Tosiasiat puoltavat turvallisempia kevytautoja nuorille

Kynästä, torstaina 09.08.2018

Aamupostissa Antero Naskila kommentoi kirjoitustani suunnitelmistamme ja työstämme tuoda nyt nuorten käyttöön todistetusti paljon turvallisemmat nopeudeltaan rajoitetut oikeat pienemmät autot eli ns. kevytautot.

Kirjoitus vaatii muutaman korjauksen ja huomion ennen muuta turvallisuuden näkökulmasta.

Oikeille autoille, joita myös nämä nyt tulevat kevytautot ovat, on tehty esimerkiksi turvallisuuden Euro NCAP -testejä jo pitkään. Mopoautoja ei sen sijaan näin ole testattu kuin vasta juuri nyt kun niiden turvallisuutta tai mieluumminkin turvattomuutta on haluttu osoittaa puolueettomasti.

Vuodesta 1997 lähtien NCAP on testannut kuitenkin jo 1800 oikeaa autoa. Euro NCAP:n törmäystestit ovat säästäneet 20 vuoden aikana Euroopassa ainakin 78 000 ihmishenkeä. Ja viime vuonna julkaistiin lähes 70 uuden auton törmäystestitulosta. Se oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Ja nyt uusista autoista suurin osa sai täydet viisi tähteä huolimatta kokoajan kiristyvistä testausvaatimuksista.

Nykyisin testeissä painottuvat yhä enemmän juuri onnettomuuksia ehkäisevät teknologiat. Testaukseen on nostettu myös erityisesti jalankulkijoita ja pyöräilijöitä suojelevat ratkaisut. Vuonna 2017 testatuista autoista 82% oli jo saatavissa jalankulkijat huomioiva automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä. Ja peräti 62% se oli jo vakiovaruste. Mopoautoissa nämä ovat tuntemattomia juttuja, mutta tulevissa kevytautoissa pian vakiovarusteita.

Itse kävin koeajamassa yhden mahdollisen kevytautoksi muutettavissa olevan auton eli Smartin. Piskuinen Smart Fortwo sai kuljettajien suojasta neljä Euro NCAP-tähteä ja jalankulkijan suojastakin kaksi tähteä.

Pari vuotta sitten Autoliitto kertoi miten Euro NCAP:in mopoautoille samaan aikaan tekemä kolaritesti osoitti, että nämä eivät yllä lähellekään edes pienten henkilöautojen turvallisuustasoa.

Vaikka kolaritesti tehtiin L7e-luokan nelipyörillä (mopoautoilla), antoivat tulokset hyvin osviittaa L6-luokan, eli meillä käytössä olevien mopoautojen turvallisuudesta. Vaikka mopoautot näyttävätkin ehkä jopa hieman samoilta kuin nämä pienimmät oikeat henkilöautot, ne ovat varustelultaan ja kolariturvallisuudeltaan siis kaukana henkilöautoista.

Nykyisiä mopoautoja ei nimittäin sido vastaavat turvallisuusvaatimukset kuin henkilöautoja tai tulevia kevytautoja . Euro NCAP vertasi mopoautoja pienen Toyota iQ -henkilöautoon. Ero oli valtava. Kevytautoksi sopiva Toyota sai arvosanaksi täydet viisi tähteä, kun parhaaksi mopoautoksi tullut Chatenet CH30 jäi kahden tähden tulokseen ja muut testatut mopoautot yhteen tähteen.

Nyt Euro NCAP on luonut mopoautoille myös oman testiohjelman. Siinä etutörmäystesti tehdään 50 kilometrin tuntinopeudella periksi antavaan, toista ajoneuvoa simuloivaan esteeseen. Lisäksi ohjelmaan kuuluu sivutörmäystesti.

Testitulokset ovat osoittaneet, että mopoautojen kolariturvallisuus on edelleen huono eikä kehitystä pari vuotta aiemmin tehtyyn edelliseen testiin juuri ollut tapahtunut.

Ligierin valmistama Microcar M.GO-mopoauto oli tuon testin ainoa lisävarusteisella turvatyynyllä varustettu mopoauto, mutta  siinäkin testinuken pää osui tyynyn läpi ohjauspyörään eikä tyyny suojannut kuljettajaa.

Sivutörmäyksessä rakenteeltaan heikot ja sivuturvatyynyttömät mopoautot eivät myöskään tarjonneet kunnon suojaa, vaan aiheuttivat merkittävän loukkaantumisriskin.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen totesikin jo tuolloin, että ”Pienten henkilöautojen muutoskatsastaminen kevyautoiksi olisi liikenneturvallisuusteko. On joka tapauksessa ikävää, että nuoret ajavat turvattomilla mopoautoilla, kun lähes samalla hinnalla voisi hankkia viiden tähden kolariturvallisuuden tarjoavan henkilöauton.”

Naskila kirjoitti vielä, että uusien turvavarusteiden tulo nuorten käyttämiin kevytautoihin veisi kymmenen vuotta. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä halusimme nimenomaan rajata autot vuoden 2014 vuosimalleihin tai sitä uudempiin. Vuonna 2014 nimenomaan tuli kaikkiin uusiin autoihin pakolliseksi viimeisiä merkittäviä turvallisuusvaatimuksia. Tuolloin esimerkiksi elektroninen ajovakauden hallintajärjestelmä ESP tuli EU:n sisällä pakolliseksi kaikissa ensirekisteröidyissä henkilöautoissa. On sanottu, että ESP on turvavyön jälkeen auton tärkein turvajärjestelmä. Riippumattomien tutkimusten mukaan jopa 80% suistumisonnettomuuksista on voitu välttää kun autoissa on ollut luistonestojärjestelmä. Viranomaiset mukaan  ajonvakautuksen avulla on vältetty Euroopassa 190 000 onnettomuutta ja säästetty 6 000 ihmishenkeä. Ja Boschin tutkimus vuodelta 2011 kertoi miten ESP:n avulla vältyttiin 1000 liikennekuolemalta ja jopa 33 000 onnettomuudelta.

Tämä ESP olisi siis vakiovarusteena kaikissa tulevissa kevytautoissa.

Itse viittasin myös siihen, että autot voisivat minusta olla myös vuotta 2014 vanhempia kunhan niissä olisi kaikki nämä keskeiset uusimmat turvavarusteet. Tämä antaisi yhä useammalle perheelle mahdollisuuden ostaa nuorelleen turvallisemman kevytauton. Mutta ainakin tässä vaiheessa lakiesitys lähtee vuodesta 2014 ja sitä uudemmista autoista. Katsotaan mihin loppuneuvotteluissa pääsemme.

Trafi on selvittänyt uudistuksemme vaikutuksia myös Naskilan mainitsemiin päästöihin. Suoritemuutosten perusteella nopeudeltaan rajoitetun henkilöauton käyttöönotto nuorilla lisäisi polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä tieliikenteessä noin 0,1–0,3 %. Ilmanlaatuun vaikuttavat hiukkaspäästöt sen sijaan vähenisivät 0,4 % kuten myös hiilimonoksidipäästöt 0,3–0,7 %. Typen oksidien päästöt eivät muutuisi. Hiilidioksidipäästöjen kasvu lisäisi liikenteen yhteiskuntataloudellisia kustannuksia vuosittain 0,4–1,6 miljoonaa euroa, kun taas hiukkaspäästöjen vähenemä vähentäisi niitä noin 0,3 miljoonaa euroa vuosittain. Typen oksidien päästöjen kustannusvaikutukset ovat vähäiset ja hiilimonoksidille ei ole käytettävissä yksikköarvoa. Hiilidioksidipäästöjen vuoksi päästöjen yhteenlasketut yhteiskuntataloudelliset kustannukset olisivat noin 0,1–1,3 miljoonaa euroa vuosittain. On huomattava, että muunnettavien autojen iällä on huomattava vaikutus muutoksen kokonaispääs- tövaikutuksiin ja myös siksi kevytautoiksi saisi rekisteröidä vain uudehkoja autoja uusimmilla teknisillä innovaatioilla.

Ja fakta on sekin, että uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet lähes kolmanneksen viime vuosikymmenen aikana. Kevytautot varmasti tulevaisuudessa tulevat olemaan myös leijonanosalta sähköllä kulkevia.

Ja kenelle nämä kevytautot erityisesti olisi tarpeen. Nuorille siellä missä julkinenliikenne ja metrot eivät liiku. Me uskomme, että monella nuorella on aito tarve ja myös halu liikkua opintoihin ja harrastuksiin. Olen varma, että monelle pienempien kaupunkien ja ennen muuta maaseudun nuorelle nämä olisivat tämän takia enemmän kuin tarpeellisia. Hyvin voisin nähdä nuoren ajamassa tällaisella autolla Hyvinkäältä, Hausjärveltä tai Lopelta Riihimäelle yhteisiin jääkiekkoharjoituksiin tai Nuorisoteatteriin. Tai vastavuoroisesti Hyvinkään Sveitsiin vaikka laskettelemaan.

Ja toivottavasti vielä saamme nostettua myös kevytautojen taajamien ulkopuolisen maksiminopeuden 60km/h niin silloin liikenteen sujuvuuskin paranisi kummasti.

Eri mieltä esityksestä saa toki olla. Faktat kuitenkin puhuvat uudistuksemme puolesta.

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok)

Liikennejaoston jäsen

Kommentit