessä keskuksessa makaavia ruumiita, joiden lähellä näyttää olevan sukulaisia ​​etsimässä läheisiään. Samassa kerrotaan ruumiilla lastatuista kuorma-autoista ja ”viranomaisten raportoidaan vaativan nopeita joukkohautauksia kuolleiden määrän peittämiseksi”.

New Yorks Post kertoi samaan aikaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin lähettäneen alueelle lisää jenkkikalustoa. USS Abraham Lincolnin lentotukialusjoukkojen iskuryhmän kerrottiin saapuneen Lähi-itään maanantaina. USS Abraham Lincoln on varustettu mm. EA-18 Growler -hävittäjällä ja alueelle on tuotu myös F-35C- ja F-18-hävittäjiä. Laivastolla on nyt myös kolme hävittäjää, jotka pystyvät ampumaan Tomahawk-risteilyohjuksia. Iskukykyä siis luonnollisesti USA:lta löytyy, mutta koska se tapahtuu? Samaan aikaan Trump on kuitenkin viestittänyt Iranin uskonnollisen hallinnon olleen häneen yhteydessä haluten tehdä jonkinlaisen sopimuksen?

Yhdysvaltalaiskalustoa on matkalla lisää mediatietojen mukaan Iranin lähialueille. Monet arviot kuitenkin viittaavat siihen, että Trump ei käyttäisi tällaista sotilaallista voimaa Irania vastaan? Osa alueen naapurivaltioista ainakin Saudi-Arabia on myös kieltänyt alueidensa hyödyntämisen iskuihin. Toisaalta Iran tietää viime vuoden iskujen myötä sen, että maan puolustuskyky Yhdysvaltoja ja myös Israelia vastaan ei ole riittävää.

Iranin hallinnolla on luonnollisesti ollut myös merkittävä rooli Venäjän tukemisessa sodassa Ukrainaa vastaan. Se on toki viime aikoina vähentynyt ja nykyinen jännite tietenkin sitä vähentää edelleen. Mutta mielenkiintoinen on ollut huomata, että Venäjä on tässäkin tilanteessa ollut kovin hiljaa? Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja Sergei Šoigu alkukuusta toki kertoi Venäjän tuomitsevan ulkovaltojen yritykset puuttua Iranin sisäisiin asioihin, mutta tosiasiallisesti maalla ei liene keinoja turvata ystävähallintonsa jatkoa? Venäjän ja Iranin ja lisäksi esimerkiksi Pohjois-Korean ja Kiinan kumppanuus ei siis avaudu kuitenkaan tällaisissa tilanteissa ainakaan kovinkaan konkreettisena tukena toisille?

Toivottavasti verenvuodatus Iranissa saadaan päättymään mahdollisimman pian ja vapaus ja ihmisoikeudet kansalle palautumaan heidän toivomalla tavalla.

….

Samaan aikaan myös Ukrainan tilanne jatkuu vaikeana. The Financial Times kertoi, että Yhdysvallat olisikin nyt kytkenyt suunnitellut turvatakuut alueluovutuksiin Venäjälle. Tiedoissa kerrotaan, että Ukrainan tulisi luovuttaa ainakin Donbasin alue kokonaisuudessaan Venäjälle? Venäjä on tätä omassa viestinnässä mm. Vladimir Putinin ulkopoliittisen neuvonantajan Juri Ushakovin toimesta vaatinut. Valkoisesta talosta FT:n tiedot on kiistetty ja väitetty, että Yhdysvaltain tavoite on tuoda maat vain saman neuvottelupöydän ääreen.

….

Kotimaassakin tapahtuu ja tekemistä riittää…

TUODAAN TOIVO KOTIIN!

Tervetuloa siis tapaamaan kokoomuksen kansanedustajia Toivo kotiin–kiertueen tilaisuuksiin!

Kokoomuksen eduskuntaryhmä starttasi kiertueen eilen Lapista ja kierrämme koko Suomen kuunnellen kohdaten ja kuunnellen suomalaisia. Itse suuntaan tänään Pohjois-Suomeen ja siellä mm. kollegani ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Auton kanssa tilaisuus.

Pohjois-Suomen kierroksen jälkeen sitten itse olen mukana sunnuntaina ensin Hämeenlinnassa 16.15-17.00 ja sitten Riihimäellä 17.30-18.00.

Kiertueemme kaikki paikat ja aikataulun löydätte täältä.

Taas mennään….

…

Kello 17.58 ja Lapissa. Kone laskeutui iltapäivällä Rovaniemelle tuoden jälleen täyden ison koneellisen pääasiassa ulkomaalaisia turisteja nauttimaan talven taiasta. Toki muutama meitä ralliinkin tulleita koneeseen mahti Lammen Lassen ja minun seuraksi.

Kommentteja liittyen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen kohuun on pyytänyt useampi media. Päivällä siis tuli julki rajuja syytöksiä liittyen Tuppuraisen toimintaan. STT kertoi päivällä, että ”Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää” ja kohteena olisi ollut niin avustajia, mutta myös SDP:n kansanedustajia. Myös Ilta-Sanomat kertoi omiin lähteisiinsä viitaten Tuppuraisen tapaa toimia sanoin: ”nöyryyttämistä, pompottelua, huutamista”.  Vakavat ja ennen kuulumattoman kovat syytökset on syytä ottaa vakavasti ja selvittää huolellisesti. Olen haastattelupyynnöistä kieltäytynyt enkä asiaa aio sen enempää kommentoida. Sen totean, että eduskunnan pitää olla turvallinen ja hyvä työpaikka ihan jokaiselle eli niin avustajille kuin kansanedustajillekin kuin kaikille muillekin eduskunnassa työtä tekeville. Tämä eduskunnan pitää varmistaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tagit: Donald Trump, EA-18 Growler, F-18, F-35C, HRANA, Iran, Mai Sato, Sergei Soigu, Toivo Kotiin, Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja Sergei Šoigu, YK,

Sivu: Sotarobotit haastavat perinteisen sodankäynnin, mutta paljon muutakin – Kuoleeko tulevaisuuden sodissa vain siviilejä?

Ukrainasta kantautuu nyt kovaa vauhtia mitä erilaisempia uutisia ja myös kuvia maataisteluroboteista. Ensin dronet valtasivat taistelukenttien ja kaupunkienkin taivaat ja alettiin puhua perinteisen miinakauhun rinnalla myös drone-kauhusta. Taivaalla sirisenä drone oli takuuvarma merkki kuolemasta.

Business Insider kertoi kuinka Ukrainalainen yksikkö käytti dronea tuodakseen maalla olevan robotin lähemmäksi Venäjän joukkoja. Pidempään taisteluissa nähty lentävä drone siis kuljetti nelipyöräisen tiedustelu- ja kartoitusrobotin eturintamalle. Toimintaa on kuvattu luovaksi ja jopa yllättäväksi. Maassa kulkevat robotit tuovat toimintaan uudenlaisia mahdollisuuksia mm. toiminnan säilyessä paremmin suojassa ja piilossa. Artikkelissa kuvataankin, että robotisoitu sodankäynti kehittyy nyt ällistyttävällä vauhdilla.

Business Insider kertoi myös siitä kuinka Droid TW 12.7 -ukrainalaisrobotti taisteli etulinjassa yksin 45 päivän ajan. Rynnäkkökomppania NC-13:n päällikkö Mykola Zinkevych totesi sen olennaisimman eli robotit eivät vuoda verta. NC-13 kuuluu Ukrainan maavoimien 3. armeijakuntaan. Droid TW 12.7 pystyi siis toiminaan syvällä etulinjassa poistuen sieltä kahdenpäivän välein vain pariksi tunniksi huoltoon muutaman kilometrin päähän. Maataistelurobotti hoiti siis tehtävänsä mm. konekivääritulellaan ja esti venäläisjoukkojen etenemisen. Tehtävä voitiin siis suorittaa ilman miestappioita.

Näin siis kauko-ohjattavista maataisteluroboteista on tullut tai ainakin on tulossa arkipäivää, mutta seuraava askel lieneekin sitten niihin yhdistää tekoäly ja sen myötä jopa laitteiden autonomia. Tätä on kuvattukin perustavaa laatua olevaksi muutokseksi. Muistan lukeneeni joitain vuosia sitten arvion, että kymmenessä viidessätoista vuodessa jopa suurin osa järjestelmistä on robotisoitu. Jos kehitys etenee näin, niin 2040-luvulla ihminen olisikin enää vain taustalla – kaukana – tukijan roolissa ja itse taistelun hoitaisivat erilaiset robotit. Tätä kehitystä muuten yritettiin hillitä myös YK:n toimesta, mutta esitys itsenäisten tappokoneiden kehittämisen kieltämisestä kaatui muutaman maan vastustukseen vuonna 2018.

Pahimmissa skenaarioissa on pelätty itsenäisten robottien taistelun karkaavan käsistä esimerkiksi merellä ja meren pinnan alla. Miettikääpä sitä. Ja toisaalta, jos sotilaat ovat kaukana sotatantereilta, niin uhrit syntyvätkin lähes täysin siviilien keskuudessa.

Tätä kehitystyötä tehdään nyt monella eri rintamalla – siis yritysrintamalla – näyttää selvältä, että tällaisessa maailmanajassa ei tähän robottien sodankäyntiin ole saatavissa yhteisiä pelisääntöjä.

…

Kello 21.55 ja päivä paketissa. Kokouksia ja teamsejä ja sitten vähän Lappiin valmistautumista. Toivo kotiin -kiertue kiertää nyt Suomea ja itse suuntaan perinteiseen tapaan Rovaniemelle tammikuuta päättämään. Vähän rallia samalla, mutta myös Lapin Kokoomuksen tilaisuus ja vähän liikennejuttujakin. Tekeminen ei siis lopu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tagit: Droid TW 12.7, drone, maataistelurobotti, Mykola Zinkevych, robotti,

Sivu: Kantatie 54:n kummitehtävä on tärkeä – Sillä tie on jo maamme tärkein itä-länsi -suuntainen tieyhteys

Kantatie 54 sai viime vuoden lopulla oman kehittämissuunnitelman. Tänään tuo Destian tekemän selvitys sai rinnalleen tietynlaisen sisarselvityksen, kun HAMK:n opiskelija Alpi Rainti esitteli päättötyönään tekemänsä selvityksen yritysten kokemuksista kantatien haasteista ja kehityskohteista. Omassa puheenvuorossani totesinkin, että trilogia kaipaa vielä selvityksen kantatiestä asukkaiden ja henkilöautoliikenteen osalta, niin sitten olisi vahva tietopohja ja suunnitelma miten tietä kehitettäisiin.

Vetovastuuta yhden maamme tärkeimmän tieyhteyden kehittämisestä otti siis nyt Riihimäen Hyvinkään Kauppakamari toimitusjohtajansa Marja Heinimäen johdolla. Hankkeeseen tai sen ensimmäiseen selvitykseen saatiin mukaan kaikki tien kunnat ja kaupungit ja kaksi maakuntaliittoa ja myös Hämeen kauppakamari. Kantatie 54, Hämeen kehäväylä -selvityksen ovat julkaisseet Forssan, Hausjärven, Hollolan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kärkölän, Lopen, Riihimäen ja Tammelan kunnat, Hämeen sekä Päijät-Hämeen liitot, Hämeen kauppakamari ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, 25.11.2025 Pikkuparlamentissa.

Työn on toteuttanut Destian Strategiset Liikennejärjestelmät -yksikkö professori Jorma Mäntysen johdolla. Ja tänään suunnitelma sai sitten seurakseen tämän yrityksiä koskevan osuuden, kun työ esiteltiin kantatie 54:n varressa eli meillä Lopella.

Kantatie 54 on siis Hollolasta, Kärkölän ja Riihimäen kautta Tammelaan kulkeva  poikittainen yhteys idän suunnasta Lahden ja Forssan kautta läntiseen Suomeen. Tie on valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävä logistinen väylä. Tämä nousi molemmissa selvityksissä ja suunnitelmissa aivan keskeiseen rooliin.​

Kantatie 54 välittää siis liikennettä useiden Etelä- ja Länsi-Suomen satamien kautta. Vientiteollisuuden kasvu ja sen tarvitsema tuonti lisäävät kuljetustarvetta läntisen ja itäisen Suomen välillä kumpaankin suuntaan. ​Tie on merkittävä pitkämatkaisten kuljetusten väylä ja elinkeinoelämän kasvunäkymät etenkin Kaakkois-Suomessa sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä generoivat tavaraliikenteen kasvua. Yritysten selvityksen yhteydessä nousi esille hyvin risteykset mitkä kaipaisivat parannuksia raskaanliikenteen näkökulmasta, mutta myös pahat paikat kuten aina ensimmäisenä mustaan jäähän menevä Kaakkomäen notko,

Kantatie 54 on jo nyt tärkein raskaan liikenteen poikittainen yhteys Lahden seudun ja läntisten satamien välillä. ​Kuntien välinen työssäkäyntiliikenne on tärkeää.​ Kantatien 54 sekä valtateiden 10 ja 12 muodostamat yhteysvälit toimivat vaihtoehtoisina reitteinä toisilleen, mikä parantaa tieverkon toimintavarmuutta seudulla.​

Kantatie 54 on strategisesti merkittävä Kanta-Hämeelle, Päijät-Hämeelle ja laajemmin koko Suomelle. Tiellä on ilmennyt puutteita liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa. Koska kyseessä on tärkeä logistinen yhteys, tien tulisi mahdollistaa raskaalle liikenteelle toimitusvarmuus ja kaikelle liikenteelle turvallisuus.

Kantatie 54 on tarpeisiin nähden vanhentunut ja standardiltaan epäyhtenäinen​
Kantatie 54 on rakennettu pääosin 1960- ja 1970-luvuilla. Ajoneuvoyhdistelmien massat ovat 2,5-kertaistuneet ja mitat 2-kertaistuneet vuodesta 1970, joten tien ja pientareiden tulisi olla leveämpiä turvallisemman ajon vuoksi. Vuosina 2020-2024 tiellä on tapahtunut 135 liikenneonnettomuutta ja lisäksi lähes 800 riistaonnettomuutta, eli onnettomuuksia tapahtuu keskimäärin 3-4 joka viikko. Joka kolmannessa henkilövahinkoon johtaneessa onnettomuudessa oli raskas liikenne on osallisena. Myös tämä nousi tämänkin päiväisessä selvityksessä huomiona esille. Kantatie 54 on poikkeuksellisen riskialtis erityisesti hirvieläin onnettomuuksien osalta. Sainkin vähän kuin tehtäväksi selvittää mahdollisuuksia jatkaa kuitenkin riista-aitaa vielä Silmäkannosta VT3:lle. Jos tämä osuus vielä riista-aidattaisiin, niin silloin tälle alueelle tulisi tehdä ratkaisu eläinten kulkemiselle. Esitinkin, että voisimme mahdollisesti pilotoida täällä valovaroittimin varustettua eläinten ylityspaikkaa? Elinvoimakeskus otti asian ylös ja sovimme, että palaamme aiheeseen.

Lisäksi kantatie 54:n Riihimäen länsi- ja itäpuolella tien standardit ovat siis erilaiset – yhtenäistämiselle on selkeä tarve.​ Tien standardin yhtenäistäminen palvelee elinkeinoelämän pitkämatkaista raskasta liikennettä. Maatalousliikenne käyttää kantatietä 54 siirtyessään pitkiäkin matkoja viljelysten välillä. Liikenteen turvallisuuden takia tarvitaan ohitusmahdollisuuksia. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä ohituskaistoja, leventämällä tietä ja kehittämällä liittymiä.​ Ohituskaistojen rakentamisen kustannus ​on n. 25 milj. € ja liittymien parantamisen kustannus n. 50 milj. €, vuoden 2020 hintatasossa.​ Ohituskaistoja minusta pitäisi rakentaa ainakin kahdet niin Riihimäeltä Lahteen kuin Lopen kirkolta Tammelaankin menevälle tieosuudelle. Lahden suuntaan ehkä tarvetta useammallekin.

Alueen elinkeinoelämä on kasvuhakuista ja haluaa tien parantamista​

Alueen yritykset toimivat pääosin kotimarkkinoiden toimitusverkostoissa, mutta monet myös kansainvälisillä markkinoilla.​ Yrityskyselyn (n=89) vastaajista yli 80 % näkee toimialansa kasvavan tulevaisuudessa. Työvoiman tarpeelle kasvua näkee 74 % vastaajista kantatien 54 vaikutusalueella.​ Kantatie nähdään vastaajien keskuudessa logistisesti tärkeänä reittinä, jonka parantaminen edistäisi kuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta.​

Alueen yritykset kommentoivat kantatietä 54 syksyn selvityksen yhteydessä muun muassa seuraavasti:

“Logistisesti tärkeä kantatie, joten liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen tulisi panostaa mm. lisäämällä ohituskaistoja ja riista-aitoja.​”

“Kansainvälisen liiketoimintamme menestyksen edellytys ovat toimivat liikenneyhteydet, myös raskaalle liikenteelle ja ylisuurille kuljetuksille​.”

Ja samoja viestejä kuulimme tänään. Itse pidin tänään seminaarissa kummin puheenvuoron. Muistutin siitä, että Vt10 tehdyt liikenneympyrät ja muut siirsivät raskaan liikenteen kantatie 54:lle. Tiestä siis tuli näin tosiasiallinen itä-länsi -suuntainen valtatie ja sellaisena sitä muuten tänä päivänä myös ylläpidetään. Tien talvikunnossa pito ei siis ole kiinni siitä onko tie kantatie vai valtatie vaan sen liikennemäärät tämän määrittelevät. Itse siis alleviivasin sitä, että meidän on tärkeä huolehtia, että kantatiemme säilyy sujuvana ja nopeusrajoitukseltaan pääasiassa vähintään 80km/h -tienä. Tielle ei siis saisi enää tulla uusia liikennevaloja eikä myöskään liikenneympyröitä. Siksi esimerkiksi nyt kun olen auttanut tielle tulevan uuden Lopen Ampumaurheilukeskuksen liittymän kanssa, niin suunnitelmaa olen vienyt eteenpäin niin, että uuteen liittymään tulee riittävät levennykset. Liittymä ei siis lähtökohtaisesti välttämättä olisi tarvinnut levennyksiä, mutta tällä liittymän saannin nyt varmistin ja toisaalta myös sen, että nopeusrajoitus säilyy osuudella nykyisellään. Tätä samaa ehtoa pitää pitää yllä myös kaikkien uusien liittymien ja olemassa olevienkin kehittämisessä.

Nostin esille myös tiemme pohjavesisuojaustarpeet ja myös tarpeen jatkaa aloittamaani työtä riista-aitojen rakentamiseksi. Ja sitten myös isoina tuon ohituskaistojen tekeminen tieosuudelle Riihimäeltä Hollolaan ja Lopelta Tammelaan. Ja lopussa myös meluvallien (maavallien) rakentamisen Lopen kirkonkylä – Hallankulma -alueella ja tätä nyt päätimme myös selvityttää.

Nostin esille myös tien kehätie-tyyppisyyden ja myös tieltä – Joentakaa – alkavan yhteyden nyt syntyvään Klaukkalan ohikulkutien jatkamiseksi Kehä IV:seksi Tuusulanväylälle ja Helsingin lentokentälle. Solmukohtia ja sujuvia vetoja.

Blogi 28.4.2025: Kehä IV alkaisi Lopen Joentakaa Sajatienä – Merkittävä rahoituspäätös kehysriihestä

Mutta tärkeintä on huolehtia, että tie on turvallinen jatkossakin ja myös sujuva liikenteeltään. Näitä alleviivasin.

Hämeen Kehäväylä -nimellä kulkeva Kantatie 54:n kehittämissuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan täältä: Kantatie54 liikenteellinen ja logistinen merkitys. Varmaan lähiaikoina sinne julkaistaan myös tämänpäiväinen selvitys. Kannattaa sekin kurkata.

Mielenkiintoinen päivä. Aamusta ensin Riihimäen seuturyhmän kokous ja sitten vähän palavereita niin talousjuttuihin kuin valtion liikuntaneuvostoonkin liittyen. Monenlaista siis tulossa.

Nyt kello 19.04 ja kotipöydän ääressä vielä töitä.

 

 

Tagit: Hämeen Kehäväylä, kantatie 54, Kehä IV, Klaukkalan ohikulkutie, Klaukkalan ohitustie, kt54, liikenne, liikenneympyrä, Nopeusrajoitukset, pohjavesisuojaus, riista-aidat, Sajatie, talvinopeusrajoitukset, vt10,

Sivu: Lopen kirkko otettiin käyttöön laajan peruskorjauksen jälkeen – Yli 140 työntekijää uurasti kirkon parissa vuoden ajan

Lopen uuden kirkon peruskorjauksen jälkeisiä avajaisia vietettiin tänään. Uusi kirkko – toki siis jo toistasataa vuotta vanha tämäkin – seisoo sen aikaisen tavan mukaan keskellä kylään, kylän korkeimmalla paikalla.

Lopen kirkko alkuperäisessä vanhassa ulkoasussaan ennen vuoden 1914 tulipaloa.

Lopen olemassa olevan ja edelleen elävän kirkkohistorian voi jakaa oikeastaan kahteen. On vanha 1660-luvulla valmistunut Pyhän Birgitan kirkko vanhan kyläkeskuksen alueella Loppijärven kainalossa ja sitten useamman palaneen kirkon jälkeen vuosina 1885-1888 rakennettu uusi kirkko – uusgoottilainen tiilikirkko nykyisen kirkonkylän alueella. Tämänkin kirkon kerran liekit tuhosivat, mutta vuoden 1914 palon jälkeen kirkko rakennettiin sisältä uudestaan ja otettiin käyttöön reilu satavuotta sitten vuonna 1921. Tulipalon jälkeen kirkkomme muuttui aika paljon, kun  Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaisesti esimerkiksi kirkkosali kääntyi ja myös näin ollen pääsisäänkäyntikin muuttui.

Lopen kirkko rakennettiin erinäisten vaiheiden jälkeen punaisista tiilistä. Punatiilestä muodostuikin näin Lopen kirkonkylän arkkitehtuurinen oivallus, jota olen itse nyt päättäjänä pyrkinyt pitämään hengissä. Joitain vuosia sitten esitin toiveen betonielementtien sijaan uusimman kerrostalomme ulkovuorauksen tekemisestä punatiilisenä ja aivan viimeksi pari vuotta sitten toiveen muuttaa tumman harmaaksi suunniteltu Lopen uusi hoivakoti Villa Eedilä punatiiliseksi. Molemmissa tapauksissa arkkitehdit olivat yllättyneitä yhteydenotostani ja myöhemmin kiittivät. Minusta nämä molemmat seisovatkin nyt juuri oikealla tyylillä kylässämme. Täällä blogissanikin aiheesta kirjoitin laajemminkin pari vuotta sitten:

25.2.2024: Punainen tiili on Lopen kirkonkylän tunnus – Punatiilen perinne jatkuu Lopella

Tuossa blogissani myös korjaan aika usein kuultavan väitteen Lopen kirkon tiilistä. Ne eivät siis ole Santamäen tiilitehtaan tiiliä, vaan Kytäjän kartanonherra Konstantin Linderin tiilitehtaan punaisia tiiliä. Santamäessä tiilituotanto alkoi vasta seuraavalla vuosikymmenellä 1890-luvun puolivälissä. Paloheimon Santamäen tiilitehtaan tiiliä suosivat myöhemmin sitten mm. arkkitehdit Alvar Aalto, Väinö Vähäkallio ja Onni Tarjanne ja esimerkiksi Kulttuuritalo ja myös Helsingin keskustan Stockmannin tavaratalo rakennettiin 1920-luvulla loppilaisista tiilistä.

Kauniin kirkkomme puhuttelin on ainakin minulle ainutlaatuisen kaunis ja nyt myös konservoitu alttaritaulu.

Alttaritaulu Vuorisaarna on Kaapo Virtasen 1928 maalaama, malleina toimi 1920-luvun loppilaisia.

Lopen kirkko juhannuksena 1912 eli kaksi vuotta ennen sen tuhoutumista tulipalossa. Tiilikirkko ehti palvella parivuosikymmentä, kunnes sekin vakuuttamattomana paloi 1.11.1914. Tällä kertaa ei kuitenkaan kivijalkaan asti – kuten puukirkkojen kohdalla oli tapahtunut, vaan punatiiliseinät jäivät pystyyn. Vanhaa kirkkoakaan ei enää viralliseen käyttöön otettu vaan seurakunta vuokrasi Lopen Nuijalta Nuijantalon kirkoksi. Historian kirjat kertovat, että ”kirkon ulkopuolinen asu oli palossa varsin vähän kärsinyt ja asiantuntijoiden mukaan pystyyn jääneiden tiiliseinien ja tiilestä tehtyä osaa kirkon tornista voitiin täysin käyttää hyväksi uudelleenrakentamisessa”. Porvoon hiippakunnan piispa Jaakko Gummerus vihkikin sitten Lopen peruskorjatun kirkon tarkoitukseensa 19.3.1921. Ja tämän jälkeen kirkko palovakuutettiin rakennuslainaa vastaavasta summasta eli 900 000 markasta.

Muistan lapsuudestani, kun kirkkoamme edellisen kerran korjattiin sen alkuperäisiin 100-vuotisjuhliin. Kirkon korjauksia suoritettiin vuosina 1984 – 1988. Vanha perinteinen kaunis Seurakuntasali säilyi tuolloin entisellään ja muistan sieltä lukuisat pääsiäis- ja joulumyyjäiset ja myös silloisen kirkkoherramme Teuvo Vähäkylän. Hän oli lämminhenkinen seurakuntamme isä ja erityisesti pienen pojan mieleen jäi se miten kirkkoherra sulki silmänsä tiukkaan siristykseen rukoillessaan. Minullekin sieltä jäi tapa, että suljen silmäni.

Sain tuolloin Lopen kamerakerhon nuorena kuvata kirkon juhlallisuuksia. Kauniita mustavalkokuvia tulikin juhlassa ja silloin myös peruskorjatusta kirkostamme paljon. Tuon 1980-luvun peruskorjauksen yhteydessä alkuperäisestä rippikoulusalista, joka oli toiminut vuosina 1950 – 1966 myös siunauskappelina, tehtiin musiikkisali. Tuossa salissa sitten monet kerrat kokoonnuimme Lopen Lapsi-ja Nuorisokuoronkin kanssa harjoituksiin ja myös mm. kappalaisemme Ilkka Juotteen – Ilkka-papin – Sadonkorjuu ja muiden messujen harjoituksiin ja valmistautumisiin. Ilkka-papin messut tekivätkin

Lopen seurakunnasta maankin laajuisesti tunnetun, kun kirkkomme täyttyi kerta toisensa jälkeen ääriään myöten täyteen ja ainakin yhden kerran Yleisradio myös televisioi koko messun.

Musiikkisalin seinää on koristanut tuosta 1980-luvun remontista lähtien kirkon palossa pelastettu Felix Frangin maalaama Kristuksen ylösnousemusta esittävä alttaritaulu. Vuonna 1988 kirkkoon asennettiin tanskalaisen Christensenin urkutehtaan valmistamat 29-äänikertaiset urut, jotka tänäänkin soivat kauniisti taitavan kanttorimme Taina Sulkasen otteissa.

Nyt siis mittava, lähes vuoden kestänyt ja peräti 3,7–3,8 miljoonaa maksanut peruskorjaus valmistui.  Peruskorjauksessa kirkon sisätiloja palautettiin yli 100 vuotta vanhaan sinisävyiseen värimaailmaan. Samalla entisöitiin myös kirkkosalin penkit ja uudistettiin myös kirkon talotekniikka, kuten lämmitys ja valaistus. Seurakuntasali muuttui juhlasaliksi ja musiikkisali tornisaliksi. Tilat saivat myös uusia toimintoja mm. keittiöiden ja muiden myötä. Erityisen onnistuneena itse pidin kirkon pääsisäänkäynnin uudistamista. Se on tehty kauniisti ja historialliseen kirkkoon hyvin sopien. Myös Muistokynttelikön uusi paikka kirkon takaosassa antaa paremman rauhan ja yksityisyyden läheisten muistamiseen.

Tänään 25. tammikuuta kirkkomme vihittiin siis uudelleen käyttöön peruskorjauksen jälkeen. Kirkon vihkimismessun toimitti Tampereen piispa Matti Repo. Todella hieno kokemus oli saada olla mukana tällaisessa kirkon vihkimisseremoniassa. Piispa teki sen hienosti ja upealla tavalla seurakuntalaisiamme osallistaen vihkimisen eri vaiheissa. Avustajina olikin poikkeuksellisen laajajoukko kotiseurakuntamme työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kirkkoherra Tuomas Hynysen johdolla. Juhlajumalanpalveluksen musiikista vastasi tuttuun tapaan kanttori Taina Sulkanen ja aina ihastuttava kirkkokuoromme. Ja entisenä isosena ja myös IleStylen laulaja mieltäni lämmitti sekin, että mukana oli myös tämän päivän seurakuntamme isosia oman bändinsä kanssa. Nuorten kanssa esiintyivät tutu Kiia Saikkonen, viulu ja laulu; Antti Auvinen, kitara ja Juho Aarnio, basso.

Jumalanpalveluksen ja kirkon uudelleen vihkimisen jälkeen nautimme juhlakahvit seurakuntasalissa ja kuulimme vielä peruskorjauksen vaiheista. Nyt kirkkomme onkin valmis kohti seurakunnan 400-vuotisjuhlia. Lopen seurakuntahan itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1632, vaikka kappeliseurakuntana se olikin mainittu asiakirjoissa jo aiemmin. Lopen seurakunnan vanhimpia asiakirjoja on säilynyt vuodesta 1669 lähtien. Lopen seurakuntakunta on valmistellut myös 400-vuotishistoriakirjaansa viime vuosina ja suurella mielenkiinnolla odotankin tämän teoksen julkistamista. Kotiseurakuntamme historia on nimittäin poikkeuksellisen värikäs ja käänteitäkin sisällä pitävä Santa Pirjon ja palaneiden kirkkojen, Nuijan talon kirkkovaiheen ja muiden myötä. Tällainen historiateos varmasti tuo satojen vuosien historiasta vielä paljon uutta meille kaikille.

Lämmin kiitos kauniista ja lämminhenkisestä juhlajumalanpalveluksesta.

 

Tagit: Lopen Kirkko, Lopen kirkon vihkiäiset, Piispa Matti Repo,