Sivu: Ratkaisujen viikko?

Uusi viikko, mutta onko myös uusia liikkeitä?

Itse en vieläkään uskaltaisi mennä sanomaan, että niin ainakaan Ukrainan kohdalla olisi. Nyt tuoreimmat tiedot kertovat, että Venäjän kirjoittamaa rauhansuunnitelmaa on kuitenkin muokattu. Viikonlopun lopuksi Valkoinen talo ja Ukrainan presidentin kanslia julkaisivatkin yhteiset julkilausuman, mitä on kuvattu päivitetyksi versioksi ”rauhankehikosta”. Julkilausumassa alleviivataan Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja myös oikeudenmukaista rauhaa. Sen on myös kerrottu pitävän sisällään vahvemmat turvatakuut ja myötäilevän enemmän Ukrainan kansallisia etuja.

Samaan aikaan toki Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kertonut, että neuvottelut tulisi kuitenkin aloittaa alusta ja hän kertoi itse olevansa yhteydessä tänään Venäjälle. Turkin ulostulo on siinä mielessä merkittävä, että se osaltaan tuo julki sen, että edes Erdoğan ei tue Venäjän julkisuuteen vuotamaan ja sen itse kirjoittamaksi epäiltyä 28-kohtaista sopimusluonnosta.

Samaan aikaan vielä rintamalta ja Ukrainasta uutiset kertovat Venäjän hyökkäyssodan jatkuvan verisenä ja tuhoisana. Joka viikko tulee aina vaan itse kysymään, että kuinka kauan tämä voi jatkua?

Onko alkava viikko sitten käänteentekevä? En oikein jaksa sitä kuitenkaan vieläkään uskoa, mutta toki joka aamu sitä myös toivon. Rauhan Ukraina ansaitsee, mutta vain oikeudenmukaisen rauhan.

Uusi viikko näin käyntiin. Tänään aloitan itse viikon kotikunnan Lopen kunnantalolta, missä puheenjohtajana vedän Hämeen maakuntavaltuuston kokouksen aamupäivästä. Päivällä sitten puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) kanssa Hyvinkäälle ja illansuuksi takaisin Lopelle ja pöydällä sitten kotikunnan budjetti ja illan kunnanhallituksen pitkä esityslista.

…

Kello 21.43 ja päivä valmis. Kuvat kertovat hyvin mitä tämä päivä piti sisällään eli aamusta maakuntavaltuusto ja välissä syyskiertuetta Hyvinkäällä puolustusministeri Antti Häkkäsen kanssa ja illalla sitten Eeva Pyhälammin johdolla kotikunnan kunnanhallituksen kokous ja ensi vuoden budjetti sieltä kasaan. Huomenna sitten valtakunnan asioiden pariin eli ei tässä tekeminen ja mielenkiinto pääse loppumaan.

 

 

 

Tagit: Antti Häkkänen, kokoomus kuuntelee, Recep Tayyip Erdoğan, Slava Ukraini, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan, Unkraina,

Sivu: ”Trumpin Ukrainan rauhansuunnitelma ei ole lopullinen, vaan Venäjän ”toivelista”

”Trumpin Ukrainan rauhansuunnitelma ei ole lopullinen, vaan Venäjän ”toivelista”.

Näin kertoo Los Angeles Times 22.11.2025 yhdysvaltalaissenaattorien, sitoutumaton Mainen senaattori Angus Kingin, New Hampshiren demokraattisenaattori Jeanne Shaheenin ja Etelä-Dakotan republikaanisenaattori Mike Roundsin, kertoneen ulkoministeri Marco Rubion kertoneen. Angus King oli todennut Kanadassa pidetyssä turvallisuuskonferenssissa Rubion kertoneen heille, että suunnitelma ”ei ollut hallinnon suunnitelma”, vaan ”venäläisten toivelista”.

“Wish list of the Russians.”

Yhdysvaltain ulkoministeriö, tiedottaja Tommy Pigottin johdolla, kuitenkin kiisti väitteen ja sanoi laatineensa ehdotuksen Venäjän ja Ukrainan avustuksella. Lehti kuitenkin jatkoi, että nimenomaan ”Trumpin hallinto ja Kremlin laativat 28-kohtaisen rauhansuunnitelman ilman Ukrainan osallistumista” ja, että suunnitelma ”myötäilee monia Venäjän vaatimuksia, jotka Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on hylännyt kymmeniä kertoja, mukaan lukien suurten alueosien luovuttaminen”.

Los Angeles Times toisti myös laajasti julkisuudessa olleen väitteen siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaisi Ukrainan hyväksyvän suunnitelman ensi viikon loppuun mennessä.

Yhdysvaltalaissenaattorit muistuttivat, että tällaisen suunnitelman hyväksyminen tai siis Ukrainan siihen pakottaminen vain palkitsisi Moskovan aggressiosta ja lähettäisi viestin muille johtajille, jotka ovat uhanneet naapureitaan.

Venäjän diktaattori Vladimir Putin on luonnollisesti ja totta kai ilmaissut samaan aikaan päin vastoin tyytyväisyytensä ehdotukseen, vai pitäisikö kirjoittaa omaan ehdotukseensa, ja sanonut, että se ”voisi muodostaa pohjan lopulliselle rauhansopimukselle”, jos Yhdysvallat saa Ukrainan ja sen eurooppalaiset liittolaiset suostumaan siihen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei tietenkään ole koko suunnitelmaa täysin hylännyt, sillä maan tavoitehan on ollut alusta asti löytää ratkaisu tulitaukoon ja rauhaan. Zelenskyi kuitenkin Los Angeles Timesin mukaan vaati oikeudenmukaista kohtelua ja lupasi ”toimia rauhallisesti” Washingtonin ja muiden kumppaneiden kanssa tilanteessa, jota hän kutsui ”todella yhdeksi historiamme vaikeimmista hetkistä”.

Hyvin trumpilaiseksi tilanteen tekikin itse Donald Trump, joka tiukkojen vaateiden jälkeen Reutersin mukaan olisikin yllättäen taas todennutkin, että ”rauhansuunnitelma ei ole viimeinen tarjous Ukrainalle” jatkaen kuitenkin, että ”sodan täytyy loppua tavalla tai toisella”.

Ukrainan tilanne on herkkä ja huolestuttava. Toivon tänäänkin Euroopan mailta ja vastuullisilta Nato-mailta päättäväisyyttä ja rohkeutta. Ukraina tarvitsee meitä tänään enemmän kuin vielä kertaakaan tämän Venäjän valloitus- ja tuhoamissodan aikana. Ion-Britannian pääministeri Keir Starmer, Saksan liittokansleri Friedrich Merz ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat onneksi suunnitelman tuominneet, mutta jos toimia tarvitaan, niin niihin pitää olla nyt valmius.

Yön aikana Ukrainan kerrotaan iskeneen lennokeilla Shaturan sähkö- ja lämpövoimalaan Moskovan liepeillä. Tärkeän voimalaitoksen kerrotaan kokeneen pahoja tuhoja.

Tänään on sodan 1369. päivä.

Slava Ukraini!

….

Kello 23.15 ja uutta viikkoa kohden. Ilta vielä ensi vuoden valtion budjetin parissa ja aamusta sitten huomenna jo ensin maakunnan asioita ja illalla kotikunnan budjettia. Euroja kaikissa, mutta hieman eri kokoluokissa kaikki.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tagit: Angus King, diktaattori Vladimir Putin, Donald Trump, Jeanne Shaheen, Los Angeles Times, Marco Rubio, Mike Rounds, Slava Ukraini,

Sivu: En uskon, mutta toisaalta en myöskään toivo.

En uskon, mutta toisaalta en myöskään toivo.

Näin ajattelen nyt esillä olevasta ”rauhansuunnitelmasta” Ukrainaan. Tulitaukoa ja rauhaa totta kai toivon, mutta en toki ehdoilla millä hyvänsä, mutta pakko todeta, että myöskään oikein usko, että ensi viikon torstaina Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa loppuisi. Kyse on siis vuodetusta 28 kohdan hyökkääjävaltion Venäjän kynästä syntyneestä suunnitelmasta. Kyse on siis asiakirjasta ja neuvotteluista joita Yhdysvallat on käynyt ohi Ukrainan kahden välisesti Venäjän kanssa. Uutismedia Axios otsikoikin 18.11.2025 uutisensa aiheesta paljastavasti: ”U.S. secretly drafting new plan to end Ukraine war” eli Yhdysvallat laatii salaa uutta suunnitelmaa Ukrainan sodan lopettamiseksi.

Suunnitelmaa pidetään laajasti nimenomaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoffin, mutta ennen muuta venäläisen liikemiehen Kirill Dmitrijevin tekemänä. Sopimuksen vuotoa julkisuuteen on pidetty tahallisena ja tarkoitushakuisena, mutta toisaalta myös kömpelönä ja osaamattomana operaationa. Suunnitelmaa on myös kuvattu nimenomaan Venäjän toiveiden listaksi – joku voisi kuvata jopa Venäjän diktaattori Vladimir Putinin märäksi päiväuneksi.

Trump on antanut Ukrainalle aikaa hyväksyä suunnitelma – ota tai jätä -asenteella – ensi viikon torstaihin asti. Toisaalta Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on kuitenkin twiittari 20.11.2025, että ”Ending a complex and deadly war such as the one in Ukraine requires an extensive exchange of serious and realistic ideas. And achieving a durable peace will require both sides to agree to difficult but necessary concessions. That is why we are and will continue to develop a list of potential ideas for ending this war based on input from both sides of this conflict”. Rubio siis kuitenkin nostaa esille sen, että kestävä rauha voidaan saavuttaa vain molempien osapuolten johdolla ja, että ratkaisu tullee löytymään erilaisten ideoiden pohjalta. Rubion viestin voi siis tulkita myös muistuttavan siitä, että vuodettukin suunnitelma on vain yksi ideoiden listaus.

Yhdysvaltain ulkoministerin viesti saattaa myös viestiä siitä, että Valkoisessa talossa ei suunnitelman julkisuuteen vuotamista ole katsottu vain hyvällä. Venäjällä on toki ollut kaikki syyt vuotaa päiväunensa julki, mutta lopulta operaatio voi koitua myös sen tuhoksi?

Idea 28-kohtaisesta suunnitelmasta olisi julkisuudessa kerrotun mukaan syntynyt sen jälkeen, kun Trump onnistui omassa Gaza-sopimuksessaan. Venäjä on saatu tähän mukaan nimenomaan sillä, että paperi täyttää kohta kohdalta vain Venäjän tavoitteita. Ehdotuksessa Krim tunnustettaisiin Venäjän osaksi, Ukrainan asevoimien kokoa rajattaisiin rajusti, kuten myös sen asearsenaalia, Yhdysvaltain aseapu lopetettaisiin, venäjästä tulisi Ukrainan virallinen kieli ja Moskovan patriarkaatin alaisen ortodoksikirkon asema vahvistettaisiin. Rajuja ehtoja on suunnitelmaan kirjattu myös yli Naton ja muiden Nato-maiden. Niiden mukaan Ukrainasta ei voisi tulla koskaan Naton jäsentä, mutta toisaalta Nato ei myöskään enää voisi koskaan laajeta. Ukraina saisi kuitenkin ”jonkinlaiset” turvatakuut Yhdysvalloilta, mutta ulkomaisia joukkoja ei maahan kuitenkaan saisi tulla. Alla vielä kokonaisuutena suomennos suunnitelmasta.

Axios julkaisi siis vuodetun suunnitelman kokonaisuudessaan sivuillaan 20.11.2025 otsikolla: ”Trump’s full 28-point Ukraine-Russia peace plan” ja Yleisradio julkaisi päivää myöhemmin 21.11.2025 tekoälyllä tekemänsä suomennoksen Axiosin julkaisemasta suunnitelmasta. Sen kohdat olisivat tällaiset:

***************************

1. Ukrainan suvereniteetti vahvistetaan.

2. Venäjän, Ukrainan ja Euroopan välillä solmitaan kattava hyökkäämättömyyssopimus. Kaikki viimeisten 30 vuoden epäselvyydet katsotaan ratkaistuiksi.

3. Odotetaan, että Venäjä ei hyökkää naapurimaihin eikä Nato laajene enää.

4. Venäjän ja Naton välillä käydään Yhdysvaltain välittämä vuoropuhelu kaikkien turvallisuuskysymysten ratkaisemiseksi ja eskalaation vähentämiseksi, jotta globaali turvallisuus varmistetaan ja yhteistyön sekä talouskehityksen mahdollisuudet kasvavat.

5. Ukraina saa luotettavat turvallisuustakuut.

6. Ukrainan asevoimien koko rajoitetaan 600 000 henkilöön.

7. Ukraina kirjaa perustuslakiinsa, ettei se liity Natoon, ja Nato lisää sääntöihinsä pykälän, ettei Ukraina tulevaisuudessa pääse sen jäseneksi.

8. Nato suostuu olemaan sijoittamatta joukkoja Ukrainaan.

9. Eurooppalaisia hävittäjiä sijoitetaan Puolaan.

10. Yhdysvaltojen takuu:

Yhdysvallat saa korvauksen takuusta.
Jos Ukraina hyökkää Venäjälle, se menettää takuut.
Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, päättäväisen yhteisen sotilaallisen vastauksen lisäksi kaikki globaalit pakotteet palautetaan, uuden alueen tunnustaminen ja tämän sopimuksen muut edut perutaan.
Jos Ukraina laukaisee ohjuksen Moskovaan tai Pietariin ilman syytä, turvatakuu mitätöidään.

11. Ukraina on oikeutettu EU-jäsenyyteen ja saa lyhytaikaisen etuoikeutetun pääsyn Euroopan markkinoille asian käsittelyn aikana.

12. Voimakas globaali toimenpidepaketti Ukrainan jälleenrakentamiseksi:

Ukrainan kehitysrahaston perustaminen investoimaan nopeasti kasvaviin aloihin, muun muassa teknologiaan, datakeskuksiin ja tekoälyyn.
Yhdysvallat ja Ukraina tekevät yhteistyötä kaasuinfrastruktuurin jälleenrakentamisessa, kehittämisessä, modernisoinnissa ja käytössä, mukaan lukien putket ja varastot.
Yhteistyötä sodasta kärsineiden alueiden ennallistamisessa, jotta kaupungit ja asuinalueet voidaan jälleenrakentaa ja modernisoida.
Infrastruktuurin kehittäminen.
Mineraalien ja luonnonvarojen hyödyntäminen.
Maailmanpankki laatii erityisen rahoituspaketin näiden toimien vauhdittamiseksi.

13. Venäjä palaa takaisin maailmantalouteen:

Pakotteiden poistamisesta keskustellaan ja sovitaan vaiheittain ja tapauskohtaisesti.
Yhdysvallat solmii pitkäaikaisen talousyhteistyösopimuksen energia-, luonnonvara-, infrastruktuuri-, tekoäly-, datakeskus-, harvinaisten maametallien hankintaprojektien Arktiksella ja muiden yhteisten liiketoimintamahdollisuuksien aloilla.
Venäjä kutsutaan takaisin G8-ryhmään.

14. Venäjän jäädytetyt varat käytetään seuraavasti:

100 miljardia dollaria jäädytettyjä venäläisiä varoja sijoitetaan Yhdysvaltojen johtamiin Ukrainan jälleenrakennus- ja investointitoimiin.

Yhdysvallat saa 50 prosenttia tämän hankkeen tuotoista. Eurooppa lisää 100 miljardia dollaria kasvattaakseen investointimäärää Ukrainan jälleenrakennukseen. Jäädytetyt eurooppalaiset varat vapautetaan.

Loput jäädytetyistä venäläisvaroista sijoitetaan erilliseen Yhdysvaltojen ja Venäjän yhteiseen investointirahastoon, joka toteuttaa yhteisiä projekteja tietyillä aloilla. Rahasto pyrkii vahvistamaan suhteita ja lisäämään yhteisiä etuja, jotta paluu konfliktiin ei houkuttaisi.

15. Perustetaan yhteinen amerikkalais-venäläinen työryhmä turvallisuuskysymyksiä varten sopimuksen määräysten noudattamisen edistämiseksi ja varmistamiseksi.

16. Venäjä kirjaa lakiin hyökkäämättömyyspolitiikkansa Eurooppaa ja Ukrainaa kohtaan.

17. Yhdysvallat ja Venäjä sopivat ydinaseriisunta- ja -valvontasopimusten, mukaan lukien START I -sopimuksen, voimassaolon jatkamisesta.

18. Ukraina suostuu olemaan ydinaseeton valtio ydinsulkusopimuksen mukaisesti.

19. Zaporižžjan ydinvoimala käynnistetään IAEA:n valvonnassa, ja tuotettu sähkö jaetaan tasan Venäjän ja Ukrainan kesken – 50:50.

20. Molemmat maat sitoutuvat toteuttamaan kouluissa ja yhteiskunnassa ohjelmia kulttuurien ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi sekä rasismin ja ennakkoluulojen poistamiseksi:

Ukraina ottaa käyttöön EU:n säännöt uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta ja kielivähemmistöjen suojelemisesta.

Molemmat maat sopivat syrjivien toimenpiteiden poistamisesta ja takaavat ukrainalaisen ja venäläisen median ja koulutuksen oikeudet.
Kaikki natsismi ja siihen liittyvä toiminta on torjuttava ja kiellettävä.

21. Alueet:

Krim, Luhansk ja Donetsk tunnustetaan de facto venäläisiksi, myös Yhdysvaltojen toimesta.

Herson ja Zaporižžja jäädytetään kontaktilinjan mukaisesti, mikä tarkoittaa de facto tunnustusta kontaktilinjan perusteella.

Venäjä luopuu muista sovituista hallitsemistaan alueista edellä mainittujen viiden alueen ulkopuolella.

Ukrainan joukot vetäytyvät Donetskin alueen osasta, jota ne nyt hallitsevat. Vetäytymisalueesta tulee neutraali demilitarisoitu puskurivyöhyke, joka kansainvälisesti tunnustetaan Venäjän federaation alueeksi. Venäjän joukot eivät mene tälle demilitarisoidulle vyöhykkeelle.

22. Kun tulevista aluejärjestelyistä on sovittu, sekä Venäjän federaatio että Ukraina sitoutuvat olemaan muuttamatta niitä voimakeinoin. Turvallisuustakuut eivät ole voimassa, jos tätä sitoumusta rikotaan.

23. Venäjä ei estä Ukrainaa käyttämästä Dnepr-jokea kaupallisiin tarkoituksiin, ja viljan vapaa kuljetus Mustallamerellä sovitaan.

24. Perustetaan humanitaarinen komitea ratkaisemaan jäljellä olevia kysymyksiä:

Kaikki jäljellä olevat vangit ja ruumiit vaihdetaan ”kaikki kaikista” -periaatteella.
Kaikki siviilivangit ja panttivangit palautetaan, mukaan lukien lapset.
Toteutetaan perheenyhdistämisohjelma.
Tehdään toimenpiteitä konfliktin uhrien kärsimysten lievittämiseksi.

25. Ukraina järjestää vaalit sadan päivän kuluessa.

26. Kaikki tämän konfliktin osapuolet saavat täyden armahduksen sodan aikaisista toimistaan ja sitoutuvat olemaan esittämättä vaatimuksia tai käsittelemättä valituksia tulevaisuudessa.

27. Tämä sopimus on lainvoimainen. Sen toteutumista valvoo ja takaa rauhanneuvosto, jonka johdossa on presidentti Donald J. Trump. Rikkomuksista tulee seuraamuksia.

28. Kun kaikki osapuolet hyväksyvät muistion, tulitauko astuu voimaan välittömästi, kun molemmat osapuolet vetäytyvät sovituille pisteille sopimuksen toteuttamisen aloittamiseksi.

********************

Venäjä siis käytännössä saisi kaiken ja sadan päivän päästä pidetyissä vaaleissa varmaan vaalivilpein ja toimin loputkin. Itse en siis usko, että Ukraina tulee ja edes voisi tätä sopimusta ensi torstaina hyväksyä. Eikä koskaan.

Ja onhan tuo suunnitelma myös häikäilemätön vedätys Yhdysvalloille itselleen. Esimerkiksi jo yksin näiden venäläisten jäädytettyjen varojen käyttö on härski veto Yhdysvalloilta. Varoja siis 100 miljardia sijoitettaisiin Yhdysvaltain hankkeisiin jälleenrakennus- ja investointitöissä. Mutta Euroossa jäädytetyt venäläisvarannot sen sijaan vapautettaisiin, mutta Eurooppa kuitenkin velvoitettaisiin lisäämään itse 100 miljardia dollaria investointirahaa Ukrainan jälleen rakentamiseen. Ja mitä vielä loput ”jäädytetyistä venäläisvaroista sijoitettaisiin erilliseen Yhdysvaltojen ja Venäjän yhteiseen investointirahastoon, joka toteuttaa yhteisiä projekteja tietyillä aloilla. Rahasto pyrkii vahvistamaan suhteita ja lisäämään yhteisiä etuja, jotta paluu konfliktiin ei houkuttaisi”. Ukraina ja koko Eurooppa ja EU siis jätettäisiin tästä tylysti vain ulos. Euroopassa ei missään nimessä tällaista tule hyväksyä. Venäjän verirahat tulee käyttää 100 prosenttisesti Ukrainan jälleen rakentamiseen.

Mutta mielenkiintoista nähdä miten asia etenee. Oma arvioni on, että tämä ei rauhaa johda ja valitettavasti Venäjän säälimätön hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu ensi perjantainakin.

Samaan aikaan uutiset kertovat ja ennen muuta spekuloivat Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin asemasta. Lavrovin on uskottu joutuneen ainakin askeleen verran sivuun Putin rinnalta. Tuoreet tiedot kertovat myös siitä, että venäläisten sotabloggareiden rivistöä on ryhdytty ”harventamaan” ja moni heistä on kirjattu nyt statukselle ulkomainen agentti.

Euroopan ei pidä katsoa nyt sivusta. Euroopan ja EU:n tulee olla nyt aktiivinen, päättäväinen ja valmis myös toimimaan yksinkin. EU:n johtajat kokoontuvatkin nyt Johannesburgissa Etelä-Afrikassa G20-kokouksen yhteydessä keskustelemaan vuodetusta rauhanehdotuksesta.

…

Kello 23.39 ja Helsingistä takaisin Lopelle. Iltaa tänään ystävän ja hänen kaverinsa syntymäpäivillä ja ehdinhän minä vielä joulukadunkin ja Stockan jouluikkunankin käydä kurkkaamassa. Nyt vielä vähän iltapalaa ja huomista kohden. Onneksi päivän viestinä Valkoisesta talostakin nyt, että ei ”tarjous” ehkä kuitenkaan olekaan se viimeinen. Näinhän epäilinkin. Saa nähdä mitä huominen tuo tai puhumattakaan ensi viikko. Jos elämme niin näemme.

 

 

 

 

 

 

 

Tagit: Donald Trump, G20, Kirill Dmitrijev, Slava Ukraini, sotabloggarit, Steve Witkoff, Ukrainan rauhansuunnitelma, Vladimir Putin,

Sivu: Demarien nousu suurimmaksi varmistaisi Marin kakkosen isäntänä Lindtman

Demarien nousu suurimmaksi varmistaisi Marin kakkosen

Ilta-Sanomat uutisoi aamulla, että suomalaistem suosikki seuraavaksi hallituspohjaksi on punavihreä hallitus. Tämä siis tarkoittaisi paluuta edellisvaalikauden vihervasemmostolaiseen politiikkaan ja hallituksen muodostaisi siis SDP:n yhdessä vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan kanssa. Tutkimuksen Ilta-Sanomille toteutti Iro Research.

Kyselyn mukaan pohja voisi olla jopa täysin sama kuin Sanna Marinin (sd) ja Antti Rinteen (sd) vihervasemmistohallituksissa oli eli mukaan saattaisi nousta myös RKP.

Iro Researchin asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen totesikin, että tässä ”Nimenomaan haikaillaan takaisin Rinteen–Marinin-tyyppistä hallituspohjaa”. Samaa haikailua olemme aistineet nyt myös eduskunnassa. Viime viikollahan samat puolueet esiintyivät jo yhdessä eduskunnan valtiosalissa ja vielä hetki sitten vahvasti tällaisen hallituspohjan paluun torjunut keskusta seisoi tyytyväisenä vasemmiston keskellä.

Ilta-Sanomien mukaan suomalaisten mielissä toiseksi suosituin vaihtoehto seuraavaksi hallituspohjaksi olisi ns. kolmen suuren eli Sdp:n, kokoomuksen ja keskustan muodostama hallitus. Sen kannatus on 14 prosenttia. Vasemmistolaisten hallituspohjan mitä keskusta pönkäisi nimeen vannoi 24 prosenttia suomalaisista.

Kolmanneksi suosituin vaihtoehto olisi Ilta-Sanomien perusporvarihallitukseksi nimeämä pohja eli kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan muodostama hallitus. Keskustaoikeistolaisen hallituspohjan kannatus on kymmenen prosenttia.

Nykyinen pääministeri Petteri Orpon (kok) keskustaoikeistolainen hallituspohja on vasta viidenneksi suosituin vaihtoehto.

Niin sanottua sinipunaa eli Sdp:n ja kokoomuksen johdolla muodostettavaa hallitusta kannattaa vain kuusi prosenttia vastaajista. Vaihtoehto on vasta kuudenneksi suosituin. Eli tällaista pohjaa tuskin tullaan näkemään.

Mutta asetelma alkaa tämän kyselyn valossa olla aikalailla selvä. SDP:n ja Antti Lindtmanin vaalivoitto ja nousu suurimmaksi toisi mitä todennäköisimmin maahamme Marinin kakkoshallituksen Lindtmanin viitassa.

Mielenkiintoista siis nähdä miten tämä vaikuttaa suomalaisiin äänestäjiin. Marin kakkosen paluun voi siis käytännössä estää vain sillä, että demarit eivät olisi suurin puolue kevään 2027 eduskuntavaaleissa. Näyttää siis myös selvältä, että vain kokoomus voi tässä olla vastavoimana vihervasemmistolaisen hallituksen paluulle. Kaksintaistelua siis IS:n gallup lupailee.

….

Kello 10.05.

Kotisivut nurin.

Sivujeni 20-vuotisen historian pahin karikolle ajo tapahtui eilen iltapäivällä. Syytä vakavaa ongelmaan on selvitelty eilen iltapäivällä ja pitkään iltaan. Ainakaan vielä sivut eivät toimi ja jonkinlainen häiriö tai muu palvelunesto- tai vastaava nyt kiusaa sivuja. Tavoite on, että sivut saataisiin mahdollisimman pian ylös. Siirtoa tehdään tällä hetkellä ja ainakaan nyt ei ole tiedossa, että tietoa tai muuta vastaavaa olisi kadonnut.

Tänään eduskunnan ota lapsi mukaan töihin päivä. Esikoiseni tuli jo eilen junalla isoon kaupunkiin ja tänään ollaan tornitalolla nuoren kanssa yhdessä hommissa.

Mukavaa perjantaita kaikille.

…

Kello 23.04 ja Vihdistä takaisin Lopelle. Työviikon jälkeen menimme vielä katsomaan salibandyn Suomen cupin pelin, kun LFT Läysä kohtasi VSS:n. Kotijoukkue tällä kertaa maaleissa selvästi parempi ja loppilaisten cup loppui nyt tähän. Mutta nyt vielä hetki lukuhommia ja sitten unten maille.

 

 

 

 

 

Tagit: gallup, hallitus, Verkkosivut,

Sivu: SDP ja Keskusta lisäsivät säälittä pysyviä menoja koronasumussa – VTV:n raportti paljastaa häikäilemättömän rahankylvön

VTV:n 19.11.2025 julkaiseman Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana -raportti paljastaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen häikäilemättömän rahankylvön.

SDP ja Keskusta lisäsivät säälittä pysyviä menoja koronasumussa.

Tarkastusraportti kertoo kuinka ”Valtion budjetointia rajoittavista finanssipoliittisista säännöistä luovuttiin vuonna 2020 väliaikaisesti koronapandemiaan vedoten” ja miten ”sen tuloksena Suomessa valtion budjetin menotaso nousi voimakkaasti, koronakriisiin liittymättömiin kohteisiin ohjattiin pysyviä menolisäyksiä ja määrärahataso mitoitettiin tarpeettoman korkealle, mikä näkyi käyttämättä jääneiden ja siirtyvien määrärahojen kasvuna”.

Pandemian aikana tehdyt menolisäykset olivat kokoluokaltaan siis ennennäkemättömän suuria. SDP:n ja keskustan johtama vihervasemmistohallitus nosti menotason vuosina 2020–2023 keskimäärin noin 10 miljardia euroa korkeammalla kuin mitä hallitus oli ennen pandemiaa suunnitellut. Tästä kertyi vuosina 2020–2023 yhteensä noin 41 miljardia euroa lisämenoja. VTV kuitenkin huomautti, että ”Silti tarjolla on ollut vain niukasti tietoa siitä, mihin menolisäykset kohdentuivat”.

Nyt tehty selvitys paljastaakin häikäilemättömän sumutuksen. Menolisäyksistä vain noin 70 prosenttia kohdentui koronakriisin hoitoon eli tilannetta käytettiin hyväksi kaiken muuhun kivaan rahanjakoon. VTV paljastikin, että ”määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin oli välttämätöntä”. Vain puolustukseen tehtyjä koronan ulkopuolisia menolisäyksiä VYV peti perusteltuina. Koronan varjolla siis kuitenkin tehtiin mm. mittavia henkilöstölisäyksiä, palkankorotuksia ja kasvatettiin julkista valtionhallintoa. Myös erilaisia rakennushankkeita tehtiin koronan sumussa jne.

Selvitys kertoo mm. ”spontaaneista menolisäyksistä” mistä rahaa kaadettiin häpeilemättä koronan varjolla mm. maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, turveyrittäjien
tukeen ja erilaisiin liikennehankkeisiin,
Vastuullinen työkyvyn tuki -hankkeeseen, kalateiden kunnostushankkeisiin, tulvapenkereiden kunnostushankkeisiin, kirjastojen perustamishankkeisiin ja vielä mm. Ruokolahden Haapaveden tilan parantamisen hankkeeseen jne. Miettikää, sinänsä varmaan ihan tärkeitä hankkeita, mutta nämä rahoitettiin ilman valmistelua ja yli talouden kehyksen koronan varjolla.

Ja mikä vastuuttominta ei paluu normaaliin talouspolitiikkaan onnistunut koronan jälkeen Marinin hallitukselta. Itse kysyisin, että oliko siihen edes keskustalla ja demareilla halujakaan? Helsingin Sanomathan uutisoi 14.10.2021, että ”Julkinen paine on saanut Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä”.

Valtiovarainministeriö yhtyi myös pitkälti raportin yhteen päätulemaan: ”Finanssipoliittisista säännöistä luopuminen johti Suomessa voimakkaaseen menotason nousuun, pysyviin menolisäyksiin muihin kuin koronakriisiin liittyviin kohteisiin ja käyttämättä jääneiden määrärahojen kasvuun. Keskeinen oppi onkin, että finanssipoliittisista säännöistä poikkeaminen tulee rajata selkeästi ja vain välttämättömiin kriisimenotarpeisiin ja että poikkeuslausekkeiden käyttöä tulee tarkentaa tai niistä tulee luopua kokonaan”.

41 miljardia siinä meni ja tällä tavalla.

Sillä tavalla.

Mielenkiintoinen raportti ja hyvä, että tätä nyt perataan. Olisi tärkeä myös käydä läpi ministereiden ja ministeriöiden toimet ja mm. myös mahdollinen poliittinen ohjaus Huoltovarmuuskeskuksen suuntaan? Tässä kasassa riittää tongittavaa.

Ja toivottavasti joku vielä selvittää myös sitä, että oliko päätökset etäkoulusta ja Uudenmaan rajasulusta oikeasuhtaisia ja perusteltuja? Ja myös ravintoloiden, teattereiden ja koko tapahtuma- ja kulttuurialan kyykkyyn laittaminen ja siellä pitkään pitäminen? Jäädään odottamaan näitä.

Kello 6.23 ja istunut jo hetken Viertolassa kahvikupin kanssa. Auto lämpenee jo pihamaalla ja kohta kohti eduskuntaa. Tekeminen ei tästä pesästä lopu.

 

 

 

 

 

Tagit: covid-19, Korona, Marin, Saarikko, VTV,

Sivu: HS-gallupin muutokset pieniä – Kärkinelikossa Kokoomus ja PS plussalla ja demarit ja keskusta miinuksella

Helsingin Sanomat kertoi tuoreimmastaan gallupistaan yöllä:

”Oppositiopuolue Sdp on yhä Suomen suosituin puolue. Perussuomalaisten kannatus palautui ja keskusta pakitti hieman.”

Kärkikaksikkona jatkaa siis tuttuun tapaan SDP ja Kokoomus. Muutoksia ei juurikaan ole, mutta etumerkki kuitenkin demarien kohdalla näyttää alaspäin eli miinusta ja kokoomuksen kohdalla ylös eli plussaa. SDP:tä äänestäisi Helsingin Sanomien gallupin mukaan nyt lähes joka neljäs äänestäjä. Kokoomuksen kannatus on nyt 18,3 prosenttia eli hieman alle joka viides äänestäjistä olisi nyt äänestämässä pääministeripuoluetta.

Viime vaalikauden demarivetoisen vihervasemmistohallituksen puolueet olivat viime viikolla yhdessä koolla kritisoimassa itse silloin tekemäänsä sote-uudistusta. Keskusta oli siis jälleen löytänyt paikkansa keskelle vasemmistoa tuttuun seuraan. Asetelmaa ei varmasti jäänyt huomaamatta useissa kodeissakaan.

Mielenkiintoisin huomio onkin kisassa kolmospaikasta. Keskusta otti kolmospaikan perussuomalaisilta jokin aika sitten, mutta nyt keskustan kannatus on kääntynyt uudelleen laskuun. Kuukaudessa keskusta menettää kannatustaan -0,4%-yksikköä ja kun samaan aikaan perussuomalaisten kannatus virkiää ja nousee +0,6%-yksikköä, niin kaksikko lähenee toisiaan. Keskustan kannatus on nyt enää 15,3% ja perussuomalaisten takana 13,4%. Kisa siis näiden kahden välillä jo virhemarginaalin sisällä tasoissa ja lopputulos voisi olla miten päin vaan.

Viime viikolla Marinin hallituksen puolueet olivat jälleen yhdessä koolla valtiosalissa. Keskusta oli siellä keskellä vasemmistoa ja ääni oli yhteinen. Mielenkiintoista onkin nähdä miten keskusta itseään jatkossa asemoi ja millaisella kärjellä tekee oman vaihtoehtobudjettinsa? Onko keskustan vaihtoehto pellon vihreällä verhoiltu vasemmistovaihtoehto vai valitseeko keskusta lopulta kuitenkin keskusta-oikeistolaisen polun? Kaikkonen on varmasti kahden vaiheilla.

Vihervasemmistossa muiden kannastus laskussa. Vasemmistoliitto tulee alaspäin ja myös vihreät. Ja kun samaan aikaan RKP:n ja KD:n kannatukset hieman plussalla niin lopputulema on se, että hallituspuolueiden kannatukset kaikki nousussa ja vihervammisto-oppositiossa kaikkien laskussa. Tällaista otsikkoa, ette toki tule suomalaisessa mediassa näkemään. Tulos siis väärä. Mutta totuus on tarua ihmeellisempää ja hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on noussut kolme kuukautta putkeen aina syyskuusta lähtien.

Ehkä se merkillepantavin uutinen on perussuomalaisten kannatuksen pitkään jatkunut nousu. Alkukesästähän puolueen kannatus kävi pohjakosketuksessa kymmenessä prosentissa ja kesäkuusta lähtien perussuomalaisten kannatus on noussut kuukausi kuukaudelta tasaisesti. Matkaa PS:llä on vielä edellisten eduskuntavaalien lukemiin, mutta nyt kun eteenpäin on saatu monia isoja asioita niin en näe mahdottomana, että tämä nousu vain jatkuu.

Verianin Hesarille toteuttaman gallupin tutkimusaineisto kerättiin 13.10 – 16.11.2025 ja siihen vastasi 3 971 yli 18-vuotiasta ihmistä. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

…

Kello 21.30 ja päivän ohjelmat valmiina. Paljon oli tänäänkin ja monenlaista. Ja kaikista selvittiin ja monessa päästiin myös eteenkin päin. Huomenna jatketaan ja ajattelin aamusta palata vähän tähän SDP:n ja keskustan tuhlarikaudesta VTV:n tekemään raporttiin. Ne Marinin juhlat tulivat kalliiksi ja sitä laskua maksamme edelleen.

 

 

 

 

Tagit: gallup, HS Gallup, keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, Politiikka, SDP, vihervasemmisto,

Sivu: ”Jos tämä synkistelemällä korjaantuu, niin synkistellään kaikki, synkistellään yhdessä ja synkistellään niin kauan, että se talouskasvu sieltä alkaa.”

”Jos tämä synkistelemällä korjaantuu, niin synkistellään kaikki, synkistellään yhdessä ja synkistellään niin kauan, että se talouskasvu sieltä alkaa.”

Oli pakko näin vastata aamulla Ylen Aamutelevisiossa, kun toimittaja kysyi miten tämä talouden tilanne näkyy eduskunnan keskusteluissa ja ilmapiirissä. Sainkin viestiä heti keskustelun jälkeen, että taisi siellä olla pieni viittaus Ikeenkin. Kyllä. Jonnet eivät taida tietää, mutta Toni ainakin muisti…

Vastauksessa oli nimittäin jotain tuttua turkulaista.

Ylen Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Jyrki Richtin työttömyysillassa 10.11.1992 silloinen työministeri Ilkka Kanerva (kok) nimittäin vastasi näin…

”Jos tämä lama on sillä hoidettavissa, että se yleislakko auttaa, niin mennään heti lakkoon, mennään välittömästi lakkoon ja ollaan kaikki, joka ikinen meistä, niin kauan lakossa, että lama hellittää. Jos tämä lakkoilu olisi se keino, jolla tässä maassa ongelmat hoidettaisiin, niin tämä tuntuisi aika helpolta ratkaisulta. Jokainen meistä vastuullisesti tietää, että ei tämän maan ongelmat nyt lakkoilemalla ainakaan parane – päinvastoin.”

Turkulaiset ovat turkulaisia.

Ja onhan näitä huomaamattomia lainauksia nähty muuallakin. Rallin kaksinkertainen maailmanmestari Kalle Rovanperähän on näissä ollut ilmiömäinen ja ilme värähtämättä on Youtuben videoiden kätköistä löydetyt lainaukset tulleet kuin varkain.

Toyotan Kalle Rovanperähän oli pari vuotta sitten kesällä, heinäkuussa 2023, mykistävän ylivoimainen Viron MM-rallissa. Kambjan erikoiskokeen maalissa kello näytti kovaa pohja-aikaa ja Rovanperä intoutui lainaamaan Markku Alénin toteamusta Portugalin rallista kaudelta 1987: ”Jos minä haluan ajaa pohjat, niin minä ajan pohjat”. Letkautti Rovanperä pilke silmänkulmassa meille rallin historian tuntijoille.

Nyt jonnetkin tiesivät.

Vuotta aiemmin Portugalin rallissa Rovanperä joutui taasen maalissa itse maailmanmestari Marcus Grönholmin haastatteluun, joka silloin kyseli sateesta. Rovanperä vastasi leveästi hymyillen, että ”Oli vaikea tietää, sataako tällä erikoiskokeella vai ei, koska en ole meteorologi”. Grönholm purskahti nauruun, sillä viisaushan oli häneltä lainattu. Vuoden 2006 Saksan MM-rallissahan Grönholm oli kuitannut sateet sanoin: ”En tiedä. En ole meteorologi”.

Ja aika velikultiahan siellä rallinpuolella nähtiin aiemminkin. Eli näitä letkautuksia on kuultu muiltakin. Taisi tuorein olla tältä kuulta, kun maailmanmestari Sebastien Ogieriltä kyseltiin renkaista, niin ranskalaislegenda siteerasi nykyistä Toyotan tiimipomoaan Juha Kankkusta vastaten, että ”Pyöreät ja mustat, mutta eivät Pirellit”. Kankkunenhan oli vuoden 1999 Suomen MM-rallissa vastannut uteluihin mitkä sadekelin renkaat miehen autossa olivat, että ”Black, round, Pirelli”. Kankkustahan oli jo 2022 lainannut Rovanperäkin kotirallissa osoittaen jo nuorukaisena rallisivistyksensä. Ylen legendaarinen urheilutoimittaja Jussi Jäkälä kyseli silloin 21-vuotiaalta Rovanperältä, että millaisia renkaita autossa on? Kalle Rovanperä vastasi hymyillen, että ”Se on mustaa ja pyöreää Pirelliä”.

Hauskoja juttuja ja anekdootteja ja myös muistoja jotka elävät niin sportissa kuin politiikassakin.

Tänään siis aamu alkoi jo kuuden jälkeen Yleisradion maskista ja sieltä seiskan jälkeen ensin Aamu-tv:n lähetykseen yhdessä kollegoitteni Joona Räsäsen (sd) ja Antti Kurvisen (kesk.) kanssa. Keskusteluissa talous ja talouskasvu ja myös opposition vaihtoehdot ja samaa keskustelua jatkoimme sitten kasin jälkeen radion puolella Ykkösaamussa.

Nyt takana jo tämän päivän Valtion Liikuntaneuvostokin ja seuraavaksi valtiovarainvaliokunnan kautta työlounaalle vesistöasioiden ja vesistöjen kunnossapidon pariin ja iltapäivällä vielä Valtioneuvoston juhlahuoneistossa pääministeri Petteri Orpon (kok) johdolla arvonimilautakunnan kokous.

….

Kello 20.50 ja tänään kämpille. Pitkä päivä ja huomenna samanlainen. Päivän kokoukset hyvin läpi ja illalla vielä keskusteluissa istunnossa mm. ensi vuoden tuloverotus ja ostovoiman kehittyminen. Vihdoin saamme korjattua sen viime vaalikaudella romahtaneen ostovoiman. Ostovoimakuoppa on ollut todella syvä ja sen korjaaminen on vaatinut palkankorotuksia ja työnverotuksen keventämistä jne. Nyt voin päästään 2020 tasolle ja toivottavasti siitä uusiin ennätyslukemiinkin mahdollisimman pian. Ostovoimaa ja rahankäyttöä tämä maa nyt myös huutaa.

 

 

 

 

 

 

Tagit: Ilkka Kanerva, jonnet ei muista, Kalle Rovanperä, lainaukset, Lakkoilu, lama, Marcus Grönholm, Markku Alen, Mustat pyöreät pirellit, petteri orpo, Sebastien Ogier, siteeraukset,

Sivu: Tuolle isännälle en lähtisi edes rengiksi – SDP aloittamassa peruuttelun, mutta sopeuttamisarvio höttöistä

SDP:n talousvastaava kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) esitteli viikonloppuna Iltalehdessä puolueen kynnyskysymyksiä tulevalle vaalikaudella. Demareiden puheet on syytä ottaa vakavasti, sillä ainakin tässä tilanteessa, puolitoista vuotta ennen vaaleja, puolue on gallup-kärjessä sen puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) sovittelee itselleen pääministerin takkia ja Tytty Tuppurainen (sd) on jo kuulemma raivannut esteitä tieltään eduskuntaryhmässään kohti ulkoministerin pestiä. Tuon tavoitteen mielenkiintoiseksi tekikin se, että jos Miapetra Kumpula-Natri oli laitettu sivuun, niin itse sivuun astunut Sanna Marin (sd) jätti nyt ovea auki paluulleen. Mieleen tuli väistämättä se, että jos paluu ei tapahtuisi vasta tulevissa EU-vaaleissa komissaarin paikka mielessä, niin se voisi tapahtua jo puolentoista vuoden päästä kevään 2027 eduskuntavaaleissa ja silloin paikkana mielessä olisi väistämättä Tuppuraisen jos ”itse itselleen sopima” ulkoministerin pesti. Mielenkiintoinen on Lindtmanin salkkurivi, kun näyttää jo selvältä, että myös Kiuru ja kumppanitkin siellä jakoa puuhaavat sote-sotkunsa kanssa.

Palaako Sanna Marin politiikkaa jättäen Antti Lindtmanin varjoonsa? Mielenkiintoinen kysymys. Kuva: 18.4.2023 Eduskunnasta Hanne Salonen.

Mutta se mistä ajattelin nyt aamusta kirjoittaa on tuo SDP:n listaus asioista mitkä se vaatii peruttavaksi ja veroista mitkä se vaatii muutettavaksi tulevien eduskuntavaalien jälkeen. Jos puolue on suurin ja Lindtman vetää hallitustunnusteluja, niin silloin kyse ei ole vain tavoitteista vaan enemminkin kynnyskysymyksistä.

Kysymys kuuluukin, että mistä SDP löytää tälle lupausten ja peruuttelujen listalleen kumppanit toteuttamaan? Enteilee siis haaveilua demareiden ja kepun ja vihervasemmiston hallituskoalition paluusta? Viime viikolla viime kauden hallituspuolueet – Rinteen ja Marinin hallituksista – Harkimolla höystettynä seisoivatkin jo rivissä Valtiosalissa ja yllätys yllätys keskusta siellä vasemmiston keskellä.

Räsänen esitteli siis sunnuntaina Iltalehdessä hänen johdolla valmisteltua demareiden talousvaihtoehtoa. Räsänen paalutti laajassa haastattelussa kaiken sen mitä demarit tekisivät valtaan päästyään ja mitä pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksiä se peruisi.

No aloitetaan siitä mitä SDP ei kertonut. No ei tietenkään sitä miten se tekisi tarvittavan ja väistämättä edessä oleva vähintään neljän miljardin sopeutuksen. No, yllättyneet voivat nostaa kätensä ylös. Ei SDP tietenkään kerro mistä se säästäisi ja leikkaisi. Puolueen retoriikkaan kuuluu antaa kuva, että vain nykyhallitus ja Purra käyttää saksiaan, mutta arki on näyttänyt, että valtaan päästyään saksia heiluttelee myös demarit. Ehkä konkreettisin osoitus tästä on ollut Tampereella budjettivastuuseen noussut pormestari Ilmari Nurminen (sd). Perussuomalaiset kävivätkin jo kovin sanoin aiemmin nykyhallituksen säästöjä arvostellutta Nurmista vastaan, joka nyt sitten Tampereen pormestarina aloitti kovat leikkaustoimet. Yle uutisoi 22.10.2025, että ”Tampereen pormestari Ilmari Nurminen lateli kymmenien miljoonien eurojen säästö­tavoitteet ensi vuodelle” ja paljasti, että ”säästöjä haetaan merkittävästi henkilöstökuluista. Niistä tavoitteena on yli 10 miljoonan euron pysyvät säästöt”. Aamulehti uutisoikin 2.10.2025, että Tampereella Nurmisen johdolla ”koko kaupungin henkilöstöä koskeneet yt-neuvottelut päättyivät torstaina. Irtisanomisia arvioidaan tulevan 122.” Nurmisen johdolla siis sakset heiluivat ja potkut annettiin lukuisille. Tätä kun vertasi Nurmisen aiempiin puheisiin ja arvosteluun varsinkin perussuomalaisia kohtaan, niin teki mieli todeta, että…

”Voi aikoja, voi tapoja”

Viime viikolla ”vanha jengi” seisoi eduskunnan valtiosalissa yhdessä ja keskusta siellä keskellä vasemmistoa.

Mutta nytkin demarit siis valtakunnankin tasolla arvostelevat kyllä jokaikistä säästötoimea, mutta eivät suostu kertomaan mistä etsisivät korvaavat säästöt. Helpointa politiikassa onkin luetella lisämenoja ja poliitikkoista valtaosan ydinosaamista on kakun jakaminen. Se ei toki kovin vaikeaa olekaan.

No nyt SDP listalla olivat siis mm. veronkevennykset pieni- ja keskituloisille sekä ylimpien marginaaliverojen laskemisen peruminen. Marginaalivero siis kertoo siitä kuinka paljon työtä tekevä joutuu maksamaan veroa lisätulostaan. Meillä tämä on ollut poikkeuksellisen kireää ja nyt Orpon hallitus päätti kohtuullistaa veroleikkuria hieman eli 52 prosenttiin. Edelleen siis ylipuolet tienatusta lisäeurosta menisi veroihin. Ja mikä erikoisinta SDP haluaisi tämän muutoksen ensitöikseen perua, siis veromuutoksen mikä kaikista kaikista todennäköisimmin myös muiden maiden esimerkin ja kokemusten mukaan itsensä rahoittaa kokonaan tai jopa enemmänkin. Ruotsissahan muutama vuosi sitten yli 50 000 euroa tienaamien verotusta kevennettiin -5%-yksikköä ja nyt tulokset kertoivat, että verotulot lisääntyivät ja muutos maksoi itsensä takaisin 120 prosenttisesti. Eli verotulot eivät vähentyneet eivätkä pysyneet edes ennallaan vaan kasvoivat merkittävästi. Tällainen buusteri ei Suomen demareille kelpaisi.

Demarien veromoukari iskisi myös rajusti suomalaisiin yrittäjiin ja yrityksiin. Yritystuissa SDP:stä esitetään juustohöylää eli siinä menisi sitten sen kummempaa arviointia leikkuriin teollisuuden ja varustamoiden saamat tuet, mutta myös TKI-panostukset. Yritystukia totta kai pitää tarkastella kriittisesti ja olla valmis myös niitä leikkaamaan, mutta jotenkin pään puskaan laittamiselta kuullostaisi se, että kaikkia leikattaisiin samalla prosentilla ns. juustohöyläämällä. Se on laiskan poliitikon taktiikka.  Minusta tämä kokonaisuus pitää perata ja katsoa mitkä yritystuista lisäävät yhteiskunnallista hyvinvointia enemmän, kuin mikä niiden aiheuttama hintalappu on veronmaksajille.

SDP myös lupaa palauttaa pääministeripuolueena työhuonevähennyksen ja työsuhdepolkupyöräedun. Mielenkiintoista nähdä onko nämä heille keväällä 2027 kynnyskysymys kuitenkaan hallitusvaltaan noustessa? Epäilen. Myös matkakuluvähennystä demarit lupaavat nyt korottaa. Myös asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat SDP sitoutuu palauttamaan keväällä 2027. Ja listalta löytyy myös aikuiskoulutustuki. Sen kohdalla demarit eivät suoraan palauttamista lupaa, mutta ei nykyhallituksen lopettamispäätöskään oikein ”maistu”.

Ruuanhintaa demarit olivat valmiita nostamaan kiristämällä ruuan arvonlisäveroa. Reissumiespaketin hintaa Räsänen pitää esillä ja siihen ei kuulemma alea tarvita. SDP siis olisi valmis kiristämään ruuan alv:a ja ravintoloiden alv:a noin 140 miljoonan euron edestä keväällä 2027.

Myös polttoaine on demareiden hampaissa keväällä 2027, jos he valtaan pääsevät ja vetävät hallitusneuvotteluita. Bensalitraan voidaan Räsäsen mukaan laittaa veroa lisää. Mielenkiintoista. Tämä kannattaa ainakin maakunnissa ja pitkien etäisyyksien alueella muistaa, kun pohtii ketä äänestäisi.

Ja täytyy sanoa, että erikoinen oli myös SDP:n Joona Räsäsen kommentti Iltalehdessä puolustusmäärärahoihinkin. Räsänen on kuulemma nimetty mukaan parlamentaariseen työryhmään ”jarrumieheksi”. Linjaus on uusi demareilta, jotka tähän asti ovat tukeneet uskottavan maanpuolustuksen edellyttämiä lisämäärärahoja ja mm. merkittävää lisäsatsausta kalustoon ja materiaalihankintoihin. Kevään 2027 eduskuntavaalit saavat tästäkin näköjään yhden teeman?

Mutta mitä demarit tällä avauksella sitten oikein hakevat? Tuntuu, että siltoja vasemmistoliittoon halutaan vahvistaa ja myös kosiskella keskustaa. Onkohan tässä jonkinlainen soidinmeno käynnissä ”Marin kakkosen” aikaansaamiseksi? Isäntänä olisi Antti Lindtman. Ja sen voin sanoa, että tällaisilla kynnyskysymyksillä, että itse lähtisi kaveriksi enkä edes rengiksi enkä milloinkaan pönkääjäksi.

Peruuttelu ja perumista on siis demareiden vaihtoehto. Ja sopeuttaminen höttöistä.

Uusi viikko näin käyntiin. Huomenna aamulla varhain sitten Ylelle aamu-tv:n lähetykseen ja Ykkösaamuun. Nyt työpäivä ensi vuoden budjetin ja sen lisäysten yms. parissa. Tekemistä riittää.

…

Kello 22.08 ja päivä valmis. Illalla ehdin vielä vähän riistanhoitotöihin, mutta muuten päivä meni tehokkaasti työhommissa. Huomenna vielä pidempi päivä ja aikaisempi herätys eli nyt laitan silmät kiinni.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tagit: keskusta, SDP, talous, talouskasvu, vaihtoehto, yritystuet,

Sivu: Ampumaradat ylläpitävät maanpuolustusvalmiutta – Kohti tuhatta ampumarataa

Ampumaradat ylläpitävät maanpuolustusvalmiutta – Kohti tuhatta ampumarataa

Suomessa oli vielä 1990-luvulla yli 2000 ampumarataa. Nyt enää vajaa 750 ja monet taistelevat olemassa olostaan. Vähenevään ampumaratatilanteeseen herättiin laajemmin vasta Venäjän laajennettua tuhoamissotansa täysimittaiseksi valloitussodaksi Ukrainassa. Hallitusneuvotteluissa Säätytalolla kirjasimme pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan 1000 ampumaradan tavoitteen.
Ampumaratoja eivät käytä vain metsästäjät ja ampumaurheilijat, vaan kasvavassa määrin reserviläiset ja turvallisuusviranomaiset. Ampumaharrastuksen tai ampumataidon ylläpito ei ole mahdollista, jos lähirataa ei ole. Samaan aikaan kasvava kysyntä luovat radoille kovaa kuormitusta ja haasteita saada ampumaratavuoroja. Säännöllinen ampumaharjoittelu on myös turvallisen aseenkäsittelyn edellytys.

Venäjän hyökkäyssodan myötä reserviläiset, kuten kansalaiset laajemminkin, ovat aktivoituneet maanpuolustustaitojen kartuttamisessa. Maanpuolustuskoulutus MPK on tuplannut koulutusvuorokausiensa määrän ja reserviläisjärjestöt ovat saaneet kymmeniä tuhansia uusia jäseniä. Sotilastaitojen ylläpidossa ampumaratojen merkitys on korvaamaton. Kasvanut maanpuolustustyö ei kuitenkaan ole vähentänyt metsästäjien ja ampumaurheilun ratatarvetta. Metsästäjät huolehtivat tänäänkin siitä, että esimerkiksi peura- ja hirvikannat pysyvät kohtuullisina niin liikenteen kuin metsä- ja maataloudenkin näkökulmasta. Hyvä riistalaukaus edellyttää säännöllistä harjoittelua.

Ampumaratojen ympäristölainsäädännön vaatimukset ovat kasvaneet rajusti. Lait, määräykset ja kaikkea tähän liittyvää rohkenen luonnehtia sekavaksi ja ympäristölupamenettely on vaikeasti ennakoitavissa. Moni perinteikäs rata on tiukentuneiden vaateiden myötä muuttunut luvattomaksi – huolimatta siitä, ovatko kyseisen radan kohdalla ympäristöriskit edes toteutuneet. Tällä hetkellä noin 370 ampumaradalta puuttuu ympäristölupa. Pahimmillaan ampumaratojen lupaprosessit ovat kestäneet jopa 20 vuotta ja kokonaiskustannukset ovat nousseet kohtuuttomiksi.

Nykyinen ampumaratoja sääntely jakautuu sisä- ja ympäristöministeriön toimialoille. Erilaisia ampumaratoja koskevia säännöksiä on ainakin ympäristönsuojelu-, jäte-, naapurussuhde-, ampumarata-, kuluttajaturvallisuus- ja maankäyttö- ja rakennuslaissa.
Mutta nyt me haluamme edistämään ampumaratojen toimintaa ja myös uusien perustamista. Ampumaradan perustamisessa siirrytään kahdesta lupaprosessista yhteen. Kun nykyisin tarvitaan sekä ampumaratalupa Poliisihallitukselta että ympäristölupa kunnan ympäristöviranomaiselta, niin jatkossa nämä korvataan yhdellä ampumaratalain luvalla.

Luvan käsittely siirretään poliisihallitukselle ja selkeytetään lupavaatimuksia, jotta hakijalle on selvää mitä pitää tehdä luvan saamiseksi. Ratojen valvontatehtävä, myös ympäristösääntelyn osalta, on jatkossa poliisilla. Valvonnassa havaittavat puutteet eivät johda enää luvan peruuttamiseen vaan korjaustoimenpiteisiin. Tämä on radan ylläpitäjän kannalta parempi kuin luvan peruuttaminen ja uuden lupaprosessin käynnistäminen.

Samalla kevennämme ampumaratojen sääntelyä. Vähäisen ampumaradan laukaisumäärän yläraja kymmenkertaistetaan 100 000 laukaukseen vuodessa. Tällaiset ampumaradat käsitellään jatkossa ilmoitusmenettelyllä. Melun osalta ei enää vaadita mittausta, vaan se arvioidaan mallinnuksella ja maaperän tai pohjaveden pilaantumisen osalta riskiä ei katsota olevan, kun luvanhaltija noudattaa lain vaatimuksia ja parhaita käyttökelpoisia tekniikoita.

Näin varmistamme paremmat edellytykset nykyisille ja uusille ampumaradoille ja niiden käyttäjille.

Timo Heinonen
Kansanedustaja (kok)
Puolustusvaliokunnan jäsen
Hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen

Sivu: Työllisten määrä on kääntynyt kasvuun

”Työmarkkinoilla on nähtävissä käänne parempaan vuoden 2025 lopussa. Työllisyyden kasvun ennustetaan kiihtyvän vuonna 2027, jolloin myös työttömyys kääntyy selkeään laskuun.”

Viime perjantaina 14.11.2025 julkaistu TEM:n tuore työmarkkinaennuste kertoo siis jo myös paremmasta. Työmarkkinaennusteen mukaan työllisten lukumäärä kääntyy kasvuun nyt vuoden loppuun mennessä. Positiivisia merkkejä tästä nähtiinkin jo syyskuun työllisyysluvuissa. Työttömien työnhakijoiden määränkin arvioidaan kääntyvän laskuun alkavana vuonna.

Työllisyyden kasvun ennustetaan siis kiihtyvän ja näin myös työttömyys kääntyy selkeämpään laskuun. Ennusteen mukaan työttömyysaste olisi tänä vuonna keskimäärin 9,5 prosenttia ja ensi vuonna 9,3 prosenttia ja vuonna 2027 se laskisi 8,8 prosenttiin. Työttömyyden kääntymistä laskuun viivästyttää ennen kaikkea työvoiman kasvu.

Monilla alueilla työttömyys on kuitenkin jo kääntynyt laskuun. Erityisen myönteistä kehityksen ennustetaan olevan Pohjois-Suomessa. Sen sijaan Uudellamaalla työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan jatkavan kasvuaan kaikkein kauimmin, vuoteen 2027 saakka.

Työttömien työnhakijoiden määrä työvoimapalveluissa kääntyy ennusteen mukaan laskuun ensi vuonna. Tilastoissa tämä käänne näkyy kuitenkin viiveellä, koska arviolta 16 000 toimeentulotukea nykyisin saavaa siirtyy työttömiksi työnhakijoiksi siirtyy nyt tulevan vuoden aikana sosiaaliturvamuutoksista johtuen. Ennusteen mukaan työttömiä työnhakijoita olisi keskimäärin tänä vuonna 321 000, ensi vuonna 328 000, mutta sitten 2027 suunta lähtisi alaspäin 322 000.

Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen tänä ja ensi vuonna. Sen ennustetaan kääntyvän laskuun vuoden 2027 loppua kohden. Ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömiä olisi keskimäärin tänä vuonna 125 000, ensi vuonna 140 000 ja 142 000 vuonna 2027. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu johtuu osittain siitä, että entistä harvempi työtön työnhakija on kirjattu työllisyyttä edistäviin palveluihin.

Työllisyyden arvioidaankin kääntyvän kasvuun jo tämän vuoden loppuun mennessä. Ennusteen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste olisi vuonna 2025 keskimäärin 71,4 prosenttia. Työllisyysasteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna 71,7 prosenttiin, ja kasvun ennustetaan kiihtyvän 72,3 prosenttiin vuonna 2027.

Ennuste osoittaa myös sen, että kasvu lähtee nyt liikkeelle teollisuudesta ja alkaa näkymään vahvasti nimenomaan yksityisellä sektorilla. Teollisuudessa itseasiassa tuotanto jo kasvaa. Investoinneista olemme saaneet pitkin vuotta positiivisia uutisia ympäri Suomen mm. Fazerilta Lahdesta, jäänmurtaja- ja loistoristeilijatilauksista Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta ja lukuisia datakeskusuutisointeja mm. Lounais-Hämeestä Forssasta jne. Työllisyyskasvun toinen kivijalka ovat kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut, joissa työllisyys on kasvanut vahvasti. Kasvun ennustetaan jatkuvan koko ennustekauden. Nämä osoittavat, että pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ratkaisut kasvun tukemisessa yritysten ja yksityisen sektorin kautta ovat oikeita. Näitä kasvutoimia Suomi tarvitsee.

Hyviä merkkejä siis ilmassa, mutta ei tilanne helppo ole. Tehtävää tässä riittää ja lisää pitää tehdä. Itse kuitenkin uskon, että tehdyt ratkaisut alkavat tässä tuottaa tulosta ja myös mm. pieni- ja keskituloisille painotettu työn verotuksen kevennys ensi vuoden alussa tulee varmasti osaltaan vahvistamaan kasvua. Ihmisten ostovoima siis vahvistuu ja se tulee herättelemään kotimaan taloutta.

Ensilumi jo maassa. Vai voiko sanoa, että jo, kun kuitenkin ollaan yli marraskuun puolenvälin? Kuitenkin loppusyksy ja alkutalvi olleet poikkeuksellisen lämmintä aikaa. Nyt kuitenkin lämpötilat jo painuneet hieman miinukselle ja perjantain lumisateen jälkeen maa vielä ainakin tänään hennosti valkea.

….

Kello 21.55 ja kotisohvalla. Tänään esikoisen salibandyä ensin Espoossa ja sitten kuuluttajapuuhia LFT Läysän pelissä Lastikassa. Hienoja pelejä kaikki ja hyviä onnistumisia.

Nyt vielä hetki tv:tä ja uutta viikkoa kohden. Taidan vasta huomenna kommentoida tuota SDP:n ensivaalikauden kynnyskysymysten listaa. Aikamoista.

 

 

 

Tagit: talouskasvu, työllisyys,