Tänään saimme hyväksyttyä valtiovarainvaliokunnassa ensi vuoden valtion talousarvion. Olen tästä jo kirjoittanut täällä useamman kerran sillä sillänlönhän me jo sovimme aiemmin hallituspuolueiden VaV-kolmikon kesken eli Timo Kallin ja Matti Torvisen kanssa. Teimme merkittävät panostukset mm. koulutukseen ja osaamiseen ja esimerkiksi päätimme aloittaa ensi vuonna uutena Liikkuva Varhaiskasvatus -toiminnan päiväkodeissa ja myös peruskoulun tasa-arvoa vahvistetaan ja myös koulujen kerhotoimintaa ja seuratukea niin että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa ja tehdä.
Liikennehankkeisiin laitoimme yhteensä yli 25 miljoonaa ja tässä paketissa esityksestäni mukana myös mm. Riihimäen työmatkalaisten liitäntäpysäköinti moottoritien Herajoen risteykseen ja myös sorateiden korjauspaketti ja isommat tieremontit Hämeenlinnaan ja Riihimäelle. Lisäksi isot hankkeet paketissa myös Asikkalaan ja myös Lounais-Häme sai tierahaa. Tuo neuvottelemani paketti kokonaisuudessaan täällä blogissani muutaman päivän takana. Ja siellä isona myös pitkäaikainen tavoitteeni saada kantatie 54:lle riista-aidat sen peuraosuudelle ja se nyt toteutuu myös ensi vuonna.
Mutta yksi iso painopiste oli suomalainen luonto ja retkeily. Panostamme tänne lisää lähes 4 miljoonaa euroa ja isoimmat satsaukset Liesjärvelle, Torronsuolle ja Aulangolle. Lisäksi esitin hieman lisärahaa 150 000 euroa myös Evolle ja muutaman muun pienemmän hankkeen. Ne siis tehdään ensi vuonna. Näistä siis mikään ei ollut etenemässä ilman erillisrahoitustamme minkä nyt Kallin ja Torvisen kanssa sovimme. Luontopaketti!
Mutta se hieno lisä oli uusi avauksemme tehdä tähän maahan vielä omalla erillisrahoituksella lisää esteettömiä luontokohteita. Osoitamme tähän lisärahoitusta 300 000 euroa ja tällä tehdään mm. helppokulkuisia luontoreittejä, levitä pitkoksia ja esteettömiä nuotio- ja taukopaikkoja. Tästä olin enemmän kuin tyytyväinen ja haluan jatkaa tätä esteettömyystyötä näin nyt vuorostaan luontokohteissamme. Suomalainen luonto on yhteinen ja siksi se kuuluu meille kaikille!
Maanantaina pidän talouteen liittyvän Kokoomuksen puheen sitten täysistunnossa ja ensi viikolla muutenkin käsittelyssä tämä esityksemme. Budjetti saatava hyväksyttyä ennen vuoden loppua ja ainakin nyt olemme aikataulussa.
Huomenna vuorossa sitten Jouluglögikiertuettani. Ensin Hämeenlinnan Tuuloksen Tuulosessa klo 11-12 ja sitten Hämeenlinnan Kahvila Marengissa yhdessä kaupunginvaltuutettu Anni Puntilan ja Kokoomusnuorten kanssa klo 14-15. Mukana siellä myös Vuoden Kokoomusnuoreksi valittu Elisa Hyvärinenkin! Nähdäänhän?
Ja sunnuntaina sitten perinteen mukaan Turengin Joulumarkkinoilla klo 10-11. Yksi tapahtuma mitä odottaa vuodesta toiseen ja osaltaan se joulua tuomassa tänäkin vuonna. Nähdään!
….
Kello 16.20 ja jo täällä Hämeessä jälleen. Mutta muutama sana vielä yleisesti meidän valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä tiedotteemmekin pohjalta (VaVM 28/2018 vp). Valtion talousarvion loppusumma on siis noin 55,5 miljardia euroa, mikä on noin 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinainen talousarvio. Talousarvioesitys on 1,6 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla.
Kohdistimme mietinnössäämme lisäyksiä siis mm. liikenneväyliin, tutkimukseen ja osaamiseen, lasten liikkumiseen sekä ympäristönsuojelun ja turvallisuuden edistämiseen. Valiokunnan osoittamat lisäresurssit ovat yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Suurimmat määrärahalisäykset osoitimme liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen (25,3 milj. euroa) ja koulutuksen, sivistyksen, kulttuurin sekä liikunnan tukemiseen (14,2 milj. euroa). Rahoitusta osoitetaan myös terveydenhuollon tutkimukseen, ympäristönsuojeluun sekä maatalouden kannattavuuden parantamiseen.
”Suomen talouden 2019 näkymät suotuisat, mutta tutkimusta, innovaatioita ja työllisyyttä edistettävä
Valiokuntana totesimme, että Suomen talouden näkymät ovat edelleen suotuisat, mutta nopeimman kasvun arvioidaan olevan jo takanapäin. Suotuisa suhdanne ei kuitenkaan riitä poistamaan rakenteellisista ongelmista johtuvaa julkisen talouden rahoitusepätasapainoa. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 on siis edelleen 1,6 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Vuoden 2019 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 109 miljardia euroa, mikä on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtionhallinto ja paikallishallinto pysyvät hieman alijäämäisinä ja siksi euromääräinen julkinen velka kasvaa edelleen 2020-luvun alkuvuosina. Tämä vaatiikin lisää toimia ja tarkkaa talouden ja työllisyyden hoitoa.
Pidimme myönteisenä, että hallitus on noudattanut valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla talouden säästöohjelmaa ja menokuria myös viimeisessä talousarvioesityksessään. Määrärahatasoa alentaa mm. kärkihankerahoituksen päättyminen, aiemmin tehdyt menoleikkaukset sekä työllisyystilanteen paraneminen. Työllisyysasteen arvioidaan nousevan vuoden 2019 aikana 72,4 prosenttiin ja vaalikauden aikana työllisten määrä on kasvanut yli 110 000 henkilöllä.
Pidimme myös erityisen hyvinä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tehtyjä lisäyksiä ja korostaa niiden keskeistä merkitystä talouden kestävän kasvun sekä Suomen menestymisen vahvistamisessa. Liikenneväylien kunnossapidon ja kehittämisen uudistamista tulee mielestämme linjata siten, että suunnittelu ja rahoitus pohjautuvat nykyistä pitkäjänteisempään päätöksentekoon. Jatkossa tarvitaan edelleen toimenpiteitä myös työllisyyden ja työllisyysasteen parantamiseen. Työmarkkinoilla on selkeitä kohtaanto-ongelmia, minkä lisäksi rakenteellinen työttömyys on edelleen korkealla tasolla.
Julkisen talouden kestävyyden kannalta on keskeistä, että maakunta- ja sote-uudistus toteutetaan niin, että se vähentää julkisten menojen kasvua pitkällä aikavälillä ja vähentää näin kestävyysvajeeseen liittyvää painetta.
Yritystukijärjestelmää on kehitettävä valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi ja ilmastopoliittiset tavoitteet huomioivaksi. Kiinnitimme vakavaa huomiota niihin haasteisiin ja muutoksiin, joita hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (ICPP, Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisema raportti edellyttää. On välttämätöntä, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa nostetaan. Tarvitaan aiempaa tehokkaampia, laaja-alaisempia ja radikaalimpia muutoksia ja suurempia päästövähennyksiä lähes kaikilla elämänalueilla. Nämä muutokset tulevat vaikuttamaan mm. talouden rakenteisiin, yhteiskunnan toimintojen suunnitteluun sekä julkiseen talouteen. Korostimme myös tässä yhteydessä tutkimusinvestointien merkitystä ilmastonmuutosta hillitsevien uusien innovaatioiden edistämiseksi.
