Sivu: Santa Giulia täyttyi sinivalkoisista – Tärkeä voitto Leijonille Tre Kronorista

Mutta missä oli Kalle Kustaa?

Pari kertaa on kiroja seurattu yhdessä Ruotsin kuninkaan kanssa ja kruunumaan kolmosvoittoa juhliessa se on hieman tällaisen urheiluhullun sykkeelle käynyt. No, tänään sitten oli meidän vuoro juhlia, mutta taisi kuningas olla vuorilla edelleen eli maastohiihdon parissa.

No, leikki leikkinä ja, kun urheilu on vakavaa niin vakavoidutaan. Tänään siis erittäin tärkeä peli Ruotsia vastaan kisojen pääareenalla Santa Giuliassa. Iso halli jäi kesken ja torsoksi. Ensin siitä piti tulla 16 000 katsojan areena, sitten 14 000 ja nyt homma jäi 11 000. Eivät kuulemma edes valmiiksi tai täyteen mittaan sitä aio edes enää rakentaa, vaan tällaisena kisapaikka saa jatkossakin olla ja palvella sitten tapahtuma- ja konserttiareenana. Toivottavasti kuitenkin paikat siistitään ja pinnat pannaan valmiiksi edes kisojen jälkeen.

Tänään halli täynnä ja tunnelma sen mukainen. Leijonat lähtivät nollaamaan ensin, vaikean avauspelin 1-4 -tappiota Slovakiaa vastaan ja samalla hakemaan avausvoittoa yhdestä kisojen mitalisuosikista rakkaasta naapurista Ruotsista. Peli alkoikin hyvin, kun ajassa 7.44 Ruotsin verkko heilui ja hieman yllättävänkin maalintekijän Nikolas Matinsalon toimesta. Erän lopussa Anton Lundell teki hienon 2-0 -maalin ja kiukku sinikeltaisten boxissa oli valmis. Näyttää siltä, että naapurissa ei ole tästä maalista vieläkään päästy yli.

Sitten Joel Armialle maali alivoimalla ja vielä tyhjiin Mikko Rantaselle ja se oli siinä. Ruotsi jäi yhteen ja peli oli pelattu.

Tärkeä taisteluvoitto leijonille ja olen varma, että tämä tuo henkeä leijonajoukkueen lisäksi myös koko muuhunkin olympiajoukkueeseemme.

Kimi Räikkönen tuli myös perheineen peliä katsomaan ja olikin mukana heitä nähdä. Aikanaan Kimiä monet kerrat motorsportin parissa haastattelin niin telkkuun kuin livejuttuihinkin. Nyt perhe asustaa täällä Italiassa ja vauhtia tuntuu riittävän enemmän kuin paljon.

Mutta vaikka alussa kuningasta paikalle kaipailinkin, niin ei nuolaista kuitenkaan vielä. Turnaus on pitkä ja edessä kovia maita ja varmasti jossain vaiheessa sisuuntuneet ruotsalaisetkin uudestaan? Mutta sen peli osoitti, että menestykseen Antti Pennasen johtamalla leijonalaumalla on mitä parhaimmat edellytykset jälleen.

Nyt hetki hotellilla ja illalla sitten Olympiakomitean ja edustuston yhteiseen vastaanottoon täällä Milanossa.

 

 

 

Tagit: jääkiekko, Leijonat, Milano, Milano-Cortina Olympialaiset, Tre Kronor,

Sivu: Santa Giulia valmistui viime hetkellä olympialaisiin

Hyvää huomenta taivaan porteilta…

Tai ainakin aika korkealta täältä Anterselvan vuoristosta. Kaunis ja idyllinen Edelweiss tarjosi hyvän paikan yöunilla ja maukkaan aamiaisen.

Täältä matka jatkuu nyt neljä tuntia Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Janne Hännisen auton kyydissä kohti Milanoa yhdessä Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpisen kanssa. Hieno visiitti tänne korkealle ja eilen erittäin hyvät tapaamiset ja keskustelut myös mm. kotimaamme ampumahiihtoinfran kehittämisestä. Olemme johdollani eduskunnasta laittaneet erillisrahoitusta ampumahiihto-olosuhteiden rakentamiseen Hämeenlinnan Ahvenistolle ja nyt tänä vuonna samalla tavalla isommin vielä Lahden Salpausselälle. Apparan urakka jo valmis ja siellä avajaiset nyt vielä näille lumille ja Salppuri sitten vammautuu tuleviin kisoihin ja samalla myös aiemmin rahoitustamme saanut rullahiihtoinfra. Tärkeitä palasia, kun haluamme laskentaa eri lajien harrastamisolosuhteita ja toisaalta myös kilpailuolosuhteitakin.

Anterselvassa olikin mielenkiintoinen nähdä miten infraa on kehitetty ja rakennettu osittain pysyväksi ja osittain sitten aina kisoihin tehden. Fiksua ja vastuullista.

Tänään sitten Milanoon ja loppuviikko tapaamisten ja jääkiekon parissa. Siellä uusi Santa Giulia (Santagiulia) eli Milanon olympialaisten jääkiekon ykköshallihan oli kisojen alla runsaasti otsikoissa. Ja kyllähän täällä viimeistelyt ovat vieläkin vähän niin sanotusti vaiheessa.

11 800 henkeä vetävässä Santa Giulian areenassa pelataan olympiajääkiekon mitalipelit, ja osa otteluista pelataan Rho Arenalla. Areenastahan piti alunperin tulla 16 000 -paikkainen suurhalli, mutta jostain syystä sen kapasiteetti putosi usealla tuhannella ja nykykoossa sitä onkin pidetty olympialaisten pääareenaksi liian pienenä? Toinen eli tämä Rho Arena on sitten rakennettu Ferra Milanon messukeskukseen väliaikaiseksi kisapaikaksi. Rho Arena on kuitenkin kerännyt täällä kiitoksia ja toiminut hyvin.

Uusi pääareena Santa Giulia muuttuu Cortinan 2026 kisojen jälkeen monitoimikeskukseksi urheilutapahtumille ja mm. konserteille. Toivottavasti areenasta saadaan lopulta se tavoiteltu uudistetun kaupunkialueen sykkivä sydän. Ja toivottavasti nytkin hyvä areena jääkiekon huipputurnaukselle. Mukanahan on nyt 12 vuoden tauon jälkeen maailman parhaat pelaajat, kun myös NHL:n tähdet ovat mukana omien kotimaittensa joukkueissa.

Huomenna ohjelmassa siellä Leijonien tärkeä ottelu Ruotsia vastaan. Ja naisten joukkue jatkaa pelejään jo tänään kiven kovaa jenkkiryhmää vastaan.

…

Kello 23.10 ja aika kiittää tästä päivästä. 18 tuntia taas mentiin ja aikamoinen siirtymä myös vuorilta tänne Milanoon. Päivällä Suomi-Kanana naisleijonien peli ja illalla yksi sidosryhmätapaaminen ja -illallinen. Huomenna tälle uudella hallille ensi kertaa.

 

 

 

 

 

 

 

Tagit: Milano–Cortina d’Ampezzo Olympialaiset, Santa Giulia,

Sivu: Valtaosa kilpailupaikoista oli jo valmiina – Milano ja Cortina d’Ampezzo rakennettiin vain kaksi täysin uutta suorituspaikkaa

”Kilpailupaikoista 19 ovat jo olemassa olevia, kaksi rakennetaan uutena, ja neljä toteutetaan väliaikaisina ratkaisuina.”

Itse olen saanut pitkään, pian jo 20 vuoden ajan, tehdä töitä liikuntapaikkarakentamisen parissa. Toimin aikanaan mm. Valtion liikuntaneuvoston rakentamisjaoston puheenjohtajana ja johdin myös ison Suunta -asiakirjatyön, millä linjattiin maamme liikuntapaikkarakentamista ja sen valtiontukia tulevaisuuteen. Yhtenä isona nostin kriteereihin silloin kuntarajat ylittävät yhteishankkeet ja myös lajirajat ylittävät liikuntapaikat, mutta myös tiukan vaateen paikkojen hyvän ylläpidon vaateista huoltokirjavaatimuksineen ja muineen. Satoja ja satoja liikuntapaikkoja on näiden vuosieni aikana Suomeen tehty erilaisilla malleilla ja eri lajeille. Paljon on myös peruskorjattu aina Olympiastadiosta lähtien ja tehty myös massiivisia uusia kuten Tampereen Nokia Arena tai nyt valmistuva iso uinnin huippurheilu- ja valmennuskeskus Kuortaneelle. Ja sitten varmaan tuhansia pieni lähiliikuntapaikkoja ja kaikkea muuta. Tätä kokonaisuutta on ollut ilo olla mukana kehittämässä.

Olympialaisissa olenkin aina käyttänyt aikaa paljon itse urheilusuoritusten lisäksi myös suorituspaikkojen rakentamiseen ja tekemiseen tutustumiseen. Aikanaan Rio de Janeirosta taisin täälläkin kirjoittaa miten monet paikat tehtiinkin fiksusti kisojen jälkeen purettaviksi ja muualle siirrettäviksi. Rioon ei pitänyt jäädä mitään Ateenan tai Sotshin ja muiden surullisten esimerkkien tapaan ruohottumaan ja autioitumaan, mutta toisin taisi sielläkin ainakin osan uudisrakentamisen suhteen käydä?

Nyt täällä Italiassa olympialaisten käytössä olevista kilpailupaikoista 19 oli jo olemassa olevia, ja vain kaksi rakennettiin uutena, ja neljä toteutettiin väliaikaisina ratkaisuina. Kohtuullisen hyvä jako, vaikka haasteita näytti olleen näiden muutamankin uudishankkeen kanssa rutkasti. Nyt paikat ainakin ulkoisesti näyttävät ihan hyviltä ja toivottavasti myös kestävät aikaa. Tällaisesta hyvä esimerkki täällä on Stadio olimpico del ghiacci vuodelta 1956. Cortina d’Ampezzossa sijaitseva jääurheilun monitoimihalli rakennettiin siis vuoden 1956 olympialaisia varten. Alunperin se oli kattamaton kaukalo, jota reunusti U:n muotoinen katsomo. Myöhemmin sinne rakennettiin katsomot ja kaukalo katettiin 2000-luvulla. Nyt 70 vuotta myöhemmin Stadio olimpico del ghiacci isännöi jo toistamiseen olympialaisia toimien curlingin kisanäyttämönä.

Areena ei siis ole vain olympialaisten areena vaan se on ollut vuosikymmenet monipuolisen talviliikunnan pyhättönä. Hallissa on järjestetty myös sekaparikilpailun MM-kisat 2009 ja miesten MM-kilpailut 2010. Ja lisäksi siellä pelataan jääkiekkoa, mutta voidaan myös järjestää taitoluistelun, kaukalopikaluistelun, pikaluistelun ja myös siis curlingin kisoja ja harjoittelua. Hyvä esimerkki millaisia myös suurtapahtumien suorituspaikkojen tulisi aina olla ja millaista aikaa kestää.

Tämän vuoden talviolympialaiset järjestetään siis täällä Pohjois-Italiassa, neljässä eri klusterissa yhteensä 25 kilpailupaikassa. Pääisäntäkaupunkeina toimivat siis Milano ja Cortina d’Ampezzo, mutta tapahtumia järjestetään myös Valtellinassa, Val di Fiemmessä ja Veronassa. Tämä toki sitten aiheuttaa hieman etäisyyksiä ja myös liikkumisen haasteita, mutta itse ajattelen, että parempi sekin kuin miljardien uusinvestoinnit jonnekin missä niillä ei kisojen jälkeen olisi kunnon elämää ja käyttöä.

Milanossa on kolme suurta suorituspaikkaa jääurheilulajeille. Suorituspaikoista PalaItalia on uusi, 16 000 katsojaa vetävä noin 250 miljoonaa euroa maksanut jääkiekkoareena. Toinen Milanoon toteutettu uusi hanke oli Scalo Romanon olympiakylä. Olympiakylän on kerrottu maksaneen noin 140 miljoonaa euroa. Tämä kuuden rakennuksen alue muuttuu kisojen jälkeen asunnoiksi i 1 700 opiskelijalle.

Jääkiekkoa ja pikaluistelua varten rakennettiin sitten väliaikainen Fiera Milano, jonka kustannusarvio oli 15 miljoonaa euroa ja avajaiset järjestettiin Stadio Giuseppe Meazza -jalkapallostadionilla ja mitaliseremoniat Milanon tuomiokirkon edustalla.

Cortina d’Ampezzo järjestetään mm.  ohjas-, ratti- ja skeletonkelkkailu, alppihiihto, curling, ampumahiihto ja Val di Fiemmessä taasen mäkihyppy ja yhdistetty sekä maastohiihto. Valtellinassa alppihiihto ja vuorihiihto sekä lumilautailu ja freestylehiihto ja Veronana Arena di Veronassa kisojen päättäjäiset.

Kaksi ensimmäistä yötä meni täällä Val di Fiemessä ja nyt aikainen siirtyminen Anterselvaan ja sieltä sitten huomenna ampumahiihdon jälkeen tarkoitus matkata loppuviikoksi Milanoon.

…

Anterselvasta ei ampumahiihtomitalia, mutta yhdistetystä peli onneksi auki. Eero Hirvonen palautti siis maamme yhdistetyn mitalikantaan olympialaisissa 20 vuoden tauon jälkeen. Hirvonen kiri hienosti pronssille.

Nyt kello 15.49 Italian aikaa ja kohta matkan toiselle hotellille. Huomenna Milanoa kohden.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tagit: liikuntapaikkarakentaminen, Milano–Cortina d’Ampezzo Olympialaiset, Olympialaiset,

Sivu: Legendaarinen Val di Fiemme – Predazzon mäkihyppystadion ja Lago di Teseron maastohiihtostadion

Hyvää huomenta Val di Fiemmestä!

Maastohiihto- ja ampumahiihtokeskus Fabio Canàl, joka tunnettiin ennen nimellä Lago di Téseron maastohiihtostadion syntyi 1980-luvun puolivälissä, kun Val di Fiemme oli ehdolla FIS:n hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen isännäksi. Syntyi jo legendaariseksi kasvanut kisapaikka ja nyt Lagon kylä Téseron kunnassa saa toimia talviolympialaisten hiihtojen näyttämönä. Alueella on järjestetty kolmet MM-hiihdot 1991 , 2003 ja 2013 ja myös vuoden 2013 talviuniversiadit ja useita maastohiihdon maailmancupin kisoja.

Sykähdyttävä Val di Fiemme, laakso Trentino-Etelä-Tirolin alueella Pohjois-Italiassa Dolomiittien vuoristossa on kyllä aina kokemisen arvoinen.

Tänään aikainen herätys täällä vuoristohotellissa ja nyt jo katsomassa sprintin alkueriä. Tästä taitaa tulla hyvä päivä.

Milano Cortina ja sprintin katsomossa valmiina. Suomi-Ruotsi -maaottelutunnelmissa.

Kaunis auringonpaiste ja yön pieni pakkanen vaihtuu keväisen auringon lämmöksi.

…..

Ei tuonut sprintti meille mitalijuhlia. Lauri Vuorinen teki hyvän vedon tähän kauteen, mutta se riitti nyt siihen karvaaseen nelostilaan. Naisten puolella homma yski vähän alusta lähtien ja nyt aivan kovimpaan voittotaistoon ei ollut mitään asiaa.

Vieressäni ollut Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa sai juhlia seurueineen naisten kolmosvoitto ja Johannes Kläbon näytöstä oli miesten kisa. Yhden miehen show. Mutta ruotsalaiset hymyssä suin ja kun heidän kanssaan sain päivän mittaan monta kertaa jutella ja aina toisia vähän tsempata ja onnitella, niin täytyy sanoa, että mukana ryhmä olikin.

Nyt vielä mäkimonttuun ja joukkuesekamäki. Katsotaan se.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tagit: sprint, Val di Fiemme,

Sivu: Talviolympialaisista on lupa odottaa mitaleja – Parisenkymmentä mitalikandidaattia

Olympialaiset ovat taas alkaneet. Itse suuntaan nyt jälleen Valtion Liikuntaneuvoston puheenjohtajan roolissa kisoihin ja ohjelma on mielenkiintoinen niin itse sportin kuin myös suorituspaikkojenkin osalta. Palaan varmasti näihin.

Nyt ajattelin hieman pohtia mistä niitä mitaleja sitten olisi odotettavissa?

Ehkä se lähtöasetelma on se, että yhtään ns. varmaa mitalia ei ole nyt luvassa? Jos koskaan huippu-urheilussa sellaisista edes voi puhua. Mutta sen sijaan itse näen, että meillä on kymmenkunta potentiaalista mitalilajia olympialaisissa.

Uskon, että jääkiekossa meillä on jälleen hyvät mahdollisuudet mitalipeleihin ja hiihdostakin on lupa odottaa jotain. Miesten jääkiekon olympiakulta voi olla nyt tekemätön paikka, mutta hopeaa tai pronssia varmasti hyvällä onnistumisella lähdetään hakemaan. Ja naisilta on lupa odottaa jälleen ainakin sitä pronssia, kunhan tuo vatsatautiepidemia nyt saataisiin kukistettua. Se olisikin sitten jo viides olympiapronssi kiekkonaisillemme. Menestysputki on pitkä; 15 MM-pronssia, yksi hopea ja ne neljä MM-pronssia. Olisiko nyt aika jälleen venyä loppuotteluun asti? Se tarkoittaisi, että joko Kanada tai jenkit pitäisi tavalla tai toisella saada sysättyä pronssipelin puolelle.

Hiihdossa Milanon ja Cortina d’Ampezzon talviolympialaisissa mitaliodotukset nojaavat vahvasti Iivo Niskaseen ja Kerttu Niskaseen. Toki viesteissä myös hyvät saumat mitaliin ja ehkä sprintissäkin se on hyvänä päivänä napattavissa?

Kolme lajia rinteissä urakoiva Eduard Hallberg on ehdoton mitalisuosikki. Pujottelu, suurpujottelu ja joukkuekisa. Samaan aivan kuumimpaan nippuun nostin ennen kisoja myös lumilautailija Rene Rinnekankaan. Nuoren miehen tapasin jo Etelä-Korean Pyeongchangissa 2018. Viime viikolla kisat meidän osalta avannut Rene Rinnekangas jäi kuitenkin big airin karsintaan. Olihan se pettymys. Rinnekangas osallistuu big airin lisäksi slopestyleen 16.2. alkaen.

Muista lajeista nostaisin itse aivan kuumimpaan mitalitoivojemme ryhmään freestylen, slopestylen ja bigairin Anni Kävärän. Viime vuoden Bigairin MM-pronssi ja Slopestylen X-Gamesin pronssi antoivat tähän hyvät syyt odottaa. Viime vuoden lopulta vielä ensimmäinen maailmancupin voitto, niin nostan Annin ykköseksi. Kaikki mitalit hyviä, mutta nyt uskon kirkkaimpaan. Freeskistä nostan Annin rinnalla mitalitoivojen joukkoon myös Elias Syrjän. Viime maaliskuun MM-kisoista hopeaa BigAirista.

Kumpareiden puolelta Severi Vierelä on ollut myös hyvässä nousuvireisessä iskussa. Onko mitaliin mahdollisuuksia? Itse uskon, että kaiken mennessä nappiin on. Kovaan tulokseen uskon joka tapauksessa.

Kolmansiin olympialaisiinsa osallistuva Ilkka Herola voisi hyvin hyvänä päivä hypätä ja hiihtää mitaleille yhdistetyssä? Ampumahiihdossa seurata kannattaa myös Sonja Leinamoa, joka säväytti joulukuussa Östersundissa ollen maalissa kakkosena maailmacupissa. Ja Leinamo voi hyvinkin yllättää myös Italian lumilla, vaikka ne suurimmat odotukset tietenkin ovat Suvi Minkkisen harteilla. Itse toivon ja uskon Suvin olevan ehdottomasti yksi mitalikaulassa Suomeen takaisin palaavista urheilijoistamme. meidän edellinen ampumahiihdon olympiamitali on niinkin kaukaa kuin Naganosta 1998, kun Ville Räikkönen nappasi yllätyspronssia.

Tulosdataan nojaten mitalitavoite tai odottama oli 5,35 mitalia ja viralliseksi tavoitteeksi onkin asetettu kuusi mitalia. Neljä vuotta sitten Pekingistä saalis oli kahdeksan mitalia (2–2–4), sitä edeltäneissä Etelä-Korean Pyeongchangin kisoista kuusi (1–1–4). Edelliskisoista kaikki mitalit tulivat itseasiassa maastohiihdosta ja jääkiekosta. Nyt siis mitalitoiveissa laajuutta, mutta ehkä se kärki ei ihan yhtä kuumaa nyt ole?

Voisiko se siis olla jotain näin:
Anni Kärävä, freestyle
Eduard Hallenberg pujottelu
Suvi Minkkinen ampumahiihto
Iivo Niskanen 50km
Jasmi Joensuu ja Johanna Matintalo parisprintistä
Jääkiekko vähintään yksi
Ilkka Herola – Eero Hirvonen yhdistetyn pariviesti

Jos tällä mennään niin seitsemän saadaan. Kova porukka ja herkkiä juttuja kuitenkin, kun olympialaisissa vain neljän vuoden välein päästään kisaamaan.

Nyt jo aamusta varhain tänne Helsinki-Vantaalle ja lento Milanoon. Katsotaan millainen viikko tästä rakentuu.

…

Kello 18.19 Italian aikaa. 12 tuntia matkaa lentäen ja junilla ja nyt Val di Fiemessä. Matkalaukku hotellille ja nyt mäkihyppyä katsomaan.

Olispa vielä Nykäsen Matti ❤️

 

 

Tagit: Milano-Cortina Olympialaiset, mitalitoivot, Olympialaiset,

Sivu: 70 vuotta sitten Cortinasta Suomi sai seitsemän mitalia – Kolmannet olympialaiset Italiassa

Paraikaa käynnissä olevat vuoden 2026 talviolympialaiset järjestetään Milanossa ja Cortina d’Ampezzossa. Kyseessä on siis ensimmäiset olympialaiset, joiden järjestäminen on jaettu virallisesti kahden kaupungin kesken. Nämä kaupungit molemmat Italiassa, mutta onhan sitäkin pohdittu, että voisiko kisat tulevaisuudessa olla kahden eri maissa sijaitsevan kaupunginkin välillä? Tällaistahan joskus ideoitiin esimerkiksi Suomen ja Norjan ja myös Suomen ja Ruotsinkin välille. Ja nytkin puhutaan paljon siitä, että miten talviolosuhteiden muutos laittaa kansainvälisen olympiakomitean miettimään sitä tai aiheuttaa heille ainakin harmaita hiuksia ongelmalla missä kaikkialla nykytalvien aikaan kisat enää on mahdollista järjestää. Kuvat esimerkiksi Cortinan edellisista olympialaisista vuodelta 1956 kertovat karusta muutoksesta ainakin lumen suhteen.

Nyt helmikuun aikana maailman parhaat talviurheilijat ottavat siis mittaa jälleen toisistaan. Luvassa talviurheilun juhlapäivät Milano-Cortinan talviolympialaisissa, kun kisaohjelmassa on 16 lajia ja tarjolla kaksi viikkoa talviurheilun juhlaa!

Edelliskerran täällä pidettyihin olympialaisiin Cortina d’Ampezzon talviolympialaisiin osallistui Suomesta 30 urheilijaa. Tuloksena vuoden 1956 kisoista oli seitsemän mitalia, joista kolme oli kultaisia, kolme hopeisia ja yksi pronssinen. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui kolmannelle sijalle.

Kultaa Suomeen toivat hiihdon 30:ltä Veikko Hakulinen, mäkihypystä Antti Hyvärinen ja naisten 3×5 kilometrin viestistä Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen. Hopeamitalit kaulaansa saivat 30km hiihdon kultamitalin seuraksi Hakulinen kuninkuusmatkalta 50 kilometriltä ja mäkihypystä Aulis Kallakorki ja miesten 4×10 km viestijoukkue August Kiuru, Jorma Kortelainen, Arvo Viitanen ja Veikko Hakulinen. Sen seitsemännen mitalin eli pronssin toi pikaluistelija Toivo Salonen 1 500 metriltä.

Kovaa menestystä silloin.

Nyt vuoden 2026 kisoihin on nimetty kaikkiaan 103 suomalaisurheilijaa. Maamme virallinen tavoite olympialaisiin on kuusi mitalia.

Olympiatuli palaa jo Italiassa. Senhän sytyttivät perjantain avajaisissa kolminkertaiset olympiavoittajat, alppilegendat Alberto Tomba ja Deborah Compagnoni. Huomenna aikainen herätys ja lento Milanoon. Alkava viikko menee olympialaisten parissa.

Tänään siis oli vähän sellainen valmistautumispäivä. Matkalaukku pakattuna ja parturissakin Susalla ehdin piipahtaa. Ja totta kai ihanan Saanan 14-vee synttäreillä ja yhden salibandypelinkin kuuluttaa. LFT Läysän viimeinen runkosarjan kotipeli pelattiin tänään Lastissa ja seuraavaksi sitten katsetta käännetään kohden nousukarsintaa kohti Suomisarjaa.

…

Kello 21.17 ja laukku pakattu. Huomenna aikainen lähtö Italiaan.

Citius, Altius, Fortius

 

 

 

 

 

 

 

Tagit: Altius, Citius, Fortius, Milano-Cortina, Milano-Cortina Olympialaiset, Milano–Cortina d’Ampezzo, Milano–Cortina d’Ampezzo Olympialaiset, Olympialaiset,

Sivu: Kansanrintamahallitusta pukkaa? – Vasemmisto ja keskusta palaamassa yhteen?

Helmikuun alussa julkistettu Yleisradion puoluegallup kertoo, että perinteiselle kansanrintamahallituksella alkaa olla myös kansan kannatus kasassa. Tuoreimman gallupin mukaan kärjessä oleva SDP (25%) saa enemmistön nyt kasaan keskustan (14,3%) ja vasemmistoliiton (11,1%) kanssa. Kokoonpano ei siis enää tarvitse mukaan edes toki nyt myös vasemmistopuolueiden joukkoon asemoituneita Vihreitä. Vihreiden kannatus on (7,9%). Vihreiden mukaan ottamisella viime vaalikaudelta tuttu vihervasemmistolainen hallitus eli ns. Marin kakkonen Antti Lindtmanin (sd) johdolla näyttää enemmänkin kuin todennäköiseltä.

Ja mielenkiintoista on seurata myös keskustan ja vasemmistoliiton kisaa tämän hallituspohjan kakkospaikasta. Miettikääpä, että Li Andersonista tulisi ulkoministeri? Ja Minja Koskelasta valtiovarainministeri. Siinä mentäisiin visalla vaan.

Tällaisesta edellisvaalikauden hallituspohjasta on eduskunnassa huhuttu jo viime syksystä lähtien ja nyt tämän liiton paluu, siis näyttää myös mahdolliselta ja mitä todennäköisimmältä myös gallup-lukujen valossa. Tällainen Kansanrintamahallitus rakentuisi siis puoluekentän vasemman laidan keskeltä tulevien puolueiden varaan. Kansanrintamahallituksissa on aiemminkin nähty hyvinkin erityyppisiä puolueita aina kommunisteista sosialidemokraatteihin ja liberaaliin keskustaan. RKP tätä pohjaa voisi vielä muutamalla edustajalla ehkä vahvistaa?

Peli alkaa siinä mielessä olla mielenkiintoinen, että jos SDP ja pääministerisuosikin viittaa harteillaan pitävä Antti Lindtman (sd) vaalit voittaa, niin paluu viime vaalikauden hallituspohjaan voi olla enemmän kuin todennäköistä? Ja oikeastaan tässä nyt vaihtoehdoksi nousee sitten se, että kärkipaikka vielä kuitenkin vaihtuisi.

Asetelma näyttää siis olevan nyt kahden kauppa: SDP vastaan Kokoomus. Ja niiden varaan sitten joko kansanrintamaa ja keskusta-oikeistolaista hallituspohjaa?

Ja aika hankalaksi itse näkisin minkään sellaisen hallituspohjan syntymisen missä peruuteltaisiin SDP:n johdolla ja kokoomus tällaista olisi mukana tukemassa? Tai hallituspohjan minkä veropolitiikan ydin on rakkaudessa korkeisiin veroihin eli suunta kääntyisi veronkorotuksiin demarien ja vasemmistoliiton johdolla? Ja tällöin kysymykseen tulisi varmaan myös työelämän uudistuksien perumiset ja verotuksessa nimenomaan esimerkiksi työnteonverotuksen kiristäminen ja tai yrittäjyyden verotuksen kiristäminen.

Pakittamalla ei tämä maa mene kuitenkaan eteenpäin.

Tänään pääministeri Petteri Orpo kertoikin meidän puheenjohtajapäivillämme, että hän on valmis jatkamaan kokoomuksen puheenjohtajana, viemään puolueemme kevään 2027 eduskuntavaaleihin ja sen jälkeen jatkamaan työtä pääministerinä. Odotettu tieto ja hyvä maallemme. Työ on kesken ja eteenpäin tässä pitää kuitenkin mennä.

….

Kello 22.24 ja lauantai valmis. Hieno päivä ja huomenna sitten vapaapäivä, mutta kalenteri kivan täynnä ystäviä ja valmistautumista ensi viikon Italian reissuun.

 

 

 

Tagit: gallup, kansanrintamahallitus, Keskusta-oikeisto, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Pääministeri Petteri Orpo,

Sivu: Hankintalain uudistus vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa – ”Kikkailu kilpailutusten kiertämiseksi loppuu”

”Kikkailu kilpailutusten kiertämiseksi loppuu”

Näin totesi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, kun pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus esitteli uuden hankintalain.

Iso muutos on se, että sidosyksiköitä eli ns. inhouse-yhtiöitä koskevaa sääntelyä tiukennetaan niin, että hankintayksikön eli esimerkiksi kunnan tulee jatkossa omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiöstä, jolta se tekee inhouse-hankintoja. Nykyisin terveen ja avoimen kilpailutuksen vaateita on kierretty härskisti jopa vain yhden osakkeen nimellisillä omistuksilla. Tällaisessa kikkailulla on erilaisista kilpailutuksista pelattu ulos paikallisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja hankinnat on tehty joltain maamme sadoista inhouse-yhtiöistä, jotka on jopa vain perustettu sitä varten, että palveluita ei tarvitsisi kilpailuttaa ja jotka toimivat täysin samoilla markkinoilla pienten yksityisten yritysten kanssa. Kuntien lisäksi mm. hyvinvointialueet ovat hankkineet inhouse-yhtiöiltä mm. tukipalveluita ilman kilpailutuksia ”vain prosentin murto-osien omistuksella”.

Tällaisessa kikkailulla ja lain kiertämisellä on rikottu lain henkeä ja vähät välitetty veronmaksajien rahoista. Hankinta on tehty ”omalta” inhouse-yhtiöltä kilpailuttamatta hintaan mihin hyvänsä, vaikka tarjolla olisi ollut edullisempiakin ja paikallisia palveluita.

Hankintalakiin teemme myös muutamia muita muutoksia. Esimerkiksi julkiset kilpailutukset tulee jatkossa aina uusia, jos ensimmäisellä kierroksella saadaan vain yksi tarjous. Nykyisin kilpailutuksista jopa 40 prosenttiin osallistuu enintään vain kaksi tarjouksen jättäjää. Lisäksi EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat tulee jatkossa pilkkoa eli jakaa osiin ja ratkaisusta valittaminen mahdollistetaan. Lisäksi hankintojen läpinäkyvyyttä ja myös tietynlaista valvontaa parannetaan sillä, että hankintayksiköt eli mm. kunnat ja hyvinvointialueet velvoitetaan tekemään aina jälki-ilmoitukset myös suorahankinnoista ja kaikista sopimusmuutoksistakin. Näillä muutoksilla uudistamme hankintalakia myös pk-yritysten näkökulmasta parempaan suuntaan.

Lisäksi uudistusta tulee myös siihen, että jatkossa ennen kilpailutuksen käynnistämistä tulee yleensä tehdä markkinakartoitus. Markkinakartoituksessa pienet paikalliset yritykset pääsevät kertomaan esimerkiksi kunnalle omista ratkaisuistaan ja hinnoittelumalleistaan jo ennen kuin edes varsinainen tarjouspyyntö laaditaan. Jatkossa ei siis tarjouspyyntöjä voida enää tehdä ns. sammutetuin lyhdyin joulun alla tai loma-aikana eikä ne enää voi tulla ns. yllätyksinä yrittäjille, jolloin vain harvat ovat osanneet tai ehtineet niihin osallistua.

Lakiuudistuksesta vastannut työministeri Matias Marttinen (kok) totesikin eilen, että hankintalain uudistus tulee lisäämään kilpailua julkisissa hankinnoissa ja tuo pidemmällä aikavälillä satojen miljoonien eurojen säästöjä, vaikka kustannukset voivat alkuvaiheessa nousta.

Isoja ja merkittävä muutos millä suitsikaan markkinahäiriköintiä ja laitetaan veronmaksajien rahat suu säkkiä myöten käyttöön. Inhouse -yhtiöiden omistusrajauksella siis haluamme ennen muuta varmistaa sen, että kunta tai hyvinvointialue tosiasiallisesti käyttää in house -yhtiöissä määräysvaltaa eikä vain mitättömällä omistusosuudellaan kierrä kilpailutusta esimerkiksi taloushallinnossa, jätehuollossa, kiinteistönhoidossa, ICT-palveluissa tai ruokahuollon palveluissa.

Tässä on kyse isoista rahoista. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan julkisia hankintoja tehdään noin 38 miljardilla eurolla vuodessa.

Avoimilla ja reiluilla kilpailuilla tiedämme mitä palvelut maksavat, jos ne hankintaan ulkopuolelta esimerkiksi paikalliselta kiinteistönhoitoyritykseltä tai jos ne tuotetaankin jatkossa kunnan omana työnä.

Mutta sen haluan vielä loppuun todeta, että tärkeää on myös seurata miten laki toimii uudistuksen jälkeen. Onko paikkoja tai aloja missä ei kilpailua synny eikä ole riittävää tarjontaa tai toisaalta esimerkiksi pienille kunnille ei löydy yksin tai edes kaksinkaan osaavia tekijöitä, jos kyseistä palvelua ei voidakaan hankkia enää isommalta yhteisyritykseltä. Mutta itse uskon, että tarjoajia löytyy ja avoin ja reilu kilpailu luo myös uusia tekijöitä. Esimerkiksi jätehuollossa ja sakokaivojätteissä on kuntien jäteyhtiöt synnyttäneet itselleen monopolin ja kilpailutuksilla syöneet pois kaikki ne pienet ja hyvät palvelevat paikalliset yritykset. Sama on käynyt myös tienpidossa ja teiden talvikunnossa pidossa. Minusta tärkeää olisi nämäkin kilpailutukset jatkossa pilkkoa sellaisiin alueisiin, että paikalliset yrittäjät pystyvät myös tehtäviä tarjoamaan. Olen varma, että siinä voittaa niin asiakas kuin kuntakin – valtiokin.

Vanhan kivijalkakaupan liiketila voi ajaa koko talon konkurssiin

Eilen lyhyesti kirjoitin tuosta asunto-osakeyhtiölain tilanteesta. Tapasin lahtelaisia yrittäjiä ja liikehuoneistojen omistajia eduskunnassa ja tehokkaan ja hyvän palaverin jälkeen vielä myös asiasta vastaavaa oikeusministeri Leena Merta. Kyse on siis aikanaan syntyneistä asunto-osakeyhtiöiden vastikekertoimista. Talojen alakertoihinhan 60-90-luvulla rakennettiin usein liiketiloja kivijalkakaupoille. Ylempiin kerroksiin tulleisiin asuntoihin laitettiin vastikkeen kertoimeksi yksi ja liiketiloille, kun tuottoisaa bussinesta kaupat siellä tekivät 2-4 -kertaiset vastikkeet. Syntyi jopa tilanteita, missä asukkaille ei esimerkiksi Helsingissä tullut lainkaan vastiketta, kun alakerroissa oli tuottoisia liiketiloja. No, nyt kivijalkakaupat ovat isolta osin kadonneet ja korvaantuneet kauppakeskuksilla ja valitettavasti myös postimyynnillä ja temutuksillakin. Monet liiketilat ovat tyhjentyneet ja niiden vastikkeet nousseet pilviin vesi- ja viemäri-, sähkö- ja julkisivuremonttien kustannusten myötä. Nekin siis jyvittyneet näille 2-4-kertaisina. Tiedän tapauksia missä pienen kadunvarsipaikan vastike on noussut 1000-1500 euroon, kun vastaavan tilan vuokrahinnan tulisi tällaisessa kunnassa tai kaupungissa olla mieluumminkin 500 euron luokkaa. Omasta tilasta on tullut loukku. Kukaan ei tilaa halua enää ostaa eikä myöskään siinä toimivaa yritystä.

No, osassa vastikkeita on saatu korjattua tai siis purettua näitä 2-4-kertaisia korotuksia. Mutta tällaiset ratkaisut tarvitsevat yhtiössä 100 prosenttisen yksituumaisuuden. Eli yksikin asukas on voinut ja voi edelleen muutoksen estää. Yleensä tämä tapahtuu tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä ja vanhassa ajassa eläen. Ja lopputulos voi olla se, että alakerran liiketilaan ei löydy enää toimijaa, sitten ei tule yhtiölle vastikkeita ja kertyy rästejä ja lopulta tila konkurssin tai muun kautta siirtyy yhtiölle. Ongelma ei silläkään ratkea vaan vain paisuu ja kasvaa.

Välillä ratkaisua on haettu myymällä tila eurolla jollekulle, jolla ei ole edes mitään tarkoitustakaan maksaa vastikkeita tai tuoda mitään toimintaa tilaan. Yhtälö on sama ja lopputuloskin eli velka kasvaa ja yhtiön ongelmat paisuvat. Pahimmillaan tällainen voi ajaa koko taloyhtiön sellaiseen kriisiin, missä ei enää rahoitusta saada ja pian edessä voi olla konkursseja isossakin kuvassa.

Nyt siis olisi tärkeä saada pian muutos asunto-osakeyhtiölakiin siitä, että tällaiset muutokset vastikkeiden kertoimista voitaisiin tehdä yksituumaisuuden sijaan esimerkiksi 2/3 -enemmistöllä. Suurimman osan siis pitäisi muutosta jatkossakin kannattaa, mutta enää yksi yksiön omistaja ei vääjäämätöntä ja välttämätöntä muutosta voisi estää. Minusta tämä olisi järkevää ja tärkeää.

Mehän teimme aikanaan jo vastaavanlaisia muutoksia mm. hissiremonttien päätösten mahdollistamiseksi ja myös purkupäätösten tekemiseksi. Lainsäädännön tulisi elää ajassa ja mahdollistaa kiinteistöjen järkevä käyttö ja myös elinmahdollisuudet muuttuvassakin maailmassa. Ja oma juttunsa tässä on myös liiketilojen käyttötarkoitusten muutosten sujuvoittaminen. Isoissa kaupungeissa ei keskusta-alueilla tietenkään tällaista tarvita, mutta monissa pienissä kaupungeissa ja taajamissa vanhojen liiketilojen muuttamista asuntokäyttöön olisi järkevää edelleen sujuvoittaa.

Maailma muuttuu. Haluamme tai emme.

….

Kello 21.38 ja kotona. Tänään vielä eduskunnassa hyvä monttukuuleminen puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) johdolla sitten valtiovarainvaliokunnan kokous ja lopuksi perjantain lyhyt täysistunto. Eduskuntaviikko näin paketissa ja viikonloppu nyt edessä. Ja ensi viikolla sitten Italiaa kohden.

 

Tagit: asunto-osakeyhtiölaki, EU-kynnysarvo, hankintalaki, ICT, ICT-palvelut, kiinteistönhoito, kilpailutus, kivijalkakaupp, liikekiinteistö, Mikael Pentikäinen, Päämininisteri Petteri Orpo, petteri orpo, ruokahuolto, Suomen Yrittäjät,

Sivu: Venäläissotilaiden tulo EU:hun aiheellista estää – ”Buchasta ei voi olla polkua Brysseliin”, ainoa määränpää voi olla Haag

Estonia warns Russian veterans could flood Europe after Ukraine war, urges EU entry ban

The Kyiv Independent kertoi tammikuun lopussa (29.1.2026), että ”Viro varoittaa venäläisveteraanien tulvivan Eurooppaan Ukrainan sodan jälkeen ja vaatii maahantulokieltoa EU:lle”.

Viron ulkoministeri Margus Tsahkna kertoi maansa ajavan EU:n laajuista maahantulokieltoa Ukrainan vastaiseen sotaan osallistuneille entisille venäläissotilaille. Tsahkna totesi, että ”Buchasta ei voi olla polkua Brysseliin”. Viro esitikin jo aiemmin itse kielsi tammikuussa 261 entisen venäläissotilaan pääsyn Schengen-alueelle . Tämä oli vain jäävuoren huippu, sillä Viron ulkoministeri muistutti, että ”meillä on Venäjällä lähes miljoona taistelijaa. He ovat pääasiassa rikollisia; he ovat erittäin vaarallisia ihmisiä”.

Viron tietojen mukaan näistä jopa valtaosa olisi pyrkimässä Eurooppaan sodan jälkeen ja tällaiseen ei maan mukaan Eurooppa ole valmis. Olen samaa mieltä. Olisi aivan käsittämätöntä, että jos sotarikoksia ja hyökkäyssotaa Ukrainassa käyneet venäläiset voisivat, mahdollisen ja toivottavan rauhan tultua, matkustaa Eurooppaan ja EU-maihin, kuin ei mitään olisi tapahtunut ja kuin eivät mitään olisi tehneet. Kyllä heidän ainoa matkakohteensa Euroopassa pitäisi olla Haag. Ja luonnollisesti saman pitää tietenkin koskea myös sotarikoksiin syyllistynyttä Venäjän nykyjohtoa diktaattori Vladimir Putinin johdolla. Ei kai mikään maa olisi toisen maailman sodankaan jälkeen Hitlerille tekoja anteeksi antanut ja maahansa enää päästänyt?

The Kyiv Independent muistutti myös siitä, että Venäjällä Ukrainan rintamalta kotiin palaavat sotilaat on yhdistetty Venäjällä jo rikollisuuteen. Yli 1 000 ihmisen on kerrottu kuolleen tai loukkaantuneen palaavien taistelijoiden iskuissa viimeisten neljän vuoden aikana. Samaan aikaan myös ryöstö- ja huumekauppatapaukset ovat lisääntymässä. Tällainen uhka siis vielä sen päälle mitä he ovat jo tehneet Ukrainassa. Venäjähän on värvännyt laajasti vaarallisia vankejaan Ukrainan sotaan ja tarjonnut heille tämän jälkeen armahduksia vastineeksi rintamapalveluksesta. Ukrainan tiedustelupalvelun mukaan rintamalle värvättyjä vankeja olisi jopa 140 000–180 000. Heidän siis lähtökohdat ovat jo olleet raa´assa rikollisuudessa ja rikoshistoriassaan, mutta siihen liitettynä vielä mahdollinen venäläisten lihamyllyn aiheuttama traumatisointuminen ja erilaiset posttraumaattisen stressihäiriön PTSD:n oireet ja vaikutukset, niin hyvää päivää.

Toivottavasti EU tekee nyt nopeasti Viron esityksen mukaisesti tästä yksiselitteisen ja selvän päätöksen. Tähän sotaan rintamalla osallistuneet venäläiset ja toki sotaa tukeneetkin venäläiset ovat yhteisvastuullisesti syyllisiä kaikkeen siihen mitä Ukrainassa on tapahtunut. Ja tästä kaikesta heidän tulee kantaa vastuunsa.

Samaan aikaan en voi ymmärtää sitä, että Viro edelleen pitää maansa itärajaa auki liikenteelle Venäjälle? Olen tässä yrittänyt saada järjen voittamaan, mutta jostain kumman suusta monessa muussa Venäjän suuntaan niin ponnekas, äänekäs ja päättäväinenkin Viro haluaa tämän rallin vain jatkuvan? Miksi?

….

Tänään Yle julkaisi tuoreimman gallupinsa. Näyttää siltä, että SDP:n häirintäkohu Tytti Tuppuraisen ja muiden ympärillä ei ole puolueen kannatukseen ainakaan tuoreeltaan vaikuttanut. Demarien kärkipaikka pitää ja vahvalla etumatkalla he sen myös tekevät. Näyttääkin siltä, että gallupia nyt heiluttelee tai sinne vaikuttaa eniten maamme vaikea taloustilanne ja sen hyvin ymmärränkin. Työtä on siis jatkettava ja määrätietoisesti vain laitettava pala palalta asioita kuntoon ja tehtävä mm. sitä mitä Ruotsi teki jo vuosituhannen alussa.

Eduskunnassa eilen SDP:n häirintäkohu puhutti aikalailla laajasti. SDP:n oma puoluelehti Demokraatti mm. kirjoitti 28.1.2026, että ”Useat demarilähteet syyttävät SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa epäasiallisesta käyttäytymisestä: ”Nöyryyttää ja nolaa ihmisiä julkisesti”. Tuppurainenhan lähti rajuun vastahyökkäykseen mm. mediaa vastaan. Väistämättä mieleen tuli SDP:n ryhmyrin toiminta ja sanat kesältä 2024, kun Tytti Tuppurainen syytti Wille Rydmania siitä, että tämä oli hyökännyt ministeriasemasta käsin toistuvasti julkista mediaa ja hänen toiminnastaan kertoneita naisia vastaan. Tuppurainenhan totesi tuolloin mm. että ”Meillä on siis nyt ministeri, joka levittää toistuvasti valheellisia puheita mediasta ja toimittajista. Meillä on ministeri, joka syyttää oman sopimattoman käytöksensä uhreiksi joutuneita nuoria naisia valehtelusta”. Tähänhän tarttui myös eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, joka totesi nyt ”nyt sitten tässä tapauksessa edustaja Tuppurainen moittii nimettömiä lähteitä ja puhuu mustamaalaamisesta, kun väitteet kohdistuvat häneen itseensä ja uhkaa STT:tä oikeustoimilla”.

Politiikassa päivät ovat perätysten.

Hyvä, että tämä kokonaisuus nyt selvitetään ulkopuolisen puolueettoman selvittäjän toimesta. Tuloksia tästä on lupa kuulemma odottaa maaliskuulla.

Gallupiin ei tapahtunut nyt ainakaan heijastele. SDP:n kannatus on nyt tasa 25 prosenttia. Ero meihin on peräti yli kuusi prosenttiyksikköä. Kokoomusta eduskuntavaaleissa äänestäisi nyt 18,8 prosenttia. Takana sitten keskusta ja perussuomalaiset ja sitten seuraavana vasemmistoliitto. Vihreiden alamäki näyttää edelleen jatkuvan.

…..

Kello 20.00

Repäisy Ilta-Sanomien somesta. Netti täyttyi kuvista ja uutisista tästä ainutlaatuisesta hetkestä.

Eduskunnassa tänään pitkä ja tiukka, mutta myös tunteikas päivä. Kyselytunnin alussa puhemies Jussi Halla-aho (ps.) piti upean ja kauniin puheen vieruskaverilleni Benille. Puhemies totesi, että…

”Arvoisat kansanedustajat. Uusien valtiopäivien alkamisen myötä haluan kiinnittää huomiota siihen, että perjantaina 10. lokakuuta 2025 edustaja Zyskowiczista tuli pitkäaikaisin kansanedustaja maamme historiassa.  Edustaja Zyskowicz nousi eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä 24. maaliskuuta vuonna 1979 24-vuotiaana. Tänään torstaina edustaja Zyskowicz on toiminut kansanedustajana kaikkiaan 17 121 päivää eli lähes 47 vuotta yhtäjaksoisesti.”

Ja jatkoi…

”Edustaja Zyskowicz, teidät tunnetaan intohimoisena ja asioihin rivien välejä myöten perehtyvänä salikeskustelijana, jolle yleinen oikeustaju ja maalaisjärki ovat keskeisiä ohjenuoria. Eduskunnan puolesta esitän teille lämpimät onnittelut huomattavasta urastanne eduskunnassa ja kiitän teitä pitkäjänteisestä työstä suomalaisen kansanvallan hyväksi”

Tämän jälkeen koko eduskunta nousi seisomaan toivottaen Benin takaisin töihin aplodein. Olikohan ensimmäinen kerta, kun eduskunta antoi seisaallaan aplodit jollekin istuvalle kansanedustajalle?

Mutta todella tunnelmarikas hetki ja täytyy sanoa, että myös minulle liikuttava. Veli vieressä murtui onnesta kyyneliin ja sanoi minulle sanat joita en koskaan unohda.

….

Mutta päivään mahtui myös johtamani liikennejaoston kokous. Aloitimme Liikenne 12- suunnitelman käsittelyn. Sitten tapaaminen lahtelaisten liikehuoneistojen omistajien kanssa. Nyt kasvavaksi ongelmaksi on nousemassa liikehuoneistojen 2-4-kertaiset yhtiövastikkeet ja se, että saneerausten jälkeen maksut nousevat sellaisiksi, että kukaan ei tiloja enää pysty vuokraamaan. Nyt kertoimia on yritetty muuttaa tai purkaa, mutta nykyisen asunto-osakeyhtiölain mukaan tällainen muutos tarvitsee yksimielisyyden. Ja aina joku tällaista vastustaa, jopa siihen asti, että liikekiinteistöt ajautuvat konkurssiin tai jonkun sellaisen käsiin eurolla, joka ei niistä koskaan ole edes aikonutkaan maksaa vastikkeita. Tässä pelissä lopulta häviää kaikki ja eniten he, jotka näissä taloissa asuvat ja omistavat asunto-osakkeita.

Aikanaan jo muutimme lainsäädäntöä mm. purkamisten ja myös peruskorjausten mm. hissi- yms. osalta, mutta tämä jäänyt entiselleen ja nyt tilanne pahenee jyrkkenevässä kierteessä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Eurolla saa jo vaikka mitä ja melkein mistä vaan.

Toinen tapaaminen sitten lahtelaisen puolustusteollisuuden alihankkijayrityksen kanssa

Tänään mielenkiintoinen tapaaminen taloyhtiöiden mahdollisuudesta kohtuullistaa liiketilojen vastikekertoimia.
Nykyinen laki vaatii taloyhtiöissä yksimielisyyttä, joka käytännössä estää monia taloyhtiöitä ratkaisemasta tyhjien liiketilojen aiheuttamia talousongelmia. Samalla keskustojen kivijalat tyhjenevät ja palvelut siirtyvät kauppakeskuksiin.
Muuttamalla lakia siten, että 2/3 määräenemmistöllä voidaan tehdä muutoksia vastikemuutoksiin, pelastetaan sekä liiketiloja että kokonaisia taloyhtiöitä.
Kun vastikkeet ovat kohtuullisia:
✔️ liiketilat pysyvät käytössä
✔️ vastikerästit vähenevät
✔️ taloyhtiöiden talous vakautuu
✔️ keskusta-alueet säilyvät elinvoimaisina ja turvallisina

ja täytyy sanoa, että nyt tällä saralla tapahtuu ja paljon. Hyvä palaveri ja hyvä uutinen oli sekin, että saksalaisten valitus Puolustusvoimien rynnäkkökiväärihankinnasta kaatui. Nyt ei muuta kuin riksulaisia rynkkyjä hankkimaan.

Päivä paketissa ja huomenna jatketaan. Jotenkin taas ihan uutta virtaa eli annetaan mennä vaan…

 

 

 

Tagit: asunto-osakeyhtiölaki, Ben Zyskowicz, bryssel, Bucha, kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja, kivijalkakauppa, liikekiinteistöt, liiketila, Margus Tsahkna, Posttraumaattinen stressihäiriö, PTSD, Schengen, Schengen alue, The Kyiv Independent, ulkoministeri Margus Tsahkna, yhtiövastike,

Sivu: Helmikuun neljäs ja valtiopäivien avajaiset – Historiaa ei pidä unohtaa, ettei tapahtuisi enää koskaan

Neljäs helmikuuta.

Valtiopäivien avajaisia vietettiin tänään eduskunnassa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb avasi uudet valtiopäivät. Käynnistynyt vuosi on myös toinen hänelle maamme presidenttinä ja täytyy kyllä sanoa, että kuka olisikaan voinut paremmin tätä tehtävää tänä maailman aikana hoitaa. Ei kukaan. Stubb on ollut maallemme täydellinen presidentti maailman myllerryksessä ja tärkeä tekijä myös maailmalle. Voi hyvin todeta, että Stubb on tehnyt vanhan sanonnan ”kokoaan suurempi saa” sanoista teoiksi.

Osana Vapaussodan tapahtumia Lopella 4.2.1918 surmattiin kuusi henkeä. Surmansa saivat tuona päivänä mm. kirkkoherra, kuntakokouksen esimies, elintarvikelautakunnan sihteeri ja kylän kauppias. Myöhemmin samana päivänä murhattiin vielä nimismies. Valkoisen ruusun laskin heidän muistolleen. 🇫🇮 ”Vapautemme aamunkoittoon, ette päästä saaneet. Toiset veivät valon voittoon, vuosisatain täyttyi haaveet” ❤️

Uskallan sanoa, että vaikka presidentti Sauli Niinistön perintö oli maallemme vahva ja asemamme arvostettu mm. uutena Nato-jäsenenä, niin Stubb on tätä asemaa osannut hyvin henkilökohtaisin ominaisuuksinsa ja ennen muuta erinomaisten suhteittensa kautta edelleen vahvistaa. Tällaiset kutsut, joita Stubb on saanut niin Valkoiseen taloon kuin lukuisiin Euroopan keskeisimpien maiden johtajatapaamisiin ovat sellaisia, jotka ovat tulleet ennen muuta Stubbille. Ja hyvä niin, sillä niistä jokaisesta on Suomi myös hyötynyt.

Täytyy myös nostaa hattua tasavallan presidentti Alexander Stubille siitä, kuinka hän on hoitanut yhteydenpitoa eduskuntaan. Edeltäjänsä presidentti Sauli Niinistö aloitti tämän poikkeuksellisen toimintavan tavata säännöllisesti mm. puolustusvaliokuntaa ja uav:tä ja Stubb on tätä kaudellaan jatkanut. Aika-ajoin yhteydenpito on ollut jopa lähes reaaliaikaista ja ennen muuta hyvin suoraa ja mutkatonta.

Ja kolmas mistä haluan presidenttiämme kiittää on hänen aktiivisuus myös kotimaassa. Hän on tehnyt varmaan lähes ennätysmäärän maakuntavierailuja ja muita vierailuja ja näyttää, että presidentillä on vuorokaudessa tunteja paljon meitä muita enemmän. Ehkä se on se, että aktiivinen ja säännöllinen liikunta mikä pitää virrat täydessä.

Tänään tasavallan presidentti Alexander Stubb avasi valtiopäivät toisen kerran ja teki sen vahvalla arvojohtajan puheella. Erinomainen puheenvuoro vaikeaan aikaan ja ennen muuta puhe, missä nähtiin myös valoa ja iloakin. Myös eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti hyvän vastauspuheenvuoron tasavallan presidentille.

Avajaisseremoniaa ennen Helsingin Tuomiokirkossa oli valtiopäivien avajaisten juhla Jumalanpalvelus ja perään kahvitilaisuus eduskunnan Valtiosalissa. Valtiosali sai tänään myös virallisesti presidentti Sauli Niinistön patsaan, kun hänen rintakuvansa oli paljastettu muiden myös eduskunnan puhemiehinä toimineiden presidenttien viereen.

Historiaa ei saa unohtaa – ei koskaan enää

Näinä epävakaina aikoina on hyvä muistaa ja tuntea myös historiaa. Tällä hetkellä maailmassa on lukuisia sotia, mutta myös sisäistä epävakauttakin monessa maassa. Ja eihän siitä ole kuin reilu satavuotta, kun meilläkin vielä nuorta itsenäisyyttämme sisältäkin päin haastettiin.

Helmikuun 4. muistetaan kotikunnassa Lopella yhtenä kuntamme historian synkkänä päivä. Yhden päivän aikana kotikunta menetti punaisten murhaamina kirkkoherra Juho Tuorin pappilan sairasvuoteeseen, Hernemäessä Heikki Leonard eli Lenni Laakson, Uotilassa Taavetti Virtanen ampui Juho Mäkisen, kunnantalolle eli nykyiseen Kuntalaan ammuttiin Ilmari Laakso ja vielä tielle kauppias Emil Borgströmin. Ja samana päivänä hieman myöhemmin ammutuksi tuli vielä pakoon lähtenyt nimismies. Lentävä osasto levitti kauhua ja aiheutti vihaa kummankin osapuolen keskuudessa. Aiheesta olen täällä blogissani aiemminkin kirjoittanut ja niitä kirjoituksia löytyy täältä:

Blogi 4.2.2018: Sata vuotta sitten Lopella elettiin pelottavissa tunnelmissa

Puhe 6.5.2018: Lopen ja Launosten Suojeluskuntien 100-vuotisjuhlahetki

Blogi 4.5.2018: Vihalle ja kostolle ei saisi koskaan antaa tilaa – Lusikassa on nähtävissä edelleen nälän jäljet

Blogi 15.7.2023: ”Hunsalan punakaartin kirjuri kertoo” – Hunsalan Työväentalo 111 vuotta

Näitä raukkamaisia murhia seurasi myös tuomioiden ja kostonkin kierre. Vapaussota oli kaiken kaikkiaan raskas, ja sen aikana kuoli yli 30 000 henkilöä, joista suuri osa menehtyi taistelujen jälkeen vankileireillä. Nämä ovat päiviä, mitkä laittavat aina ajattelemaan, että miksi ja toisaalta muistuttavat aina siitä, ettei koskaan enää.

Kävin tänään tapani mukaan laskemassa viisi valkoista ruusua kiitokseksi, muistoksi ja kunnioitukseksi.

Isänmaan vapaus voitti.

Suomi puolusti itsenäisyyttä ja vastusti aseellista kapinaa. Vaikka vapaussodan taistelut päättyivät maassamme jo toukokuussa 1918, niin valtiollinen sotatila Neuvosto-Venäjän kanssa päättyi vasta myöhemmin solmittuun Tarton rauhaan lokakuussa 1920. Vapaussodalla maamme saavutti siis lopullisesti itsenäisen aseman valtiona irtautumalla Venäjästä ja solmimalla aidosti neuvotellun rauhansopimuksen Tartossa. Tämän rauhan jälkeenhän on tehty sitten vielä kaksi rauhaa Neuvostoliiton kanssa. Itsenäisyytemme on kuitenkin kestänyt ja säilynyt.

Samaisena helmikuun neljäntenä päivänä vuonna 1951 valtava väkijoukko saattoi marsalkka Gustav Mannerheimin hänen viimeiselle matkalleen. Päivä jäi kansakuntamme historiaan. Mannerheim oli kuollut 83 vuoden iässä Sveitsissä 27.1.1951, mutta koti Suomessa kello oli jo ehtinyt kääntyä kuolinhetkellä seuraavan vuorokauden puolelle, ja näin sota-ajan ylipäällikön ja vuosien 1944-1946 presidentin kuolinpäiväksi on merkitty myös 28.1.1951.

Mannerheimin takaisin kotimaahan haki Sveitsistä Aeron DC-3-kone. Matkalle lähetettiin kaksi Mannerheim-ristin ritaria, kenraalimajurit Kustaa Tapola ja Albert Puromaa ja heillä oli mukanaan kunniamiekka, sotalippu, kenraalin lakki ja valkoisia neilikoita ja kieloja aseteltaviksi arkun päälle.

Kiitos ja kunnia.

 

 

 

 

 

 

 

Tagit: 4.2.1918, Ben Zyskowicz, Emil Borgström, Ilmari Laakso, Juho Mäkinen, Juho Tuori, Lenni Laakso, Lopen Murhat, Puhemies Jussi Halla-aho, Taavetti Virtanen, Tasavallan presidentti Alexander Stubb, Tuori, Valtiopäivien avajaiset,