Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Jussi Tervola ja Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen julkaisivat mielenkiintoisen seltiyksen hallituksen päätösten työllisyys- ja tulonjakovaikutuksista. Useinhan tällaisia asioita varsinkin me poliitikot, mutta myös media kommentoi hieman tai hieman enemmänkin mutu-tuntumalla tai siteeraten jotakuta joka kommentoi asiaa pieneltä osin tai vahvasti tarkoitushakuisesti. Siksikin tällainen puolueeton ja ulkopuolinen arvio on enemmän kuin hyvä ja tarpeellinen. Tätä voidaan keskustelun lisäksi käyttää myös hallituksen nyt käytävän kehysriihen tausta-aineistona.
Nykyisen hallituksen eli vuosina 2015–2018 tehtyjen sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset ovat parantaneet työnteon kannustimia ja siten vahvistaneet osaltaan työllisyyttä. Työllisyysvaikutusten huomioiminen muuttaa arviota talouspolitiikan vaikutuksista tuloeroihin positiiviseen suuntaan. Oletuksista ja mittarista riippuen hallituskauden päätökset ovat olleet joko hieman tuloeroja lisääviä tai jokseenkin neutraaleja.
Itseasiassa keskusteluissa ja usein muutenkin aina vallitsevan ja harjoitetun politiikan vaikutusta tuloeroihin on arvioitu simulointilaskelmilla. Ne eivät kuitenkaan huomioi käyttäytymisvaikutuksia ja vain näin tarkastellen vuosien 2015–2018 politiikka on ollut hieman tuloeroja kasvattavaa. Keskeisiä tuloeroja kasvattavia toimia ovat olleet sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja veronkevennykset. Gini-kertoimella mitattuna päätösten tuloeroja kasvattava vaikutus on noin 0,2–0,3 prosenttiyksikköä, kun vuonna 2015 Gini-kerroin oli 26,2. Vastaavasti muutokset ovat kasvattaneet pienituloisuusastetta 0,6 prosenttiyksikköä, kun sen lähtötaso vuonna 2015 on ollut 13,3 prosenttia. Pienituloisuusaste mittaa alle 60 prosenttia mediaanitulosta ansaitsevien osuutta väestöstä. Eli näin siis jos katsotaan vain tehtyjä päätöksiä ja unohdetaan niiden vaikutukset.
Tämä Gini-kerroin on siis yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saisi kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret. Tulonjakotilastossa Gini-kertoimet esitetään prosentteina (sadalla kerrottuna). Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Gini-kerroin ei muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot muuttuvat prosenteissa saman verran.
Eli sitten kun asiantuntijat tarkastelivatkin asiaa kokonaisuutena eikä vain sen yksittäisi palasia niin selvitys vahvisti sen, että nyt tehdyt muutokset Sosiaaliturvaan ja verotukseen ovat parantaneet työnteon taloudellisia kannustimia. Tuloveron kevennysten ja sosiaaliturvan indeksijäädytysten ohella työnteon kannustimia ovat parantaneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen.Näiden kannustimien paranemisen arvioidut työllisyysvaikutukset muuttavatkin talouspolitiikan tulonjakovaikutuksista saatavaa kuvaa positiivisempaan suuntaan. Hallituskauden päätösten työllisyyttä lisäävä vaikutus on ollut noin 33 000 – 42 000 henkilötyövuotta. Ja kun nämä päätösten myönteiset työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, tuloerot kasvavatkin arviolta enää vain hyvin lievästi tai eivät lainkaan eli 0–0,2 prosenttiyksikköä Gini-kertoimella mitattuna.
Uusi perusteellisesti ja puolueettomasti tehty selvitys siis kumoaa vihervasemmiston syytökset siitä, että hallituksen politiikka olisi kasvattanut tuloeroja. Opposition syytökset ovat perusteet siis valikoivaan totuuteen ja selvityksiin jotka ovat olleet staattisia.
VATT:n ja THL:n tutkimus jatkuu siis vielä ja tutkimushankkeen toisessa vaiheessa pyritään kehittämään menetelmiä, joilla työllistymisen kautta tulevia vaikutuksia voitaisiin arvioida entistä täsmällisemmin.
Kello nyt 15.07 ja Kokoomuksen ryhmäkokous. Tänään aamu alkoi parituntisella puolustusvaliokunnan kokouksella ja sitten tapasin Hämeen lukiolaisten johtoa. Hyvä tulevaisuuskeskustelu lukioista ja laajemminkin koulutuksesta ja opiskelusta. Ensi vaalikauden kärjeksi tulee ehdottomasti nostaa koulutus ja sivistys. Nyt kun näyttää siltä, että saamme tämän talouden kuntoon ja kasvun tukevammaksi niin toivottavasti pääsemme myös velkaa maksamaan pois ja ne lisäsatsaukset sitten koulutukseen ja osaamiseen turvallisuuden rinnalla.
Nyt ryhmäkokous ja sitten täysistunto ja kyselytunti ja illalla vielä vieraita Riihimäeltä ja ohjelmaa koko illaksi.
….
Kello 21.16 ja juuri töistä kämpille. Tänään kyselytunnin jälkeen sain vielä eduskuntaan vieraakseni Riihimäen Tangent Ladies. Erityinen porukka, jota kävi moikkaamassa myös pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo ja vielä kahvilla oikeusministeri Antti Häkkänenkin 🙂
Mukava tuokio naisten kanssa ja pieni kierros eduskunnassa ja myös kahvit eduskunnan kuppilassa. Vieraiden lähdettyä kävin vielä puhumassa istunnossa mm. vammaisten elämänmittaisten palveluiden kilpailuttamistasesta luopumisesta. Ajatus siis se, että jokaisella olisi oikeus omaan kotiin eikä sitä voitaisi pakottaa määräaikaisella kilpailuttamisella vaihtamaan. Näin minusta pitäisi ehdottomasti olla ja saman pitäisi koskea myös ikäihmisiä.
Sote-uudistus tuo myös onneksi tähänkin korjausta kun henkilökohtainen budjetointi toteutuu ja jo sitä ennen toivottavasti kaikki kunnat ottavat käyttöön palvelusetelit. Ja itse toivon, että eduskunta myös muuttaa lakia niin, että tällaisia palveluita eli mm. asumista, kuntoutusta ja esim. tulkkauspalvelua ei tarvitsisi enää kilpailuttaa normaalisti. Jokaisella täytyy olla oikeus nimittäin omaan pysyvään kotiin.
Illalla vielä TET-läisen Neea Simovaaran kanssa kävin yhdessä yritystilaisuudessa ja hieman suunnitelmia myös tuleviin vaaleihinkin. Niistä myöhemmin lisää.