Aamupostin yleisönosastolla kyseltiin pääradan remonteista ja junavuoroista. Aihe on tärkeä ja nyt onkin hyvä paikka kertoa hieman mitä kaikkea pääradan parantamiseksi ollaan tehty ja ollaan tekemässä tällä vaalikaudella.
Isoin urakka koskee nimenomaan Helsinki–Riihimäki-rataosuutta missä parannetaan maamme vilkkaimmin liikennöityä rataosuutta eli maamme päärataa. Suuri hanke toteutetaan nyt kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisen aikana on kehitetty ensisijaisesti liikennepaikkoja. Tähän urakkaan sisältyy lisäraide myös ruuhkaisimmalle välille Ainolan ja Purolan välille. Se parantaa junien kulkua Riihimäelle merkittävästi. Samalla rataosuuden häiriöherkkyys vähenee ja parannukset tuovat joustoa liikennöintiin ja mahdollistavat junaliikenteen täsmällisyyden parantamisen.
Tätä moni on nyt peräänkuuluttanut ja kaivannutkin sillä aivan liian usein olemme joutuneet odottamaan myöhässä olevia junia Riihimäen asemalla tai kotiin palatessamme väistämään muita junia matkanvarrella pysähdellen. Iso parannus ja erittäin tervetullut varmasti meille kaikille junankäyttäjille.
Helsinki–Riihimäki-rataosa on itseasiassa osa maamme vanhinta, 150 vuotta sitten rakennettua päärataa. Se on junamäärältään maamme vilkkain rataosuus, jota käyttävät Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin liikennöivä lähiliikenne, Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne sekä Pasilan, Vuosaaren, Sköldvikin ja Hangon radalta pääradalle suuntautuva tavaraliikenne. Rataosan välityskyky on jäänyt liikennemäärien kasvaessa liian pieneksi ja se on huonontanut junaliikenteen täsmällisyyttä ja tuonut sen erittäin alttiiksi häiriöille.
Itse en pidä lisäraiteita siis missään tapauksessa huonona asiana Riihimäelle tai kenellekään. Tavoitteena on myös siirtää tavaraliikenne kulkemaan omille raiteilleen erillään henkilöliikenteestä sekä muuttaa tärkeimpien liikennepaikkojen yhteydet nopeammiksi, mikä parantaa liikenteen hallintaa ja ohjaamista. Näin myös edellytykset junavuorojen lisäämiselle paranevat. Lisäksi lähijunien liikennöinti nopeutuu. Päivittäisten ruuhka-ajan häiriötilanteiden hoito helpottuu sujuvoittaen myös osaltaan liikennöintiä.
Ensimmäisen vaiheen rakennusurakat käynnistyivät jo vuonna 2016 ja tämänhetkisen arvion mukaan ensimmäinen vaihe valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2020. Helsinki–Riihimäki-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettavien töiden kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa.
Toisessa vaiheessa, minkä jatkorahoitus sisältyi valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) tämän vuoden esityksiin on tarkoitus rakentaa varsinaiset lisäraideosuudet siten, että Keravan ja Jokelan välille tulee pitkään kaivattu yhtenäinen noin 20 km pituinen neliraiteinen osuus.
Toiseen vaiheeseen sisältyvät siis lisäraiteet Kytömaa Ainola välille, lisäraiteet Purola Jokela välille, tavaraliikenneraide Hyvinkäältä Riihimäelle ja tavaraliikenneraide Keravalta Lahden oikoradan suuntaan. Merkittäviä ja pitkään kaivattuja parannuksia siis nyt tehdään ja pidän niitä enemmän kuin tervetulleina.
Kirjoituksessa viitattiin myös jo aiemmin tehtyyn ns. Kolmioraiteeseen. Tämä rataoikaisu helpotti tavarajunien kulkua Tampereen ja Kouvolan välillä. Riihimäen aseman pohjoispuolelle rakennettu kolmioraide ennakoi myös Riihimäen ratapihan isoa remonttia.
Kolmioraide oli siis edellytys nyt Riihimäelle tehtäville vaihde- ja raiteistomuutoksille. Ja nyt tämä näkyy, kun Helsinki-Riihimäki-hankkeen työt ovat tiiviisti käynnissä Riihimäen alueella vuosien 2018–2020 aikana. Meille Riihimäen juna-aseman käyttäjille näkyvät työt painottuvat tähän ja erityisesti ensi vuoteen. Silloin vihdoin saamme asemasta esteettömän laiturien korotusten myötä. Riihimäen asemalle rakennetaan myös uusi hissi ja uusitaan vanhat hissit, valaistus ja laiturinäytöt. Lisäksi valvontakameroita lisätään parantamaan matkustajaturvallisuutta. Viimeksi kävimme hanketta Riihimäen aseman osalta läpi liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) kanssa kesäkuun lopussa mm. asematunnelien parantamiseksi. Tavoitteemme on sujuva yhteys aseman puolelta Peltosaareen ja muuallekin radan itäpuolelle. Myös liitäntäpysäköinnin kannalta tämä on tärkeä parannus.
Kirjoituksessa viitattiin myös nykyisiin junavuoroihin. On totta, että vielä hetken liikennöinnistä monopoliasemassa vastaava VR on karsinut joitain pysähdyksiä. Olen monet kerrat todennutkin, että VR laiminlyö näin sille annettua yksinoikeusasemaa. Olemme käyneet myös lukuisia neuvotteluja vielä hetken yksinoikeudella henkilöliikennettä operoivan VR:n johdon kanssa yhdessä Riihimäen kaupungin ja kollegoitteni Päivi Räsäsen (KD) ja Aino-Kaisa Pekosen (vas) kanssa. Joitain palautuksia olemme vuoroihin jo saaneet junavuoroihin ja työ edelleen jatkuu. On kohtuutonta, että kaikkiin nopeisiin juniin ei Riihimäeltä pääse ja jos se olisi yksin minusta kiinni niin junat takuuvarmasti pysähtyisivät.
Osa aikataulumuutoksista ja matka-aikojen pidennyksistä johtuu toki myös pääradan suurista remonteista. Liikenneviraston mukaan pääradan liikenneturvallisuuden takaamiseksi ratatyömaiden kohdilla on jouduttu ottamaan käyttöön nopeusrajoituksia. Ne hidastavat nyt junien normaalia kulkuvauhtia. Lisäksi osa raiteista on väliaikaisesti poissa käytöstä parannustöiden vuoksi. Se on syytä rehellisyyden nimissä myös myöntää. Mutta olen varma, että me junien käyttäjät sen nyt ymmärrämme kun tiedossa on siis tulevaisuudessa enemmän junavuoroja, parempia junia ja toimintavarmempaa liikennöintiä.
VR ja Liikenneministeriö ovat jo sopineet jatkoaskelista, joilla rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle etenee. Uudistus on tarkoitus alkaa sovitusti Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä kesäkuussa 2022. Samaan aikaan päärata on ehdolla myös EU:n liikenneverkon ns. ydinkäytäväksi. Tämän jälkeen radan kehittämiselle olisi mahdollista hakea EU:n tukea rahoituskaudelle 2021–2027. Euroopan komission esityksessä päärata on osan North Sea-Baltic-ydinkäytävän laajennusta pohjoiseen.
Tässä vaiheessa keskusteluun nousee varmasti myös nyt jo esillä ollut ns. lentorata eli yhteys lentokentälle. Myös tämä olisi meidänkin kannalta mitä hienoin ja arvokkain hanke. Lentoradan kaksiraiteinen sähköistetty kaukoliikennerata yhdistäisi nimittäin Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukojunaliikenteen piiriin Riihimäen eteläpuolelta Keravalta. Riihimäen asemalta syntyisi siis suora yhteys jatkossa myös lentokentälle.
Kiitos siis kysymästä. Paljon tehdään ja kaiken tavoitteena vain ja ainoastaan paremmat, nopeammat ja toimintavarmemmat junayhteydet.
Timo Heinonen
Kansanedustaja (kok)
Liikenne- ja viestintäjaoston jäsen