Haihattelu uusista raidelinjauksista lopetettava – Päärataa kehitettävä Hämeenlinnan ja Riihimäen raidekäytävää hyödyntäen

Blogi, torstaina 13.02.2020

Eilen julkaistiin tuore riippumaton selvitys pääradan tulevaisuudesta. Selvityksellä halusimme saada vahvistusta sille, että uuden neitseellisen raidelinjauksen vetämisessä ohi mm. Hämeenlinnan ja Riihimäen ei ole järkeä ja ainoa kustannustehokas ja myös käytössä kannattava linjaus on lisätä lisäraiteet nykyiseen raidekäytävään Tampere-Hämeenlinna-Riihimäki-Hyvinkää-Kerava- tästä uutena pistona Lentokenttä – Helsinki.

Eli nykyisen pääradan kehittäminen on aluetaloudelle selvästi tehokkaampi kuin uusi ns. ”suora ratalinjaus”. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan valtaosa Helsingin ja Tampereen välisestä työmatkaliikenteestä suuntautuu näiden kaupunkien välille muodostuneen työmarkkina-alueen keskiosiin, tai keskiosissa kunnasta toiseen. Päästä päähän ulottuvien työmatkojen määrä on tähän nähden vähäinen. Eli junat joihin pääsisi kyytiin vain Tampereelta ja Helsingistä ei olisi millään tavalla kannattavia. Vuoromäärä jäisi olemattomaksi ja tätä kautta ne ei palvelisi ihmisiä. Tosiasiallisesti siis ihmiset jäisivät vanhan radan käyttäjiksi.

”Tampereelta Helsinkiin päin ja Helsingistä Tampereelle päin kulkevista matkustajista 64 prosenttia suuntaa näiden kaupunkien väliselle alueelle. Tämä tarkoittaa 30 710 matkaa. Päästä päähän, eli Helsingistä Tampereelle saakka matkaavien osuus on vain 36 prosenttia.”

Hämeenliiton tilaaman tutkimuksen mukaan matkustusvolyymit ovat huomattavia. ”Työmatkustaminen Järvenpäästä, Hyvinkäältä, Riihimäeltä, Janakkalasta, Hämeenlinnasta ja Akaasta Helsinkiin, Vantaalle ja Tampereelle on seitsemän kertaa yleisempää kuin Tampere-Helsinki-Vantaa -välinen pendelöinti. Tamperelaiset, helsinkiläiset ja vantaalaiset liikkuvat päivittäin välipaikkakunnille noin kaksi kertaa useammin kuin päätepaikkakunnille.”

Miksi me haluamme päärataa edelleen parantaa ja kehittää on se, että ihmisten on päästävä kulkemaan junalla, mutta nykyinen päärata on tukossa. Olemme aiempien hallitusten toimesta tehneet lukuisia toimia sitä varten, että nyt olisimme valmiita laittamaan pääradan EU-tukihakemuksen liikkeelle ja pääsisimme perusparantamisen suurimpaan vaiheeseen eli lisäraiteiden rakentamiseen Riihimäeltä pohjoiseen. Aiemmin lisäraiteita olemme jo rakentaneet Riihimäeltä etelään ja myös uudistaneet radan turvatekniikkaa, asemapihoja ja poistaneet erilaisia pullonkauloja. Nämä muuten kaikki on pitänyt tehdä ennen kuin lisäraiteita voidaan vetää pidemmälle osuudelle kohti Tamperetta. Näistä tehdyistä mm. vaiheista I ja II löydätte lisätietoa mm. täältä minun kotisivuiltani. Ja kun täällä laitatte haun päärata niin huomaatte, että taidan olla yksi pisimpään työtä pääradan parantamiseen eteeen tehneistä kansanedustajista. Yli 12 vuotta sitten aloitimme näiden aiheiden parissa yhdessä mm. kollegoitteni Risto Aution ja Päivi Räsäsen (kd) kanssa. Eilen jätimme sitten Tarja Filatovin (sd), Mirka Soininkosken (vihr), Päivi Räsäsen ja Johannes Koskisen (sd) kanssa yhteisen kirjallisen kysymyksen hallitukselle EU-tukihakemuksen jättämisestä ja pääradan jatkorahoituksen varmistamisesta. Tätä projektia siis viemme nytkin eteen ylipuoluerajojen ja myös yli hallitus-oppositiorajan ja olemme yhdessä erittäin huolissaan tilanteesta mihin päärata on nyt ajautunut.

Tällä hetkellähän sen paremmin radan kunto kuin kapasiteettikaan ei vastaa kauko-, tavara- ja lähijunien tarpeita. ”Lisäksi eri nopeuksilla liikkuvat junat haittaavat toistensa kulkua. Rataosuuden nykyiset puitteet aiheuttavat myös junaliikenteen ruuhkia, ohitustarpeita ja häiriöherkkyyttä. Jatkuvat viivästykset ja junien myöhästymiset kertaantuvat koko Suomen rataverkolla. Vajaatehoinen rata aiheuttaa aluetaloudelle tuottavuustappiota yli 30 miljoonaa euroa vuodessa.”

”Nykyisen pääradan Helsinki-Tampere -välin parantamisesta koituvat taloudelliset hyödyt ovat kolme kertaa suuremmat kuin suunnitteilla olevan suoran ratalinjan. Junien nopeus voidaan nostaa Helsinki-Tampere -välillä 250 kilometriin tunnissa. Tämä tarkoittaa 50 miljoonan euron talouskasvun mahdollisuutta vuodessa.

Korjaamistoimenpiteistä hyötyvät Helsingin ja Tampereen lisäksi kaikkien väliasemien kunnat, Akaa, Hämeenlinna, Janakkala ja Riihimäki sekä osin Hyvinkää ja Järvenpää. Näissä kaupungeissa ja kunnissa asuu yhteensä 219 000 ihmistä.

Suora ratalinja tarkoittaisi, että Helsingin ja Tampereen välillä junat ohittaisivat kaikki nykyiset väliasemat 300 kilometrin tuntivauhdilla ja vaikutusalueella asuvien ihmisten työmatkustaminen hidastuisi ja vaikeutuisi entisestään.

Suoran radan taloushyödyt olisivat vain 39 miljoonaa euroa vuodessa, ja nämä kohdistuisivat lähinnä pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Uuden radan rakentamiskustannukset ovat yli kaksinkertaiset nykyisen pääradan korjaamiseen verrattuna. Uuden junaradan rakentaminen maksaisi arviolta 2,6 miljardia euroa vuodessa, kun pääradan korjaamisen arvioidaan kustantavan 1,1 miljardia euroa.”

Itseasiassa juuri ”Tampere-Kerava väli on Suomen toiseksi vilkkain rataosuus Kerava-Helsinki –välin jälkeen. Tällä yhteysvälillä tehtiin noin 4,5 miljoonaa kaukoliikenteen matkaa vuonna 2018. Kerava-Tampere -välillä tehdään lisäksi HSL:n arvion mukaan noin 4 miljoonaa matkaa vuodessa. Kaukojunien lisäksi pääradan kehittämistä tarvitaankin erityisesti lähiliikenteen tarpeisiin.

Työmatkustamiseen liittyvä lähijunaliikenne on selvästi suurempaa kuin kaukoliikenne. Siksi on erityisen tärkeää ymmärtää matkustusmäärien ero päivittäisten työmatkustajien ja pidempien vapaa-ajan matkamäärien välillä.”

Lainaukset tuosta tuoreesta selvityksestämme. Lisätietoa pääradan tilanteesta löydätte täältä.

Aikainen herätys tänään. Kello soitti jo ennen kuutta ja nyt jo Helsingissä. Seuraavaksi Maanpuolustuskorkeakoulun kokoukseen. Miten se Uuno Turhapuro sanoikaan: ”Minä lähden nyt Santahaminaan eli Santikseen niin kuin me kavereiden kanssa leikkisästi sitä kutsutaan”.

Kello 18.30 ja eduskunnasta kohti Akava-taloa. Iltaseminaari vielä siellä. Mutta äärimmäisen mielenkiintoinen ja työntäyteinen päivä. MPKK:n jälkeen päivän kokousrumba ja kyselytuntia ennen ja vielä sen jälkeen Pekolan Liikenteen Talven Eduskuntavierailu. Täysi bussilastillinen väkeä vieraanani eduskunnassa ja oli kyllä mukava aktiivinen ja kiva ryhmä jälleen. Harmi, että pikkuserkkuni äiti ja ystäväni Tarja Lehtola ei retkelle flunssan takia päässyt. Meillä oli pieni synttäriyllätys odottamassa, mutta kahvit me kuitenkin joimme. Mutta vielä paljon onnea Tarja täälläkin ja kiitos kaikesta vuosien varrella.

Pekolan Liikenteen ensimmäinen Eduskuntavierailu tänään eduskunnassa. Kiitos paljon kaikille! Keväällä tulossa vielä toinen ryhmä eli ei muuta kuin ilmoitautukaa Pekolalle mukaan.

Eduskunnan kyselytunnilla nostin tänään esille Marinin hallituksen poliittiset virkanimitykset. Hallitus jopa suunnitteli VM:n korkeimman virkamiehen haun uudelleen avaamista, kun kuuden huippuosaajan ja maamme parhaan ammattilaisen joukosta ei löytynytkään sopivaa. Oikeuskansleri oli suunnitelmat torpannut? Nyt kuulemma valinta tehdään sitten tästä osaavasta, mutta ei niin miellyttävästä eli (lue: poliittisesti sopivasta) porukasta. Aikamoista on tämä meno Marinin ja Kulmunin kyydissä.

Lisäksi puhuin vielä kellojen siirtelystä. Uudistin esitykseni siitä, että jäisimme talviaikaan ja samalla vaihtaisimme aikavyöhykkeen Ruotsin kanssa samaan. Lataan tuon puheen tänne videona huomenna.

 

Kommentit