Kesäpaikkamme tai oikeastaan vapaa-ajanpaikkamme tai oikeastaan vähintäänkin kakkoskotimme pihat ovat tulleet somen kanavieni seuraajille jossain määrin tutuiksi. Olen teille aika-ajoin kertonut erikoispuista ja luonnon oikuista joita olen tänne metsäpuutarhaamme ja muistojen metsäämme kerännyt. Puita ovat saaneet puutarhaan perhe, isovanhemmat, kummilapset ja monet muut merkkipäivinään tai muuten vain tärkeinä hetkinä. Muistojen metsässä kasvavat myös puut ystävilleni joiden kutsu kävi liian varhain. Ystäväni Tommyn Tammi tekee jo terhoja ja muistuttaa joka kerta Tommy Tabermannista, jonka kanssa ehdimme eduskunnassa aikanaan ystävystä ennen hänen liian varhaista kutsua ajasta ikuisuuteen. Myös Maaritin kanssa ystävystyimme eduskunnassa. Maarit Feldt-Ranta tiesi uusiutuvan syövän vievän voiton ja hänelle muistopuun istutinkin vielä Maaritin eläessä. Hän päätti itse puusta minkä Pekkalaan istutin. Kaunis isoja punaisia omenia tuottava omenapuu. Muistopuut Pekkalassa kasvavat myös tädeilleni Ellalle ja Helville ja monelle muulle. Mutta tämä Muistojen Metsä on oman bloginsa paikka ehkä joskus.
Toinen johtava ajatus tätä paikkaa tehdessäni on ollut se, että Pekkalan puutarhassa pitäisi kukkia koko ajan jonkin luonnon kasvin tai puun. Siis ihan sieltä keväältä syksyn viimeisiin hetkiin ennen talvea. Aika hyvin tässä olenkin onnistunut ja pihamaalta löytyy hymyileviä kukkia läpikesän kaikissa luonnon väreissä. Paraikaa kukintaansa lopettevat jasmikkeet ja aloittelevat pitkälle syksyyn sinnittelevät pensashanhikit. Niissäkin muuten ajallisesti aivan valtavia eroja. Osa kukkinut jo pitkään ja toiset vasta saivat vihreän hunnunkin juhannuksen jälkeen.
Mutta oma juttunsa ovat sitten marjat ja hedelmäpuut. Emme paljoa satoa ole talvelle tallettaneet, mutta lapseni ovat isän jalanjäljissä oppineet herkuttelemaan valko- ja punaherukoita suoraan pensaista. Jos joku ihmetellyt sitä, että sokeria on syö – siis lisättyä – niin nämä marjat suoraan viinimarjapensaista ovat niitä minun herkkuja. Pekkalassa myös Teuvolta ja Heikiltä saatu vanha Apteekkarin Kriikuna, Lehtosen Heikin puutarhan kriikunoita, Aunen satoisa päärynäpuu ja lukuisa määrä karviaisia ja muita marjoja. Uusimpana tuo Mannerheimin Omenapuu, josta kirjoitinkin täällä blogissani Marskin syntymäpäivänä tänä vuonna.
Hyvä sato vaatii ahkeria kavereita. Tässä olen turvautunut mehiläisten ahkeruuteen. Pekkalan puutarhan reunalla on kaksi mehiläispesää. Kekin Outin johdolla pesät ovat erinomaisen hyvässä kunnossa ja hunajaa tulee tänäkin suvena ennätystahtia. Ja kuulemma jälleen Pekkalan Hunajatehtaan hunajassa aivan erityinen ja ainutlaatuinen maku. Lahjaksi annamme purkit tätä elämän eliksiiriä.
Keväällä tulimme Pekkalaan normaalia aikaisemmin. Itseasiassa jo kevättalvella. Koronaepidemia perui viikonloppujen työt, tilaisuudet ja tapahtumat ja koronaevakko meni meidän osalta täällä Loppijärven rannalla. Perinteiden mukaan keväisin teen ja teemme tänne linnunpönttöjä, lepakoiden kesäkoteja ja muut sellaista. Mutta tänä keväänä yksi puuha oli ötökkähotellien nikkarointi. Lastemme ja kummityttömme Elisan kanssa teimme Pekkalan seinustoille pari pörinähotellia. Ehkä täällä niille ei niin suurta tarvetta, kuin esimerkiksi kaupunkiympäristössä, mutta jollekin ehkä turvapaikka ja lepopaikka niistä täälläkin löytyy.
Ylehän teki tälle keväälle hauskan Pelasta pörriäinen -kampanjan. Kutsui meidät kaikki talkoisiin pelastamaan pölyttäjiä. Pölyttäjiä voi meistä jokainen auttaa niin omassa pihassa kuin vaikka kerrostalon parvekkeellakin. Hauska pieni ja helppo ekoteko. Rakennetussa ja perinteiseen tapaan hoidetussa pihapiirissähän ei tahdo oikein riittää ötököille elinmahdollisuuksia siksi kannattaa vähän näitäkin hyödyllisiä kavereita auttaa. Monessa pihassahan apua voi antaa jättämällä osan pihanurmesta leikkaamatta. Valkoapila on varmasti kaunis kaikkien silmiin ja ei se voikukkakaan niin paha ole millaisena monet sitä pitävät. Itseasiassa pörriäisille oikeastaan ihan paras. Kaistale siis nurmea leikkaamatta ja antaa sen kukkia. Myös pihamaalle voi tuoda hieman pöllin pätkää ja muuta sellaista lahoamaan. Ja itse yhtenä vaihtoehtona nämä Ötökkähotellit. Näin annamme ötököille mahdollisuuksia elää myös hoidetummassa pihapiirissä.
Tällaisessa ötökköhotellissa on luonnon pienten ahertajien turvallista yöpyä suojassa linnuilta ja muilta. Näissä ne myös voivat talvehtia ja myös lisääntyäkin. Yksinkertaisimmillaanhan hotellin voi tehdä, kuten meidänkin lapset partiotekivät, ihan vain pahvilaatikosta tai maitotölkistä. Myös säilykepurkki toimii hyvin ja kestää pahvipurkkia pidempään. Eli purkki tai tölkki vain täyteen onttoja kasvien varsia – kaislaa, osmankäämiä, heinä ja väliin vaikka muutama risu ja ei muuta kuin hotellille ”myyntiin” seinustalle tai omenapuun oksalle. Toimiva on myös puupölli ja siihen reikiä – 4-10 mm terällä vähän erisyvyisiä. Tai sitten sen voi tehdä ihan näin kuin mekin teimme Elisan kanssa keväällä. Vähän kuin linnunpönttöä naputellen, mutta etunseinä avoimeksi, pari välilattiaa ja väliseinää ja eteen lintujen varalle verkkoaseinä. Kaikki suurinpiirtein toimii eli rohkeasti vaan nikkaroimaan eikä rosoisuuskaan haittaa.
Ötökköhotelleja saa myös ostettua valmiinakin ja nekin toimivat varsin hyvin. Hetki siinä voi aikaa mennä ennen kuin hotellin täyttöaste nousee, mutta nousee se varsinkin jos piha-alueella tai ympäristössä ei luonnollisesti ole riittämiin turvapaikkoja ja pesäpaikkoja. Isoin siis tarve on näissä hoidetuissa pihapiireissä missä etupiha on asfaltia ja tiukkaa pihakivetystä ja takana sentin terällä leikattu tiptop-nurmikko. Sellaiseen pihaan on hyvä ripustaa ötökkähotelli vaikka talon tai varaston seinään. Myös kerrostalon parvekkeella on hyvä paikka hyönteishotelille ja hyvin hotellit toimivat myös omepuun oksissa tai pensaisen tukiseipäissä. Parempi toki niin, että ötökkähotelli olisi sateelta räystäänalla suojassa metrin kahden korkeudella.
Martat antoivat keväällä Ötökkähotellien tekemiseen muutaman ihan muistettavan nyrkkisäännön:
-Hotelli voi olla pieni tai suuri.
-Materiaalina käsittelemätön puu on paras.
-Syvyyttä 10-30 cm.
-Katto ja takaseinä.
-Etuosaan jyrsijäverkko.
-Asunnot voi sisustaa erilaisilla kuivilla luonnonmateriaaleilla, silloin useampi ötökkä viihtyy hotellissaoksanpätkiä, perennanvarsia, heinää, kaislaa, käpyjä, puun kaarnaa, tuohta, puunpaloja, jäkälää, sammalta, kariketta, saviruukun palasia, reikätiiltä
-Materiaalit asetellaan huoneisiin tiiviisti. Oksat sidotaan nipuiksi.
-Hotelli ripustetaan etelän tai lännen suuntaan aurinkoiseen, tuulelta ja sateelta suojattuun paikkaan
-Ripustuskorkeus yksi -kaksi metriä.
Täältä löydät muutamia ohjeita erilaisten ötökköhotellien tekemiseen maitopurkista raakalautaan: Ryhdy hotellin pitäjäksi. Ja täältä löytyy ostettavia malleja: Biltema tai Kinnuin. Ja jos näistä ei enää löydy niin googlella varmasti löytyy, kunhan hakee vain hyönteishotelli hinnalla. Mutta helppojahan nuo on itsekin tehdä.
Hyönteishotellit siis antavat turvaa ja myös parempaa satoa omastakin puutarhasta. Mutta jos tilaa ja nurkat sallivat niin hyvä idea on myös tehdä osa pihasta ns. metsäpuutarhaksi luontaisin luonnonkasvein tai jättää jo tekovaiheessa osa pihasta tällaiseksi. Metsäpuutarhat ovatkin usein pihapiirin eloisimpia paikkoja. Ja on se ihan hauskaa seurata sitäkin kuinka puutarhassa lahopuupökkelö pikkuhiljaa hukkuu ja muuttuu humukseksi. Sitä ennen se on toki tarjonnut kodin monelle puutarhan ahertajalle. Koivupölli reikineen siis kestää pihan reunalla vuosikausia ja ne muuten sopivat kyllä ihan hyvin myös kaupunkipihaankin.
Ja ei tätä tehdä ihan vain huvin vuoksi. Itseasiassa pienten ötököiden ja ennen muuta luonnon pölyttäjien katoaminen on katastrofi. Se on sitä niin luonnolle, mutta myös meille ihmisille. Peräti 75 prosenttia viljelykasveistamme esimerkiksi tarvitsee hyönteispölytystä antaakseen satoa. Mehiläiset ja kimalaiset ovat tärkeimpiä pölyttäjiämme, mutta tätä työtä tekevät myös kukkakärpäset ja perhosetkin ja jotkut kovakuoriaisetkin. Tällä hetkellä sukupuutto kuitenkin uhkaa jopa yli 40 prosenttia pölyttäjähyönteisistämme. Huoli kannattaa ottaa jokaisen tosissaan, sillä esimerkiksi Saksassa lentävien hyönteisten määrä romahti yli 75 prosenttia 27 vuoden aikana. Ja edelleen hyönteisten määrä vähenee vauhdilla syynä nimenomaan hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja myös se ilmastonmuutos.
Ja onhan tästä hyötyä ihan itsellekin. Muutamalla hyönteishotellilla parannat myös oman puutarhan ja pihan marjapensaiden satoa.