Kantatie 54 sai viime vuoden lopulla oman kehittämissuunnitelman. Tänään tuo Destian tekemän selvitys sai rinnalleen tietynlaisen sisarselvityksen, kun HAMK:n opiskelija Alpi Rainti esitteli päättötyönään tekemänsä selvityksen yritysten kokemuksista kantatien haasteista ja kehityskohteista. Omassa puheenvuorossani totesinkin, että trilogia kaipaa vielä selvityksen kantatiestä asukkaiden ja henkilöautoliikenteen osalta, niin sitten olisi vahva tietopohja ja suunnitelma miten tietä kehitettäisiin.
Vetovastuuta yhden maamme tärkeimmän tieyhteyden kehittämisestä otti siis nyt Riihimäen Hyvinkään Kauppakamari toimitusjohtajansa Marja Heinimäen johdolla. Hankkeeseen tai sen ensimmäiseen selvitykseen saatiin mukaan kaikki tien kunnat ja kaupungit ja kaksi maakuntaliittoa ja myös Hämeen kauppakamari. Kantatie 54, Hämeen kehäväylä -selvityksen ovat julkaisseet Forssan, Hausjärven, Hollolan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kärkölän, Lopen, Riihimäen ja Tammelan kunnat, Hämeen sekä Päijät-Hämeen liitot, Hämeen kauppakamari ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, 25.11.2025 Pikkuparlamentissa.
Työn on toteuttanut Destian Strategiset Liikennejärjestelmät -yksikkö professori Jorma Mäntysen johdolla. Ja tänään suunnitelma sai sitten seurakseen tämän yrityksiä koskevan osuuden, kun työ esiteltiin kantatie 54:n varressa eli meillä Lopella.
Kantatie 54 on siis Hollolasta, Kärkölän ja Riihimäen kautta Tammelaan kulkeva poikittainen yhteys idän suunnasta Lahden ja Forssan kautta läntiseen Suomeen. Tie on valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävä logistinen väylä. Tämä nousi molemmissa selvityksissä ja suunnitelmissa aivan keskeiseen rooliin.
Kantatie 54 välittää siis liikennettä useiden Etelä- ja Länsi-Suomen satamien kautta. Vientiteollisuuden kasvu ja sen tarvitsema tuonti lisäävät kuljetustarvetta läntisen ja itäisen Suomen välillä kumpaankin suuntaan. Tie on merkittävä pitkämatkaisten kuljetusten väylä ja elinkeinoelämän kasvunäkymät etenkin Kaakkois-Suomessa sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä generoivat tavaraliikenteen kasvua. Yritysten selvityksen yhteydessä nousi esille hyvin risteykset mitkä kaipaisivat parannuksia raskaanliikenteen näkökulmasta, mutta myös pahat paikat kuten aina ensimmäisenä mustaan jäähän menevä Kaakkomäen notko,
Kantatie 54 on jo nyt tärkein raskaan liikenteen poikittainen yhteys Lahden seudun ja läntisten satamien välillä. Kuntien välinen työssäkäyntiliikenne on tärkeää. Kantatien 54 sekä valtateiden 10 ja 12 muodostamat yhteysvälit toimivat vaihtoehtoisina reitteinä toisilleen, mikä parantaa tieverkon toimintavarmuutta seudulla.
Kantatie 54 on strategisesti merkittävä Kanta-Hämeelle, Päijät-Hämeelle ja laajemmin koko Suomelle. Tiellä on ilmennyt puutteita liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa. Koska kyseessä on tärkeä logistinen yhteys, tien tulisi mahdollistaa raskaalle liikenteelle toimitusvarmuus ja kaikelle liikenteelle turvallisuus.
Kantatie 54 on tarpeisiin nähden vanhentunut ja standardiltaan epäyhtenäinen
Kantatie 54 on rakennettu pääosin 1960- ja 1970-luvuilla. Ajoneuvoyhdistelmien massat ovat 2,5-kertaistuneet ja mitat 2-kertaistuneet vuodesta 1970, joten tien ja pientareiden tulisi olla leveämpiä turvallisemman ajon vuoksi. Vuosina 2020-2024 tiellä on tapahtunut 135 liikenneonnettomuutta ja lisäksi lähes 800 riistaonnettomuutta, eli onnettomuuksia tapahtuu keskimäärin 3-4 joka viikko. Joka kolmannessa henkilövahinkoon johtaneessa onnettomuudessa oli raskas liikenne on osallisena. Myös tämä nousi tämänkin päiväisessä selvityksessä huomiona esille. Kantatie 54 on poikkeuksellisen riskialtis erityisesti hirvieläin onnettomuuksien osalta. Sainkin vähän kuin tehtäväksi selvittää mahdollisuuksia jatkaa kuitenkin riista-aitaa vielä Silmäkannosta VT3:lle. Jos tämä osuus vielä riista-aidattaisiin, niin silloin tälle alueelle tulisi tehdä ratkaisu eläinten kulkemiselle. Esitinkin, että voisimme mahdollisesti pilotoida täällä valovaroittimin varustettua eläinten ylityspaikkaa? Elinvoimakeskus otti asian ylös ja sovimme, että palaamme aiheeseen.
Lisäksi kantatie 54:n Riihimäen länsi- ja itäpuolella tien standardit ovat siis erilaiset – yhtenäistämiselle on selkeä tarve. Tien standardin yhtenäistäminen palvelee elinkeinoelämän pitkämatkaista raskasta liikennettä. Maatalousliikenne käyttää kantatietä 54 siirtyessään pitkiäkin matkoja viljelysten välillä. Liikenteen turvallisuuden takia tarvitaan ohitusmahdollisuuksia. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä ohituskaistoja, leventämällä tietä ja kehittämällä liittymiä. Ohituskaistojen rakentamisen kustannus on n. 25 milj. € ja liittymien parantamisen kustannus n. 50 milj. €, vuoden 2020 hintatasossa. Ohituskaistoja minusta pitäisi rakentaa ainakin kahdet niin Riihimäeltä Lahteen kuin Lopen kirkolta Tammelaankin menevälle tieosuudelle. Lahden suuntaan ehkä tarvetta useammallekin.
Alueen elinkeinoelämä on kasvuhakuista ja haluaa tien parantamista
Alueen yritykset toimivat pääosin kotimarkkinoiden toimitusverkostoissa, mutta monet myös kansainvälisillä markkinoilla. Yrityskyselyn (n=89) vastaajista yli 80 % näkee toimialansa kasvavan tulevaisuudessa. Työvoiman tarpeelle kasvua näkee 74 % vastaajista kantatien 54 vaikutusalueella. Kantatie nähdään vastaajien keskuudessa logistisesti tärkeänä reittinä, jonka parantaminen edistäisi kuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta.
Alueen yritykset kommentoivat kantatietä 54 syksyn selvityksen yhteydessä muun muassa seuraavasti:
“Logistisesti tärkeä kantatie, joten liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen tulisi panostaa mm. lisäämällä ohituskaistoja ja riista-aitoja.”
“Kansainvälisen liiketoimintamme menestyksen edellytys ovat toimivat liikenneyhteydet, myös raskaalle liikenteelle ja ylisuurille kuljetuksille.”
Ja samoja viestejä kuulimme tänään. Itse pidin tänään seminaarissa kummin puheenvuoron. Muistutin siitä, että Vt10 tehdyt liikenneympyrät ja muut siirsivät raskaan liikenteen kantatie 54:lle. Tiestä siis tuli näin tosiasiallinen itä-länsi -suuntainen valtatie ja sellaisena sitä muuten tänä päivänä myös ylläpidetään. Tien talvikunnossa pito ei siis ole kiinni siitä onko tie kantatie vai valtatie vaan sen liikennemäärät tämän määrittelevät. Itse siis alleviivasin sitä, että meidän on tärkeä huolehtia, että kantatiemme säilyy sujuvana ja nopeusrajoitukseltaan pääasiassa vähintään 80km/h -tienä. Tielle ei siis saisi enää tulla uusia liikennevaloja eikä myöskään liikenneympyröitä. Siksi esimerkiksi nyt kun olen auttanut tielle tulevan uuden Lopen Ampumaurheilukeskuksen liittymän kanssa, niin suunnitelmaa olen vienyt eteenpäin niin, että uuteen liittymään tulee riittävät levennykset. Liittymä ei siis lähtökohtaisesti välttämättä olisi tarvinnut levennyksiä, mutta tällä liittymän saannin nyt varmistin ja toisaalta myös sen, että nopeusrajoitus säilyy osuudella nykyisellään. Tätä samaa ehtoa pitää pitää yllä myös kaikkien uusien liittymien ja olemassa olevienkin kehittämisessä.
Nostin esille myös tiemme pohjavesisuojaustarpeet ja myös tarpeen jatkaa aloittamaani työtä riista-aitojen rakentamiseksi. Ja sitten myös isoina tuon ohituskaistojen tekeminen tieosuudelle Riihimäeltä Hollolaan ja Lopelta Tammelaan. Ja lopussa myös meluvallien (maavallien) rakentamisen Lopen kirkonkylä – Hallankulma -alueella ja tätä nyt päätimme myös selvityttää.
Nostin esille myös tien kehätie-tyyppisyyden ja myös tieltä – Joentakaa – alkavan yhteyden nyt syntyvään Klaukkalan ohikulkutien jatkamiseksi Kehä IV:seksi Tuusulanväylälle ja Helsingin lentokentälle. Solmukohtia ja sujuvia vetoja.
Blogi 28.4.2025: Kehä IV alkaisi Lopen Joentakaa Sajatienä – Merkittävä rahoituspäätös kehysriihestä
Mutta tärkeintä on huolehtia, että tie on turvallinen jatkossakin ja myös sujuva liikenteeltään. Näitä alleviivasin.
Hämeen Kehäväylä -nimellä kulkeva Kantatie 54:n kehittämissuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan täältä: Kantatie54 liikenteellinen ja logistinen merkitys. Varmaan lähiaikoina sinne julkaistaan myös tämänpäiväinen selvitys. Kannattaa sekin kurkata.
Mielenkiintoinen päivä. Aamusta ensin Riihimäen seuturyhmän kokous ja sitten vähän palavereita niin talousjuttuihin kuin valtion liikuntaneuvostoonkin liittyen. Monenlaista siis tulossa.
Nyt kello 19.04 ja kotipöydän ääressä vielä töitä.