Päärata puhuttaa ja syystäkin. Pääradan varrella asuu nimittäin puolet suomalasista ja voi hyvin sanoa, että pääradan toimivuus on suoraan yhteydessä maamme tulevaisuuden menestymiseen.
Pääradan välityskykyä on parannettu nyt jo pitkään ja määrätietoisella työllä. Olen tästä kirjoittanut täälläkin monet kerrat ja käynyt läpi sitä mitä on tehty ja miksi. Nämä kaikki ovat siis olleet osa suurempaa palapeliä eli esimerkiksi Riihimäen kolmioraide oli välttämättömyys, että Riihimäen asemapihan pystyy nyt korjaamaan ja aseman myös esteettömäksi. Tämä myös teki tilaa radalle kun junia ei enää tarvitse peruutella ja väännellä ja käännellä vanhaan tapaan ”keskellä” rataa. Myös Keravan ja muun Keski-Uudenmaan lisäraidetyöt ovat osaltaan olleet edellytys seuraaville askelille jne.
Seuraava askel on välityskyvyn parantaminen Riihimäeltä pohjoiseen ensin Hämeenlinnaan ja siitä Tampereelle jne. Tähän on ensi vuodelle varattu suunnittelun aloitukseen rahaa ja tähtäin nyt siinä, että kaikki on suunnittelun osalta valmista siihen mennessä kun EU:n rahoitusta on haettavissa ja saatavissa. Pääradan seuraavaan vaiheeseen eli lisäraiteisiin Riihimäeltä pohjoiseen on nyt tuoreen tiedon mukaan saatavissa EU:n rahoitusta noin 20–30 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista ja loppurahoitus hankkeeseen tulisi sitten omasta kansallisesta rahoituksestamme.
EU:ssa liikenne-, energia- ja digiverkkoa on nimittäin nyt tarkoitus kohentaa 42,3 miljardin euron investointiohjelmalla vuosina 2021–2027. Tästä yli 30 miljardia euroa suunnataan nimenomaan liikenneverkkoihin. Suomen pääradan eli Helsinki–Tornio-radan luokitus on nyt Europarlamentaarikko Henna Virkkusen kertoman mukaan nousemassa EU:n ydinverkkokäytäväksi. Tämä osaltaan mahdollistaa tai käytännössä varmistaa sen, että saamme pääradan parantamiseen merkittävästi myös EU:n rahoitusta. Henna Virkkunen oli tämän Verkkojen Eurooppa -ohjelman valmistelussa EU:n teollisuusvaliokunnan pääneuvottelija ja ohjelma hyväksyttiin asetuksena parlamentissa nyt keskiviikkona. Henna kertoi, että tämän myötä Suomen rahoitus 2021–2027 ohjelmakaudelle nousee laskennallisesti 600 miljoonaan euroon ja tämä tarkoittaa noin 80 miljoonan euron EU-rahoitusta vuositasolla.
Virkkusen neuvottelema tulos on siis merkittävä. Aiempiin ohjelmakausiin verrattuna Suomen saama rahoitus kasvaa merkittävästi jopa 150 prosenttia. Esimerkiksi 2007–2013 saimme EU-rahoitusta 180 miljoonaa ja nykyisellä ohjelmakaudella taso oli yhteensä 170 miljoonaa viiden ensimmäisen vuoden aikana.
Aamulla lähdin jo kuuden jälkeen Lopelta tänne Helsinkiin. Pimeää, mutta silloin vielä onneksi hiljaista myös tienpäällä. Aamulla kaunis joululaulutilaisuus Valtiosalissa ja sieltä kiiruhdin sitten jo Veikkauksen hallintoneuvoston kokoukseen.
….
Nyt kello jo pian kymmenen. Pitkä päivä ja monenlaista eteenpäin. Aamulla kävimme läpi peliongelmatilannetta Suomessa. Olemme tehneet Veikkauksen toimesta lukuisia toimenpiteitä peliongelmien ehkäisemiseksi. Tämä on osaltaan tuottanut hyvää tulosta. Hallintoneuvostossa saimme tuoreet tiedot ja kotimaisten pelien kohdalla ongelmat ovat laskeneet, mutta toisaalta samaan aikaan ulkomaalaiset pelit ovat aiheuttaneet yhä useammalle ongelmia. Nyt pitäisikin toimia kohdistaa lisää sinne ja pyrkiä estämään ja ennaltaehkäisemään täältä syntyviä peliongelmia. Meillä kotimaahan jo tulossa edelleen lisää toimia mm. pakollinen tunnistautuminen.
Mutta aihe siis vakava ja huolestuttava ja lisää toimia tarvitaan kaikilla rintamilla. Ja toivottavasti myös tässä onnistutaan.
Päivällä myös Puntilan Hannan kanssa palaveria tulevista eduskuntavaaleista ja sitten työvaliokunta ja ryhmäkokous ennen kyselytuntia. Nyt päivän ohjelma paketissa.
