VTV:n 19.11.2025 julkaiseman Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana -raportti paljastaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen häikäilemättömän rahankylvön.
SDP ja Keskusta lisäsivät säälittä pysyviä menoja koronasumussa.
Tarkastusraportti kertoo kuinka ”Valtion budjetointia rajoittavista finanssipoliittisista säännöistä luovuttiin vuonna 2020 väliaikaisesti koronapandemiaan vedoten” ja miten ”sen tuloksena Suomessa valtion budjetin menotaso nousi voimakkaasti, koronakriisiin liittymättömiin kohteisiin ohjattiin pysyviä menolisäyksiä ja määrärahataso mitoitettiin tarpeettoman korkealle, mikä näkyi käyttämättä jääneiden ja siirtyvien määrärahojen kasvuna”.
Pandemian aikana tehdyt menolisäykset olivat kokoluokaltaan siis ennennäkemättömän suuria. SDP:n ja keskustan johtama vihervasemmistohallitus nosti menotason vuosina 2020–2023 keskimäärin noin 10 miljardia euroa korkeammalla kuin mitä hallitus oli ennen pandemiaa suunnitellut. Tästä kertyi vuosina 2020–2023 yhteensä noin 41 miljardia euroa lisämenoja. VTV kuitenkin huomautti, että ”Silti tarjolla on ollut vain niukasti tietoa siitä, mihin menolisäykset kohdentuivat”.
Nyt tehty selvitys paljastaakin häikäilemättömän sumutuksen. Menolisäyksistä vain noin 70 prosenttia kohdentui koronakriisin hoitoon eli tilannetta käytettiin hyväksi kaiken muuhun kivaan rahanjakoon. VTV paljastikin, että ”määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin oli välttämätöntä”. Vain puolustukseen tehtyjä koronan ulkopuolisia menolisäyksiä VYV peti perusteltuina. Koronan varjolla siis kuitenkin tehtiin mm. mittavia henkilöstölisäyksiä, palkankorotuksia ja kasvatettiin julkista valtionhallintoa. Myös erilaisia rakennushankkeita tehtiin koronan sumussa jne.
Selvitys kertoo mm. ”spontaaneista menolisäyksistä” mistä rahaa kaadettiin häpeilemättä koronan varjolla mm. maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, turveyrittäjien
tukeen ja erilaisiin liikennehankkeisiin,
Vastuullinen työkyvyn tuki -hankkeeseen, kalateiden kunnostushankkeisiin, tulvapenkereiden kunnostushankkeisiin, kirjastojen perustamishankkeisiin ja vielä mm. Ruokolahden Haapaveden tilan parantamisen hankkeeseen jne. Miettikää, sinänsä varmaan ihan tärkeitä hankkeita, mutta nämä rahoitettiin ilman valmistelua ja yli talouden kehyksen koronan varjolla.
Ja mikä vastuuttominta ei paluu normaaliin talouspolitiikkaan onnistunut koronan jälkeen Marinin hallitukselta. Itse kysyisin, että oliko siihen edes keskustalla ja demareilla halujakaan? Helsingin Sanomathan uutisoi 14.10.2021, että ”Julkinen paine on saanut Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä”.
Valtiovarainministeriö yhtyi myös pitkälti raportin yhteen päätulemaan: ”Finanssipoliittisista säännöistä luopuminen johti Suomessa voimakkaaseen menotason nousuun, pysyviin menolisäyksiin muihin kuin koronakriisiin liittyviin kohteisiin ja käyttämättä jääneiden määrärahojen kasvuun. Keskeinen oppi onkin, että finanssipoliittisista säännöistä poikkeaminen tulee rajata selkeästi ja vain välttämättömiin kriisimenotarpeisiin ja että poikkeuslausekkeiden käyttöä tulee tarkentaa tai niistä tulee luopua kokonaan”.
41 miljardia siinä meni ja tällä tavalla.
Sillä tavalla.
Mielenkiintoinen raportti ja hyvä, että tätä nyt perataan. Olisi tärkeä myös käydä läpi ministereiden ja ministeriöiden toimet ja mm. myös mahdollinen poliittinen ohjaus Huoltovarmuuskeskuksen suuntaan? Tässä kasassa riittää tongittavaa.
Ja toivottavasti joku vielä selvittää myös sitä, että oliko päätökset etäkoulusta ja Uudenmaan rajasulusta oikeasuhtaisia ja perusteltuja? Ja myös ravintoloiden, teattereiden ja koko tapahtuma- ja kulttuurialan kyykkyyn laittaminen ja siellä pitkään pitäminen? Jäädään odottamaan näitä.
Kello 6.23 ja istunut jo hetken Viertolassa kahvikupin kanssa. Auto lämpenee jo pihamaalla ja kohta kohti eduskuntaa. Tekeminen ei tästä pesästä lopu.