Pekkalan Savustamo.
Vuosikausia olen haaveillut kunnon savustuspöntöstä Pekkalaan. Pekkalan tekijä Pekka-enoni oli jo 
kova savustaja ja lapsuudesta muistan, kuinka hän katajan oksilla ja leppäpurulla savusteli kaloja metallisesta öljytynnyristä katkaistulla savustuspöntöllä. Itsekin aikanaan ensin pienen savustuslaatikon Sunin Mikalta hommasin Pekka -lammelle ja myöhemmin vanhasta saunan vesipadasta tein isomman savustuspöntön saunan nurkalle Pekkalaan.
Haave kuitenkin oikein hirsisestä savustuspöntöstä jäi elämään. Sellaisia saaristolaissavustimia ihastelin aina, kun sellaisen jossain näin esimerkiksi motocrossin maailmanmestari Heikki Mikkolalla. Heikki osasi tai osaa tämänkin homman mestarin elkein. Nyt keväällä heräsi sitten ajatus, että olisiko nyt tämän suven juttu Pekkalassa sitten tämä savustuspönttö.
Facebookin voima toimi jälleen. Liityin ensin Savustajat -ryhmään ja sitten Hirsi- ja puurakentamisryhmään. Ensimmäisestä lueskelin kokemuksista ja katselin kuvia ja vähän kyselinkin ideoita ja jälkimmäisestä sitten lähdin etsimään tekijää. Soinista löytyi sitten taitava nuori hirsiveistäjä Niko Mäkipelto, joka lupasi tehdä hirsityöt. Varvi varvilta ”mökki” nousi ja hieman lukemani mukaan toiveita heittelin ilmaan. Halusin riittävän suuren oven, etuseinään korkeutta puuosalle vähintään 140cm ja kokoa noin 80×80 cm jne. Ja Niko veisteli ja teki sen taiten.
Ennen juhannusta sitten hirret tulivat Pekkalaan ja kokosimme kehikon odottamaan perustuksia. Muurari löytyi kotinurkista, kun mökkimme luottotimpuri Raimo Kilpinen muurasi perustan. Tässä minun toiveeni oli tulipesä ilman arinaa eli pienellä vedolla palavapesä, riittävän korkea tulipesä ettei liekit osu kiviin ja nokea niitä ja riittävän korkea tiiliosa ettei puuosat olisi liian lähellä tulta tai liian kuumassa.
On nimittäin kuulemma vain kahdenlaisia savustuspönttöjä; sellaisia mitkä ovat palaneet ja sellaisia mitkä eivät vielä ole palaneet.
Kaivoin Saunatammen alle paikan ja sinne betonilaatta ja sen päälle Raiski muurasi kiviosan. Annoin kivitalon kuivua rauhassa ja nyt elokuun puolivälissä ystäväni Nousiaisen Santerin kanssa siirsimme kehikon varvi varvilta tiiliosan päälle. Hyvin istuin paikalleen.
Sisälle sitten vielä reilusti kiuaskiviä (160kg) tasaamaan lämpöä, ritilät ja koukut kaloille ja peuran ja hirvenlihoille ja rasvapellit keräämään tirisevä rasva talteen ennen kiviä ja tulipesää.
Joku varmasti mittoja yms. kyselee eli laitetaan ne vielä tähän:
- Perustana 10 cm betonivalu
- Tiiliosa 90cm korkea (13 varvia) ja leveys ja syvyys 100cm x 100cm
- Hirsiosa edestä 140cm korkea ja takaa 115cm
- Hirsiosa sisämitalta noin 80 cm x 80 cm.
- Ovi 45cm x 95 cm eli kannattaa tehdä riittävän suuri, että lihat ja kalat on mukava ja helppo laittaa sisälle.
- Sisällä kiuskivien päällä kannakkeilla rasvakaukalo ja sitten ritilätasoja eri kerroksissa ja myös tangot koukuille.
- Tulipesän syvyys 60cm, leveys 30cm ja korkeus 55cm (Tulipesän hyvä olla niin korkea ettei liekit osu kiuaskiviin ja nokea niitä. Ja arinaa ei ole tarkoituksella ettei pala turhan kovalla liekillä)
- Kiuaskiviä 160kg
Siitä tuli oikein sievä. Oikeastaan melkeinpä veistopaikkansa sanoin…
Notta, Ristus sehän on komia.
Iso kiitos Nikolle veistosta, Raiskille muuraustöistä ja Santerille legoilusta. Peltityöt teki Kivisen Jopi Läykän Tähtipelliltä ja ahvenille omat verkkotarjottimet Salmen Urpo.
Kohta tirisee.
…
Kello 21.41 ja kotona. Savustamo ei vielä lämpiä, mutta sauna lämpenee. Mukava päivä eli tänään vähän talkoita salibandyn parissa, talkoita Nälkäpäiväkerääjänä ja vielä piipahdus syksyn markkinoilla.