Liikkumattomuuden kova hinta – Istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle yli 3 miljardin vuotuiset kustannukset

Blogi, perjantaina 06.04.2018

Liikkumattomuuden vaikutuksista on puhuttu Suomessa jo pitkään. Teknologinen kehitys on vähentänyt monessa työssä ruumiillisia ponnistuksia ja liikkuminen ja tekeminen ovat vähentyneet myös vapaa-ajalla. Viime vuosina onneksi on ollut havaittavissa myös muutosta varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa parempaan suuntaan. Kuntosalit, ryhmäliikunta sekä jumpat ja zumbat ovat vallanneet alaa ja myös terveellisempi syöminenkin. Mutta edelleen paikallaolon terveysvaarat uhkaavat monia suomalaisia.

Itse olen saanut toimia Valtion Liikuntaneuvostossa jo yli kymmenen vuotta ja ainakin koko tämän ajan huoli on ollut esillä ja sen ratkaisemiseksi on myös etsitty keinoja. Liikuntarakentamisessa on ollut yhtenä painopisteenä suurempia ryhmiä liikuttavat paikat ja myös arjen liikuntamahdollisuuksien parantaminen lähiliikuntapaikoin, skeittipuistoin, kuntoportain ja muiden vastaavien kautta. Myös koulupihoihin on panostettu lisää ja Liikkuva Koulu -hanke on liikunnallistanut koululaisten päiviä ja ”Kunnossa kaiken ikää” monien aikuisten elämää.

Tuoreen UKK-instituutin selvityksen mukaan vähäinen liikunta, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat kuitenkin edelleen yhteiskunnalle yli 3 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Vaikutukset näkyvät niin terveyden- ja sosiaalihuollon kustannusten nousuna, tuottavuuskustannuksissa, tuloverojen menetyksenä, maksettuina työttömyysturvaetuuksina ja myös syrjäytymisen kustannuksissa. Vaikka näiden kaikkien kustannusten laskennassa käytettäisiin pienimmän kustannusten laskennan mallia, päädytään 3,2 miljardin euron vuosittaisiin kustannuksiin ja menetyksiin. Liikkumattomuuden yhtä ja ainoaa oikeaa hintalappua ei voida kuitenkaan esittää, mutta pelkästään ylipainon ja sen seurauksien on arvioitu aiheuttavan vuosittain 300 miljoonan euron kustannukset. Kulut ovat nousseet muutamassa vuodessa kymmeniä miljoonia euroja.

Oulun yliopiston terveysliikunnan professori Raija Korpelainen totesikin jokin aika sitten, että meillä voitaisiin liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon panostamalla vähentää esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen hoitokuluja jopa 700 miljoonalla vuodessa. Korpelainen totesi samassa, että liikkumattomuus tappaa yhtä varmasti kuin tupakkakin.

Liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat siis valtavat ja ne kasvavat vuosittain väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun takia. Terveydenhuollon suorien kustannusten on arvioitu kasvavan lähes kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä ja 58 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 2014 kustannuksiin verrattuna. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten säästöpotentiaali on siis hyvin suuri niin kuin UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari totesikin tutkimuksen julkistamisen yhteydessä.

Liikuntaan ja liikkumiseen siis kannattaa yhteiskunnan panostaa. Jokainen liikuntaa panostettu euro tuottaa siis tulosta niin henkilökohtaisella tasolla kuin yhteiskunnallisestikin. Arkea voi jokainen liikunnallistaa omilla pienilläkin valinnoilla esimerkiksi vaihtamalla hissin portaisiin. Tuttu sanonta kertoo myös, että istuminenkin tappaa ja siksi hikiliikunnan lisäksi myös työskentelyasentoa kannattaa miettiä ja muuttaa istuvasta seisovaan. Liikuntahallit ja -salit ovat tärkeitä, mutta myös panostaminen luontoliikuntaan on usein erittäinkin kustannustehokasta. Tai pelkät kuntoportaat voivat saada aikaan mahtavaa liikuntaa. Ja usein unohdetaan, että hyvät ja hyvin hoidetut kevyenliikenteenväylät ovat lopulta niitä parhaita liikuntapaikkoja.

Tekoja tarvitaan siis kaikialla. Jokainen voi tehdä päätöksiä oman elämänsä ja arjen osalta. Kuntien päätökset ovat usein nopeasti vaikuttavia. Myös päiväkodeissa, kouluissa ja palveluasumisessakin ja ihan jokaisella työpaikalla voidaan tehdä moniakin ratkaisuja jo vaikka tänään tai viimeistään ensi viikolla. Itse lupaan jatkaa työtä liikkumisen lisäämiseksi kaikilla tasoilla ja saroilla. Mutta jo tänään on hyvä hetki tehdä ratkaisuja omaan arkeen. Teen senkin.

Ja perhana, aamu meni taas istuessa puolustusvaliokunnan kokouksessa. Nyt onneksi monet raput kun kipua ja menen yhdyskäytävän kautta päätaloon ja Valtiovarainvaliokunnan kokoukseen. Vierivä kansanedustaja ei sammaloidu 🙂

Valtiovarainvaliokunnan kokouksessa yhdessä Pauli Kiurun kanssa.

Tällä viikolla TET-jaksolla eduskunnassa oli mahtava Neea Simovaara! Riihimäen lukiolaisia, kokoomusnuori ja aktiivinen vaikuttaja. Voimme olla tällaisista nuorista ylpeitä. Laittakaa nimi mieleen! Neeasta kuulette vielä! ????????????????????????????

Ja Benin kanssa on hieno saada tehdä töitä viikosta toiseen ja usein aamusta iltaan. Olen etuoikeutettu.

Ja Neealle kiitokseksi uniikki minulle Jukka Rintalan suunnittelema Kuppinainen-kuppi.

Valtiovarainvaliokunnan kokoushuone…

Ja se tärkein eli istuntosali.

Kello 21.42 ja kotona. Mukava piipahdus vielä töiden jälkeen Riihimäellä. Hieman uutta on kaupunkiin suunniteltu taiteen ja käsityön saralla ja toivottavasti isot suunnitelmat menevät maaliin asti. Olen luvannut osaltani olla tässä jutussa avuksi.

Mutta eduskunnassa tänään viikon viimeiset kokoukset ja vasta ensi viikolla jatkamme. Tällä viikolla TET-jaksolla eduskunnassa oli myös mahtava Neea Simovaara! Riihimäen lukiolaisia, kokoomusnuori ja aktiivinen vaikuttaja. Voimme olla tällaisista nuorista ylpeitä. Laittakaa nimi mieleen! Neeasta kuulette vielä!

Huomenna Erälopen perinteinen Linnunpönttöpäivä ja myös rakkaan kummitytön syntymäpäivät!

 

Kommentit