Kantatie 54:llä tehdään riista-aitaa hyvää vauhtia. Hankkeen rahoitus siis päätettiin jo 2018 joulukuussa esityksestäni eduskunnassa ja nyt vasta aita nousee. Syynä tähän se, että kyseiselle tieosuudelle ei ELY ollut riista-aitaa suunnitellut ja toisaalta sekin, että vanhan kantatien tiealue oli niin kapea, että osassa paikkoja piti alueen maanomistajilta myös saada luvat aidalle. Luvitukset, nollasta liikkeelle lähtenyt suunnittelu ja myös kilpailutus veivät oman aikansa, mutta onneksi eduskunnan päättämät rahat on aina pysyviä ja näin budjettivuodenkaan vaihtuminen ei vienyt rahoja minnekään.
Määräraha 370 000€ oli siis eduskunnan jo edellisen hallituksen aikana päättämä ja nyt kyse oli vain normaalista hankkeen eteenpäin viemisestä. Alunperin määrärahan laskin hankkelle aiempien riista-aitarakentamisten kustannusten mukaan niin, että tuo 370 000 euroa olisi riittänyt Riihimäeltä aina Länsi-Lopelle asti. Arvio oli, että Vojakkalaan asti. Kustannusarvio siis perustui toteutuneisiin riista-aitojen rakentamiskustannuksiin. Valmistelun aikana on kuitenkin kävi selväksi, että kyseinen tieosuus on niin kapea ja runsasristeyksinen, että aidan rakentaminen sille tulee normaalia merkittävästi kalliimmaksi. Myös lisävalaistuksen tarve nosti kustannuksia ja myös risteysjärjestelyt. Rakentamiskustannukset ovat siis kyseisellä tieosuudella merkittävästi normaalia korkeammat. Osittain minusta hanke myös hieman nurinkurisesti juoksutettiin. Ensin siis tehtiin suunnitelma aidalle ja sitten kysyttiin siihen tarjoukset. No näiden extra-rahoitusten kohdallahan kokonaismäärärahat ovat julkisesti tiedossa ja yllätys yllätys hankkeet maksavat aina vähintään se mitä niihin on varattu. Jos itse olisin operatiivisen puolen saanut tehdä niin olisin tällaisessa tapauksessa kilpailuttanut aidan rakentamisen niin, että olisi pyytänyt tarjoukset siitä ”miten pitkälle rakennatte riista-aitaa 370 000 euron määrärahalla Riihimäeltä länteen”. Tällöin tarjouskilpailun olisi voittanut se, joka pisimmän siivun ko. rahalla olisi aitaa luvannut rakentaa. Mutta se siitä.
Esitin toki jo tälle vuodelle aidalle lisämäärärahaa ja myös rahoitusta aidalle Riihimäeltä Hausjärvelle ja Kärkölään. Valitettavasti nykyinen Sanna Marinin hallitus ja sen puolueet äänestivät jouluna nämä esitykset kumoon. Mutta periksi ei anneta ja uusin nuo esitykset nyt tämän vuoden lopulla, kun eduskunta käsittelee vuoden 2021 talousarviota. Olisi tärkeä nimittäin saada aitaa myös Lopelle Shell-Neste -välille ja Lopen kirkolta Forssaan päin, mutta myös aitaa Riihimäeltä Oitiin ja kohti Lahtea Kärkölän kautta. Katsotaan mitä nykyiset hallituspuolueet syksyllä sitten sanovat ja saammeko esitykselle tukea heiltä.
Tarve riista-aidoille on nimittäin suuri. Maamme peurakanta on yli kolminkertaistunut 20 viime vuoden aikana. Peuroja on näin ollen maassamme jo yli 110 000 eikä runsas metsästäminenkään niiden kantaa ole juurikaan alemmas saanut vaikka lupia on myönnetty jopa yli 58 000 peuran kaatamiseen. Tiheimmillään valkohäntäpeuroja on jopa yli 50 eläintä tuhannella hehtaarilla. Tämä tarkoittaa isoa määrää kolareita ja esimerkiksi yksin valkohäntäpeurakolareita tapahtui Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 yli 6 200. Siinä oli kasvua edellisvuodesta yli tuhannen. Kaiken kaikkiaan vuonna 2018 Suurriistakeskuksen mukaan liikenteessä tapahtui yli 12 000 riistaonnettomuutta eli tässä mukana myös siis hirvikolarit. Vakuutusyhtiöiden eläinkolareiden autojen omistajille maksamien korvausten keskimääräinen summa on noin 3100 euroa.
Mutta nyt aita siis nousee tuolle osuudelle ja toivottavasti jatkossa sitten muuallekin. Tarvetta on paljon. Juodaan sitten riista-aitakahvit kun tämä osuus saadaan valmiiksi.
Ja tarvetta on muuten myös teiden asfaltoimiselle. Nyt olisi oikea aika nostaa merkittävästi myös vanhojen teiden asfaltointeja. Nostimme viime kaudella tiestön korjausvelan yhdeksi kärkihankkeeksemme ja tätä työtä on tärkeä jatkaa nyt ja myös tulevina vuosina. Itse saan valtavan määrän koko ajan eri puolilta Suomea viestejä luvattoman huonossa kunnossa olevista asfalttiteistä ja näitä olisi nyt tärkeä saada eteenpäin. Esimerkiksi 1990-luvun lamassa Iiro Viinasen valtiovarainministerikaudella teiden asfaltointimäärät nostettiin elvytystoimena yli 6000 km vuositasolla. Nyt olisi hyvä paikka koronakriisin kotimaan elvytystyönä tehdä sama. Tehtävää muuten riittäisi. Pidän tätäkin esillä syksyn ensi vuoden budjettineuvotteluissa oppositiostakin käsin. Me tienkäyttäjät nimittäin maksamme vuodessa erilaisia veroja jopa 8 miljardia euroa ja siitä kyllä pitäisi riittää rahaa myös itse tiestön kunnossapitoon selvästi nykyistä enemmän. Vai mitä mieltä olette? Ja nythän Marinin hallitus nostaa tuota bensan ja dieselin verotusta entisestään eli tienkäyttäjien kukkarolla ollaan jälleen.
Lämmin ja kaunis kesäpäivä takana. Illalla vielä kävimme samaisen Kantatie 54:n Koskikahvila Myllyllä iltakahvilla. Ja kyllä, lapsella nappasi mato-onkeen oikein mukava lohen poika. Parhaita kesähetkiä.