Suomi jäämässä EU-rahan junasta? – Pääradan tulevaisuus vaakalaudalla

Blogi, sunnuntaina 02.02.2020

Sanna Marinin vasemmistohallituksen passiivisuus liikenteen tulevien EU-rahojen suhteen on aiheuttanut jo pidempään ihmetystä. Ensi töikseen hallitus pysäytti viime kaudella aloitetut valmistelut ja myös hankeyhtiön perustamisen. Sen jälkeen kesä meni lomaillessa ja näytti syksykin mennen talvea odotellessa. Nyt kun deadlinet alkavat uhkaavasti lähestyä on hallitus herännyt tilanteeseen. Lähinnä tämäkin on ollut vain kuntien syyttelyä niiden passiivisuudesta. Passiivisuudesta puheen ollen voisi kysyä, että kuka puhuu nyt?

Suomen pitäisi olla mukana jo helmikuussa lopussa päättyvässä EU:n infrastruktuurihankkeiden rahoitushaussa, mutta nyt näyttää siltä, että tämä juna menee kyllä Suomelta ohi. Julkisuudessa mm. europarlamentaarikko Henna Virkkunen on puhunut jo ”satojen miljoonien möhläys”. Helmikuun lopun rahoituskierroksella on jaossa itseasiassa satojen miljoonien rahoituspotti juurikin liikenne ja erityisesti raideliikennehankkeisiin. Virkkunen kertoi, että maamme hallitus on Euroopan komission taholta patisteltu asiassa jo vuoden päivät ja kevään vaalien jälkeen kaikki tehty laitettiin romukoppaan.

Suomen Kuvalehdessä Marinin hallitus vierittikin syytä nyt radan varren kuntien harteille. Vastuutonta ja kohtuutonta sanon minä. Kaupungeilla oli jo viime vuoden alussa pitkälle valmisteltu valmius osallistua hankeyhtiöihin, mutta tämä valmistelu ei vasemmistohallitukselle käynyt. Muistan hyvin miten silloiset oppositioedustajat erityisesti demareista ja vihreistä olivat kovinkin äänekkäitä ja meidän kimpussa erityisesti pääradan suhteen. Minua jopa lehtien palstoilla syytettiin vuoroin mistäkin kun heidän mielestä ei joku raha ollut oikein. Viime vaalikausi kuitenkin pääradalla tehtiin koko ajan ja on tehty vielä tämäkin vuosi viime kauden päätöksin, mutta nyt se on käymässä toteen mistä viime keväänä monen monta kertaa varoitin. Pääradan jopa pian jo kymmenen vuotta jatkunut remontti ja välityskyvyn parantaminen on pysähtymässä Marinin hallituksen päättämättömyyteen. Radallahan on siis tehty viime vuosina mm. Riihimäen kolmioraide, lisäraiteita Riihimäki-Helsinki -välin ruuhkaisimmille osuuksille, uudistettu ohjausjärjestelmät ja nyt viimeksi laitettu kuntoon risteysasema Riihimäen asemapihaa ja myös asemaa kohti esteettömyyttä. Itse en ole nähnyt yhtään päätöstä missä nykyinen hallitus olisi laittanut liikkeelle uusia pääradan rakentamistöitä? Sellaisia päätöksiä ei ole kohta vuoteen tehty. Ei yhden yhtä.

Henna Virkkunen totesi, että Marinin hallituksen vitkuttelu ja kinastelu ”hankeyhtiön muodosta on tässä täysin toissijainen asia. Ei EU-komissiota kiinnosta, miten Suomi järjestää omat hankeyhtiönsä. Heitä kiinnostaa se, onko suunnitelma toteuttamiskelpoinen ja onko Suomi sitoutunut hankkeeseen. Kyse on nyt ennen kaikkea poliittisesta tahdosta viedä asiaa eteenpäin”. Hallituksen onkin Virkkusen mukaan turha yrittää piiloutua virkamiesten, EU:n tai kaupunkien selän taakse. Virkkunen toimii Euroopan parlamentin pääneuvottelijana Verkkojen Eurooppa -ohjelmassa. Virkkusen johdolla meidän päärata nostettiinkin tässä ohjelmatyössä Rail Baltican jatkoksi eli tärkeimpään rajat ylittävien Euroopan  ydinverkkokäytävien listalle. Tällä päätöksellä meidän EU-tukikelpoisten ratahankkeiden määrää nousi jopa kahdella miljardilla eurolla.

Eilinen Hämeen Sanomissa (1.2.2020) toimittaja Viki Salonen (joka on muuten yksi laajimmin päärata-asioihin paneutunut toimittaja) nosti esille nämä samat huolet. Salosen juttu oli otsikoitu enteilevästi ja uhkaavasti: ”Päärataneuvottelut uhkaavat päätyä mahalaskuun”. Hänen tietojen mukaan Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) yrittäisi hyväksyttää alustavasti luonnostellun osakassopimuksen jo ensi torstain kokouksessa. Kyse siis juurikin tästä samasta kiireestä mihin myös Virkkunen viittasi helmikuun lopun (26.2.2020) deadlinella. Kiistaa on kuulemma edelleen siitä, että mitä kunnat olisivat rahoittamassa. Voiko kunnat edes olla rahoittamassa vain suunnittelua? Hyvä kysymys.

Salosen HäSa:n uutisen mukaan kuntien pitäisi sitoutua pika-aikataululla jopa  73,5 miljoonan euron suunnitelun rahoitukseen. Mukaan lähtien kuntien ja kaupunkien joukko kuitenkin pienenee. Lehden mukaan esimerkiksi Oulu ei ole enää mukana jne. Tämä taasen nostaa mukaan lähtevien kaupunkien maksuosuutta merkittävästi. Esimerkiksi Hämeenlinnan maksuosuus olisi jopa tuplaantumassa? Myös  lentoasemayhtiön Finavian mukaanlähtö on Hämeen Sanomien mukaan epävarmaa. Ja kyllä itsekin ihmettelen, että kaupungit lähtisivät rahoittamaan tällaisilla summilla pelkkää suunnittelua. Sehän ei vielä takaa missään tapauksessa sitä, että koko lisäraidetta koskaan tulisi. Rahat voivat siis mennä radan sijaan kankkulankaivoon. Viki Salonen kirjoittaa Hämeen Sanomien jutussaan, että ”hankeyhtiömallin suurin ongelma piilee siinä, että sen käytännössä ainoa jäljelle jätetty tarkoitus on vyöryttää maksutaakkaa valtiolta kunnille. Rinteen-Marinin hallitus rajasi sen tiukasti vain suunnitteluyhtiöksi, joten kunnat eivät voi teoriassakaan saada yhtiöön sijoittamiaan rahoja takaisin. Kaiken lisäksi SDP on jo etukäteen vastustanut yksityisten ja jopa eläkevakuuttajien kaltaisten ”puoliyksityisten” sijoittajien mukaantuloa varsinaiseen rakennusvaiheeseen.”. Juuri näin.

Ja oma juttunsa on muuten vielä Marinin hallituksen pohdinta pääradan linjauksesta. Paine on kuulemma kova vetää linjaus Marinin kotikaupungista Tampereelta suoraan Helsingin lentokentän kautta Helsinkiin. Nykyiset radan varren kaupungit Hämeenlinna ja Riihimäki mukaan lukien sivuutettaisiin tylysti. No linjaus toki tulisi läpi kotikuntani Lopen, mutta hieman kuin Sulo Vilénin huoltoasema aikanaan olisimme loistavalla sijainnilla pääradan varressa, mutta ilman juna-asemaa. Ja vakavastikin ottaen niin fakta on se, että vain nykyistä raidelinjaa myötäillen on mahdollista saada aikaan sellainen päärata ja nopeammat junayhteydet mitkä olisivat jollain tavalla edes kannattavia. Luotijuna Tampereelta Helsinkiin on haihattelua. Ja muuten meillä Hämeessä ei edes lainvoimainen maakuntakaavakaan sellaista sallisi. Prosessi olisi pitkä ja ennen sen maaliin tuloa onneksi maassamme ei enää olisi Marinin hallitustakaan.

Kyse on siis yksinkertaisesti siitä, että ”EU-rahoitusta ei voi saada, jos sitä ei hae. Se on varmaan kaikille selvää. Jos asiassa epäonnistutaan, vastuun kantaa loppukädessä maan hallitus”.

Salonen kirjoittaakin paljon kertovasti kuinka ”kovaan ääneen hehkutetut EU-rahat näyttävät tällä erää lipuvan pääradan ulottumattomiin. Päärataremontti ei enää ehdi ensi vuonna alkavalle EU-rahoituskaudelle, jonka suurimmat CEF-potit imuroidaan eri puolille Eurooppaa jo ensimmäisinä vuosina. Seuraava rahoituskausi alkaa vasta vuonna 2028”.

Näin on vesityttämässä tämäkin äänekäs demarimekastaminen. Toivottavasti joku joskus perkaa senkin miten viime kaudella he olivat meidän kimpussa. Silloin sentään tehtiin jotta oltaisiin oltu valmiita EU:n rahoitushakuihin.

Huomiseksi kutsuin Kokoomus kansanedustajat sopivasti vierailulle tänne Hämeeseen. Hämeenlinnassa olemme iltapäivällä kl0 13-14 Laurellilla. Silloin takuuvarmasti puhuttaa päärata, mutta toivottavasti monet muutkin asiat. Kokoomus kiertueen päätöspäivä ja illalla kiertue päättyy Helsinkiin 22 kaupungin ja lukuisten kuntien ja kylien kiertueen kautta. Viikossa Kemijärveltä läpi Suomenmaan.

Nyt kello 18.30 ja kotona. Huomenna sitten matka jatkuu. Riihimäeltä pohjoiseen ja sieltä kohti etelää.

…..

Niin ja kehittelin vielä tekemistä lapsilleni pyhäksi. Vohvelikangasta ja Pekkalaan laudeliinoja. Toinen lähti Jimille ja pian toinen Elkulle? Miten niitä tyttöjä tehdään?

No, ei mennyt maisteriopinnot hukkaan. Osaan myös virkata oikealta ja vasemmalta 👍🏻 Oman elämänsä martta 🙂

 

Kommentit