Helsingin Sanomat kertoi 8.1.2021, että Malmin Lentokentän ilmailijoille on annettu lähtökäsky, että lentokentän tyhjennyttävä tammikuun loppuun mennessä. HS:n mukaan Helsingin kaupunki on ”on pyytänyt ulosottoviranomaista häätämään ilmailijat”.
Kyseessä on siis 39 hehtaarin kokoinen alue Helsingin laidalla. Ei siis mikään massiivinen suuri rakennusalue ja vaihtoehtoja vastaavanlaisen asuntomäärän rakentamiseksi löytyisi Helsingistä vaikka kuinka. Järkevintä olisikin, että pääministeri Sanna Marinin hallitus tekisi Helsingin kaupungin kanssa maanvaihdon, niin, että kaupunki saisi itselleen vastaavat asuntorakentamisen alueet valtion omistamista maa-alueista Helsingistä ja Malmin lentokenttä siirtyisi valtion omistukseen. Malmi nimittäin on paljon enemmänkin, kuin vain Helsingin kenttä tai oikeastaan edes Helsingin asia. Malmin lentokenttä on koko maamme kannalta tärkeä ja siksi sen pelastamiseksi pitää vielä tehdä kaikki mahdollinen.
Aiemmin kerrottiinkin, että Ilmailuliitto onkin lähestynyt liikenneministeri Timo Harakkaa (sd.) kiireellisellä neuvottelupyynnöllä. Korvaavia paikkoja, ei kenttää eikä edes varastohalleja, ole nimittäin voitu osoittaa Malmilta häädettäville toimijoille. Tämä oli aikanaan hyvinkin keskeinen vaade, kun osa kenttää halusi alasajaa, mutta nyt alasajo toteutetaankin ilman edes korvaavia tiloja ja paikkoja.
Itse edelleen olen sitä mieltä, että tämä hulluus pitäisi pysäyttää. Kuntavaaleissa siihen on yksi paikka. Me tarvitsemme lisää Helsingin valtuuston Malmin kentän ystäviä ja puolustajia. Ja samaan aikaan pitää painetta luoda myös Marinin hallituksen suuntaan, että se todella olisi valmis tekemään tarvittavat maanvaihdot Helsingin kanssa. Näin Suomenkin pääkaupungissa säilyisi lentokenttä tulevaisuudessakin.
City-kentät nimittäin palaavat ympäri maailmaa. Uusi ilmailuteknologia on maailmalla palauttamassa aktiiviseen käyttöön juuri Malmin tyyppiset lentokentät, jotka ovat kaupunkirakenteen ympäröimiä. Myös tällaisia vastaavia lakkautustuomion saaneita niin sanottuja citykenttiä on otettu uudelleen lentoliikenteen käyttöön kaikkialla maailmassa. Tukholman keskellä sijaitsevan, myös lakkautustuomion aikanaan saaneen, Bromman kentän avaaminen uudelleen ja nopea suotuisa kehitys on erinomainen esimerkki siitä, mikä on se kehitys, mihin maailma on tällä hetkellä menossa.
En näe yhtään järkevää syytä, miksi tällainen — itse asiassa Helsingin ainoa — lentokenttä haluttaisiin lopettaa. Helsinki-Vantaan kansainvälinen reittiliikennelentokenttä toki toimisi jatkossakin, mutta Malmin lopettamisen jälkeen kaupunki olisi kokoluokassaan ainoa ilman Malmin kaltaista kenttää.
Malmin lentokenttä on tarjonnut yli miljoonan asukkaan Suur-Helsingille kevyen liikenteen kansainvälisen lentokentän, aktiivisen virkistys- ja harrastekeitaan, paikan ilmailutapahtumille sekä mahdollisuuden kouluttautua ilmailun ammatteihin. Vain 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitseva Malmin lentokenttä on palvellut aiemmin myös Rajavartiolaitosta, pelastuslaitosta, Ilmavoimia ja myös poliisia. Ja uskon, että ilmailun uusien tuulien myötä myös kentän käyttö kasvaisi ja laajenisi merkittävästi. Ja Malmilla on muuten myös erittäin merkittävä rooli myös koko maamme maakuntalentokenttien ja vastaavienkin elinvoimaisuuden ja toiminnan näkökulmasta. On siis myös meidän maakuntakenttien kuntien etu, että Malmi säilyisi.
Mielenkiintoista on sekin, että eivät edes helsinkiläiset halua kenttäaluetta asuntotuotantoon. Muutama vuosi sitten tehdyn TNS Gallupin kyselyn mukaan vain 13 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista haluaisi Malmille asuntoja. Alue ei siis ole asumisen näkökannaltakaan vetovoimainen eikä edes raideliikenteen varressa.
Myös ympäristökysymyksenä Malmin lentokentän tulevaisuus on erittäin tärkeä. Se on ainutlaatuinen viheralue Helsingin läheisyydessä. Siksi hämmästelen, että Vihreät ovat olleet innokkaimpina ajamassa kenttää alas ja rakentamassa alueelle taloja. Siis kauaksi raideliikenteestäkin. Malmin kentän alueella tavataan nimittäin useita EU:n lintudirektiivissä mainittuja lajeja. Siellä pesivät kansainvälisen IUCN-uhanalaisluokituksen mukaan silmällä pidettäviin lajeihin kuuluvat ruisrääkkä, pensastasku, pensaskerttu ja pikkulepinkäinen. Malmin lentokentän lakkauttamista ovatkin lausunnoissaan vastustaneet myös Suomen luonnonsuojeluliitto ja lukuisat muut luonnonsuojeluyhdistykset ja paikalliset luontoyhdistykset. Malmin lentokenttä on myös kulttuuriaarre. Lentoaseman päärakennus täytti joku vuosi sitten 80 vuotta, ja toivottavasti nuo juhlat eivät olleet samalla kentän hautajaiset. Sulkemispäätöstä kaduttaisiin vielä myöhemmin, ja siksi meidän on edelleen myös eduskunnassa mielestäni toimittava.
Summa summarum. Malmille suunniteltu asuntotuotanto on itse asiassa helppo saada korvattua niin, että lentotoiminta voisi jatkua ja kehittyä myös Malmilla. Tässä mallissa, joka on ollut esillä, on esitetty, että suunnitellusta 25 000 ihmisen asuntotuotannosta tehtäisiin Malmin kentän alueelle puolet ja sen jälkeen kiitoradat ja lentokenttä jäisivät toiselle puolikkaalle. Toisen, rakentamatta jäävän osuuden valtio korvaisi maanvaihdolla muualta Helsingistä valtion maista niin, että kenttä siirtyisi tämän kautta Suomen valtion omistukseen. Tätä mallia itse kannatan ja sen eteen teen töitä viimeiseen asti.
Itse toivon, että se säilyy myös tuleville sukupolville. Pääkaupunki tarvitsee myös varakentän. Siinäkin Helsinki-Vantaalle Malmi on ainutlaatuinen mahdollisuus, jota ei pidä tuhota. Näillä perusteilla siis itse kannatan vahvasti siis Malmin kentän jatkoa ja tulen eduskunnassa myös sen jatkon ja säilyttämisen puolesta toimimaan. Asiaa kannattaa pitää esillä myös kuntavaaleissa, sillä kesäkuussa aloittava uusi Helsingin kaupunginvaltuusto ja luottamushenkilöt voisivat vielä tämän alasajon pysäyttää ja tehdä brommat.
Talvea täällä Hämeessä riittää. Meillä siis Lopella toimii Pohjoismaiden vilkkain purjelentokenttä Loppi-Räyskälä. Kenttää on täälläkin kehitetty koko ajan ja itse uskon, että Loppi-Räyskälänkin kannalta olisi paljon parempi vaihtoehto, että Malmi säilyisi ja säteilisi ja antaisi lentovoimaa tännekin. Ei näistä kentistä kuitenkaan tosiasiallisesti ole Malmia korvaamaan. Parhaimmillaankin vain jotain pientä paikkaamaan. Mutta Malmista on eläessään näitä kenttiä elävöittämään ja pitämään elossa.
Tänään aamulla jo pari etäkokousta ja sitten ehdin myös kuuntelemaan Maaseudun Tulevaisuuden puheenjohtajatenttiä. Erinomaisen hyvä tentti ja hyviä teemoja kuntavaaleihin esillä elävästä maaseudusta suomalaiseen ruuantuotantoon. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esitti keskustelussa mm. sitä, että jatkossa kuntien ja kaupunkien ruokahankinnoissa tulisi aina kiittää korostetusti huomiota ruuan kotimaisuuteen ja myös lähiruokaa. Petterin erinomainen ja kannatettava esitys sai tukea kaikilta muiltakin puolueiden puheenjohtajilta.
MT:n Puheenjohtajatentti on kuunneltavissa ainakin jonkun aikaan täältä.