Tällaista tuore Yleisradion gallup ainakin kertoo. SDP:n kannatus kärjessä näyttää sulamisen merkkejä. Alkusyksystä lähtien demarien kannatus on ollut merkittynä miinus-merkkisenä ja nyt aamun gallupissa pudotus jo -0,7%-yksikköä kuukauden takaisesta.
Vaikka samaan aikaan myös kahden muukin kolmen suuresta kannatus hieman laskee, niin SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin johtamassa demarileirissä aivan varmasti tuoretta gallupia luetaan nyt poikkeuksellisen huolestunein ilmein? Jos tämä jo useamman kuukauden jatkunut laskutrendi jatkuu ja samaan aikaan muut vihervasemmistopuolueet virkiävät, niin pian Lindtmanin itselleen innokkaasti sovittelema pääministeripuku käy jo mahdottoman isoksi?
Ylellä gallupia kommentoinut kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja totesikin, että ”vasemmistoliitto on se suurin hyötyjä tästä SDP:n pienestä laskusta eli näyttää siltä, että SDP:n äänestäjistä osa on nyt siirtynyt vasemmistoliiton kannattajaksi”.
Demareiden keskinäinen rivien jakoilu mm. talouspolitiikan suuressa linjassa paljastaa gallup-kärjen rikkoisuuden. Vanha viisaus on varmasti hiipinyt myös Lindtmanin uniin:
”Eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihollisen miekka”.
Demareiden talouspolitiikalla ei ole koko SDP:n ryhmän vankkumatonta tukea ja samaan aikaan rivien yhtenäisyyttää ravistelee vielä entisen pääministeri Sanna Marininkin (sd.) kannanotot mm. maamme velkaantumiseen ja velkajarruun. Ja SDP:n viime kauden vero- ja talouspolitiikan vahva toimija ja nyt enemmän tai vähemmän syrjään siirretty Matias Mäkynen (sd) mielellään antaa jarrun sijaan kaasua, jos paikka kyseenalaistaa yhteistä velkajarrutyötä tulee. Mattoa vedetään tukevasti niin nykyiseltä SDP:n talous- ja verolinjan pääarkkitehti Joona Räsäsen (sd) jalkojen alta ja samalla myös horjutetaan iloisesti Lindtmanin johtajuutta. Ja oman kauhansa porisevaan demarisoppaan laittaa aina mielellään totta kai Krista Kiurukin (sd.). Toki nyt näyttää siltä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekoittaminen vie häneltä ainakin vuorokauden tunneista ison osan?
Joka tapauksessa miekat omissa riveissä nyt kilkkaavat kiivaasti demareissa ja se lieneekin suurin huoli nyt Vantaan keittiön pöydän ääressä?
Samaan aikaan Kokoomusta äänestäisi nyt 18,7 prosenttia suomalaisista ja kolmantena on perussuomalaiset 14,2 prosentin kannatuksella. Molemmille kymmenysten pientä heilahtelua.
Keskusta ei mahdu kolmen kärkeen. Keskustaa äänestäisi nyt 13,9 prosenttia suomalaisista ja kepun takana viidentenä oleva vasemmistoliitto kuopiikin hyvin kannatuskuopassaan. Vasemmistoliiton marraskuun luku oli nyt 10,2 prosenttia eli yksi haamuraja pitkästä aikaa vassareilta rikki. Vasemmistoliitto on aidosti vasemmistolainen ja vaihtoehtobudjetissaan rehellinen: Leikkaukset perutaan ja veroja kiristetään 6 miljardia. Ja miljonääriveroa vielä vähän lupaillaan. Eihän vasemmistoliiton esityksistä enää puutu kuin se, että rikkaiden veroillekin laitettaisiin vielä uusi oma vero. Mutta tämä näyttää nyt uppoavan kansaa paremmin kuin demareiden pyöriminen kuuman puurolautasen ympärillä vanhan kisaan tapaan.
Vihreiden kannatusalho jatkuu. Vihreiden kannatus on vaatimaton 7,6 prosenttia ja Sofia Virta ei näytä saavan puoluettaan nousuun?
No, matkaa vaaleihin on vielä toista kierrosta eli vielä on turhan aikainen palkintopallipaikkoja jaella. Vuosi ja puolikin on politiikassa pitkä aika ja nähtäväksi jää tasoittuvatko puntit vielä enemmänkin? Vielä ei kärkikaksikko ole virhemarginaalin sisällä, jos jos SDP:n sisäinen sekoilu ja riitely jatkuu ja vasemmistoliiton oppositiossa olon vahva puhdas ja aattelinen linja pitää ja vihreätkin vähän puhuisivat muistakin politiikan aiheista niin peli voi vielä olla toinen?
Taloustutkimus haastatteli 2407 ihmistä aikavälillä 10.11.–2.12.2025. Puoluekantansa kertoi 1850 henkilöä (76,9 prosenttia). Virhemarginaali on suurimmillaan 2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Vamman vakavuuden vuoksi Häyhää ei anomuksestaan huolimatta otettu jatkosotaan, mutta hän oli tehnyt tehtävänsä ja enemmänkin.
…..
Kello 23.03.
Pitkä päivä, mutta sille hieno ja tunnerikas ilta Kansallisteatterissa. Tällä Pohjantähden alla ja melkein neljä tuntia. Olipas huikea dramatisointi ja ohjaus isosta teoksesta. Vahva suosittelu.
Mutta nyt kello jo paljon. Työt edenneet hyvin ja huomenna muutamia palasia taas kasaan. Kyllä se sieltä tulee.
Phasing-out imports of Russian gas in the EU: deal with Council
Näin uutisoi Euroopanparlamentti tiedotteellaan tänään. Kyse on siis ratkaisusta mikä syntyi EU-parlamentin ja EU:n neuvoston välille puheenjohtajan maa Tanskan johdolla. Nyt tehty alustava sopimus lopettaisi venäläisen maakaasun tuonnin EU:hun 2026 ja 2027. Ensin jo ensi vuonna asteittain alkaisi nesteytetyn maakaasun tuonnin kielto ja putkikaasun osalta kielto astuisi voimaan vasta syyskuun 30. päivä vuonna 2027.
No todetaan alkuun, että lopultakin, mutta… jatketaan, että miksi vasta 2027?
On mahdoton ymmärtää, että hyökkäyssodan sotakassaa on haluttu rahoittaa aina vuoden 2022 helmikuusta lähtien aina tänne asti, mutta vielä vaikeampaa on ymmärtää, että ei edes nyt ole valmiutta ilmoittaa, että tuonti loppuun heti ja välittömästi. Ja toisaalta pitää ihmetellä, että miksi samalla ei linjattu myös siitä, että venäläisen veriöljynkin tuonti lopetaan? Öljykieltoa on kuulemma hahmoteltu johonkin vuoden 2027 loppuun? Miettikää, että julkisuuteen kerrotun mukaan Venäjä menettää uuden päätöksen myötä noin 22 miljardia euroa tuloja fossiilisia energian viennistä Eurooppaan verrattuna tähän vuoteen 2024. Ja miettikää siten miten paljon Eurooppa on rahoittanut Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan helmikuun 2022 jälkeen?
Tämän vuoden helmikuussa tutkimuslaitos CREA kertoi, että viime vuonna 2024 Eurooppa osti Venäjältä polttoaineita suuremmalla summalla kuin mitä se auttoi Ukrainaa puolustussodassaan. CREA oli laskenut, että EU-maat ostivat venäläisiä fossiilisia polttoaineita 21,9 miljardin eurolla, mutta tukivat Ukrainaa vain 18,7 miljardilla eurolla. Ja, että ”tuki” Venäjälle olisi riittävää, niin samana vuonna 2024 EU-maat, suurimpina Ranska, Hollanti ja Belgia, ostivat itseasiassa ennätysmäärän venäläistä nesteytettyä maakaasua.
Epämiellyttävä totuus on siis se, että EU-maat ovat tukeneet enemmän Venäjän hyökkäyssotaa kuin Ukrainan puolustussotaa.
Tekisi mieli sanoa, että uskotteko, että Venäjän rahoittaminen loppuu silloin? Ja toisaalta mikä on tilanne Putinin ja Kremlin rahoittamisen suhteen, jos sotatoimet Ukrainassa päättyvät tätä ennen? Sitä toki toivon itsekin, mutta pelkään, että sillä hetkellä se pakittelu näistäkin alkaa. Päätösten pitää on lopullisia ja pysyviä eikä niihin saa olla sidoksissa mitenkään Venäjän hyökkäyssota tai sen päättyminen Ukrainassa.
Mutta aina sitä voi myös pohtia, että miksi kaikki jatkui kuin mitään ei olisi tapahtunut vuonna 2014? Ja aikalailla sitten 2022 helmikuunkin jälkeen jne. En siis kovin suurena onnistumisena tätä ”diiliä” nyt pitäisi enkä historiallisenakaan.
Mutta parempi sitten ehkä kuitenkin nyt, kun ei milloinkaan ja toivon, että putket muut myös puretaan ja tuhotaan niin käytöstä, että ei enää koskaan.
….
Kello 21.53 ja kotona.
Tänään eduskunnassa veimme budjetin palasi eteenpäin ja valtiovarainvaliokunnassa myös jo ensimmäiset osat äänestyksissä. Nyt aikataulu niin, että tavoite saada mietintö budjetista meiltä valmiiksi ensi viikon keskiviikkona. Sitä ennen katsotaan vielä, että kaikki budjettilait saadaan kasaan ja niiden kautta kokonaisuus kuntoon. Mutta tekemistä tässä vielä riittää.
Oletteko muuten katsoneet tämän Youtube-videon? Meidän nuoret tästä yksi ilta saunassa puhuivat ja täytyi katsoa. Ja samaa vielä kannusti tekemään myös hyvä ystäväni Katie von Walzel. Aika pysäyttävä tarina ja traaginenkin. Palaan aiheeseen.
”Jokainen Kelan 65-mallilla toteutettu lääkärikäynti säästää hyvinvointialueen menoja lähes 100 euroa”
Ja tätä sitten vihervasemmisto vastustaa? Miksi? Ideologistako syistä?
Mielenkiintoisen faktan kertoi Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) puheenjohtaja Sari Riihijärvi. Uusi Kela-korvausmalli mahdollistaa siis 65 vuotta täyttäneille hakeutumisen yksityisen yleislääkärin vastaanotolle julkisen sektorin noin 30 euron asiakasmaksulla. Asiakasmaksun ylittävä osa käynnin hinnasta korvataan sairausvakuutusjärjestelmän kautta eikä hyvinvointialueiden budjetista. Jokainen Kela 65 -mallilla toteutettu lääkärikäynti säästää siis hyvinvointialueen menoja lähes 100 euroa.
Valtiovarainministeriön yksikköhintahankkeessa on kerätty hyvinvointialueilta tietoja eri sote-palveluiden tuotantokustannuksista. Saatujen tietojen mukaan yleislääkärin 20 minuutin vastaanotto maksaa hyvinvointialueelle omana tuotantona keskimäärin 120 euroa.
Sekä hyvinvointialueelta saadusta palvelusta että yksityiseltä palveluntuottajalta haetusta Kela 65 -mallin mukaisesta palvelusta asiakasmaksun osuus on sama eli noin 30 euroa. Hyvinvointialueet tukevat jokaista tuottamaansa yleislääkärikäyntiä budjetistaan noin 90 eurolla. Kela 65 -mallissa yksityiselle palveluntuottajalle korvataan sairausvakuutusjärjestelmän kautta noin 70 euroa, koska korvausmallissa palvelulle on asetettu 100 euron kattohinta.
Sari Riihijärvi toteaa LPY:n tiedotteessa, että ”Hyvinvointialueiden oman tuotannon yksikköhinnoista ja niiden laskentaperusteista on vielä näkemyseroja eivätkä luvut ole täysin vertailukelpoisia Kela 65 -mallilla korvattaviin yleislääkärikäynteihin. Joka tapauksessa hyvinvointialueet hyötyvät taloudellisessa mielessä vähintään 70–90 euroa jokaisesta Kela 65 -mallilla toteutetusta lääkäripalvelusta”.
On arvioitu, että vuoden 2027 loppuun asti voimassa olevalla Kela 65 -mallilla toteutetaan yli miljoona lääkärikäyntiä. Se tarkoittaisi 70–100 miljoonan euron laskennallista säästöä hyvinvointialueille.
Riihijärvi kysyykin, että ”Eikö taloudellisissa haasteissa kamppailevien hyvinvointialueiden kannattaisi suositella 65 vuotta täyttäneille asukkailleen uuden Kela-korvausmallin hyödyntämistä?”
Ja minä vastaan, että totta kai. On siis taloudellisesti järkevää hyödyntää tätä, mutta se on myös asiakkaalle myönteistä, että hoitoon pääsee nopeasti odottamatta ja jonottamatta.
Kela 65 -mallia on kritisoitu hoidon jatkuvuuden puuttumisesta, koska kansalaiset eivät välttämättä asioi aina saman lääkärin vastaanotolla eli heillä ei ole omalääkäriä. Riihijärvi vastaa kritiikkiin toteamalla, että ”Omalääkäristä ja sitä kautta hoidon jatkuvuudesta hyötyvät varsinkin pitkäaikaissairaat ja heidänkin lääkitys- ja potilastietonsa ovat Kanta-palveluiden kautta myös yksityislääkärin käytettävissä. Heilläkin ilmenee vaivoja, joilla ei ole mitään tekemistä pitkäaikaissairauden, kuten diabeteksen tai reuman, kanssa” ja, että ”Omalääkärimalli ja Kela 65 -malli eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan ne pikemminkin täydentävät toisiaan. Molempia hyödyntämällä sekä hyvinvointialueiden ja yksityisen sektorin yhteistyötä kehittämällä voidaan parantaa merkittävästi hoidon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta”.
Yle kertoi 13.11.2025, että ”Kelan tilastojen mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen iäkkäät ovat hyödyntäneet yleislääkärikokeilua eniten. Seuraavaksi eniten Kela-kokeiluun ovat turvautuneet Satakunnan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ikäihmiset. Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla maksuja on korvattu vähiten”.
Mielenkiintoista faktaa. Kuten olette monesti huomanneet, että usein täälläkin totean, että totuus on tarua ihmeellisempää. Niin se on tässäkin.
….
Kello 17.02 ja tänään ajoissa lähdin Helsinkiin – kuuden jälkeen – mutta ajoissa pääsin kotiinkin ennen kuutta. Armollinen päivä.
Tänään kasasimme jaostoissa ensi vuoden budjettia kasaan ja ensimmäiset pääluokat jo myös esittelyssä valiokunnassakin. Jos kaikki menee askelmerkkiemme mukaan niin valmista pitäisi olla ensi viikon keskiviikkona. Toivottavasti.
Nyt vielä vähän taustoja kuntoon ja huomenna rumba jatkuu.
Times Radionin haastattelussa Iso-Britannian entinen puolustusministeri Grant Shapps varoittaa, että suunnitelmat Ukrainan rauhasta eivät ole valmiita eivätkä kestäviä. Shapps pitää huolestuttavana myös sitä, että rauhan suunnitelma sulkisi Ukrainan Naton ulkopuolelle, mutta suurena huolena hän näkee myös sen, että rauhan sopimus olisi vain aikalisä Venäjälle jatkaa myöhemmin hyökkäystään.
Olen Shappsin kanssa täysin samaa mieltä. Jos Venäjälle vielä annettaisiin Ukrainan alueita, jopa yli nykyisten rintamalinjojen, niin maa menettäisi keskeisiä puolustuslinjojaan ja olisi seuraavassa hyökkäyksessä entistä haavoittuvaisempi Venäjän hyökkäyssodalle ja valloittamiskiimalle.
Shapss totesikin, että rauha Ukrainaan on mahdollinen vain, mikäli Venäjä pysäytetään voimalla. Olen samaa mieltä. Jos Ukraina nyt pakotetaan ”rauhaan” ja sen siivellä vielä ahdistetaan kyykkyyn yksin, niin ratkaisuhan on kuin tervetulokutsu Putinille ja Kremlille.
Ja samaan aikaan uutiset kertovat, että tuki Ukrainalle on vähentynyt. Kielin instituutin tekemä raportti kertoo jopa sotilaallisen tuen romahtamisesta (-43%) kesän aikana. Hyvän alkuvuoden jälkeen siis tuki on lähes lässähtänyt? Näin emme voi jatkaa tai Ukrainaa ei enää kohta ole.
Samaan aikaan olemme saaneet kuulla kuitenkin optimistisia puheenvuoroja siitä, että nyt alkanut viikko voisi olla jopa ratkaiseva tulitauon tai rauhan aikaan saamiseksi. Itse valitettavasti epäilen.
….
Nyt kello 11.03 ja aamuvarhain jo Hämeenlinnan Raatihuoneelle Nesteen parlamentin kautta. Täällä ensin lyhyt Teams-kokous Helsinkiin valtion talousarvion parissa ja sitten Hämeen yhteistyöryhmän kokous.
Nyt vähän lounasta ja sitten taas valtion talousarvion pariin. Excel käy kuumana.
….
Kello 22.17 ja Lopen Ampumaurheilukeskuksella tänään vielä iltaa ylimääräisen yleisen kokouksen parissa. Jarmo Laukkanen valittiin yhdistyksen hallitukseen Lopen kunnan edustajaksi ja myös hallituksen varapuheenjohtajaksi seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja hänen varalle Jani Ahola. Samalla myös sääntöuudistusta laitettiin eteenpäin ja meneehän myös radan rakentaminenkin hyvin askelin samaan suuntaan. Hyvältä näyttää meno ja tekeminen radalla.
Huomenna sitten aikainen siirto Helsinkiin eli nyt luovutan tältä päivältä.
”Uhka-arvio ei ole muuttunut” – Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja arvioi Venäjän toimien jatkuvan ”jos yksikin rajanylityspaikka itärajalle avattaisiin”
Näin arvioi Iltalehdessä 24.11.2025 Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja eversti Jaakko Olli tilannetta. Suomen Venäjän vastainen itäraja on täysin suljettuna henkilöliikenteeltä joulukuun puolivälistä 2023 lähtien. Komentajan mukaan Venäjä aloittaisi jälleen kolmansien maiden kansalaisten ohjaamisen Suomeen, jos yksikin rajanylityspaikka itärajalle avattaisiin ja lehdelle hän kuvaa tilannetta rajalla ennakoimattomaksi.
Rajavartiostolla on tilanteesta poikkeuksellisen tarkkaa ja jopa päivittäistä tietoa. Uhka-arvio ei siis ole muuttunut eikä rajan avaamiselle ole tällä hetkellä mitään edellytyksiä edes yksittäisen rajanylityspaikan suhteen. Tilanne on tietenkin ikävä heille joilla on sukulaisia Venäjän puolella, mutta täysin ymmärrettävää, että maamme turvallisuus ja koskemattomuuden varmistaminen on tässäkin hetkessä kaikkein tärkeintä.
Viimeksi tällä viikolla Venäjältä maamme raja ylitettiin luvattomasti. Rajan ylittänyt mieshenkilö otettiin kiinni myöhemmin Imatran keskustasta. Tapauksesta on aloitettu esitutkinta valtiorajarikoksesta. Tällaisia tapahtuu aika-ajoin ja esimerkiksi elokuussa venäläissotilas teki laittoman rajanylityksen Norjassa.
Itärajan turvallisuutta vahvistetaan nyt määrätietoisesti eri toimin. Olli kertoo, että uutta raja-aitaa on valmiina nyt noin 120 kilometriä ja koko noin 200 kilometrin raja-aidan pitäisi olla valmis ensi vuoden lopulla. Tällöin yli 1300 kilometrin itärajastamme on aidattuna kriittisimmät kohdat niin Kaakkois-Suomessa, mutta myös Pohjois-Suomessa. 4,5 metriä korkeaan raja-aitaan yhdistetään fyysisen aidan lisäksi myös korkeaa teknologiaa valvonnan avuksi. Aitaan tulee valoja, mutta myös kameroita ja kaiuttimia.
Julkisuudessa on kerrottu myös uusista ratkaisuista itärajan valvontaan. Esimerkiksi suomalaisyritys Kuva Space on kertonut, että sen uusilla hyperspektrisatelliiteilla voitaisiin itärajaa valvoa jatkossa entistä tarkemmin, mutta myös edullisemmin. Yrityksen satelliitit voisivat piankin tarjota tilannekuvaa ja valvontaa 150 kilometrin laajuiselta kaistaleelta koko itärajan matkalta ja juurikin itärajan Venäjän puoleiselta alueelta. Mielenkiintoista nähdä miten tällaiset tekniikat nyt kehittyvät ja saadaanko niitä kuinka arkeen. Toinen asia minkä haluan itse vielä nostaa esille ja myös arvioitavaksi on nyt rakenteilla olevan raja-aidan teknologian turvallisuus? On äärimmäisen tärkeää varmistaa ettei esimerkiksi aidan led-valotekniikka synnytä Kiina-riippuvuutta tai avaa mahdollisuuksia muuhunkaan. Tähän löytyy ratkaisuja myös jo kotimaasta ja on äärimmäisen tärkeää varmistaa, ettei turvallisuus pääse vaarantumaan myös uuden teknologian kautta?
Sunnuntai 30. marraskuuta.
Se on päivä, jolloin itärajamme murrettiin rajusti. Juuri marraskuun 30. päivänä vuonna 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja talvisota alkoi. Tuosta hetkestä on tänään 86 vuotta ja itärajan takana ei ole muuttunut mikään.
”Aamun pimeessä paukkuivat tykit pitkin itärajaa ja sitten seurasi Neuvostoliiton jalkaväen ja panssareiden hyökkäys. Aamupäivällä Viipuria ja Helsinkiä pommitettiin.”
Näin alkoi 105 päivän kamppailu Suomen itsenäisyydestä ja suomalaisten tulevaisuudesta.
Rauha tuli 13.3.1940, mutta se oli vaatinut raskaan uhrin.
Muistetaan minkälaisen naapurin kanssa olemme joutuneet elämää ja joudumme jatkossakin. Ja kuten olen aiemminkin todennut, niin onneksemme ystävämme voimme valita, sillä naapuriamme emme.
…
Eräkuksa ja Olli Kangas kävivät joku viikko sitten vierailulla myös Lopella. Erälopessa tapasimme ja kävimme myös kurkkaamassa tilanteen meidän mökin kyttikopeilla. Mukava pieni pätkä metsästys- ja eräilyaiheen ympärillä siitä tuli
….
Kello 21.44 ja tänään päivä kotikunnan Lopen joulunavauksessa ja vähän ulkonakin. Väkeä paljon liikkeellä ja monia kivoja keskusteluja myös täällä. Ja on mukava huomata miten ylipuoluerajojen saan kiitosta ja palautetta monestakin. Iso muutos tässä tapahtunut muutamassa vuodessa. Kiitos ja parhaani lupaan tehdä jatkossakin.
Se on päällimmäisenä mielessä, kun mietin tämän päivän Riihimäen perinteisiä joulumarkkinoita. Aikanaan nämä tunnettiin vuosien ajan Riihimäen Saksalaisina Markkinoina ja nyt sitten muutaman vuoden ajan vain joulumarkkinoina. Mutta nämä joulumarkkinat ovat tosin paljon enemmän kuin vain joulumarkkinat.
Vaikka sää ei tänään mikään kaikista jouluisin ollutkaan eikä edes vähääkään talvinen, niin tunnelma oli hyvä, lämmin ja helläkin. Sain nimittään jouluisen halauksen ja jouluisen kranssin tai oviseppeleen ystävältäni Leena-Maija Järvenkallakselta. Leena-Maija on vuosien ajan aina näille markkinoille tuonut minulle kauniin havuseppeleen ja siitä on tullut perinne myös meidän Pekkalan oveenkin joulun aikaan. Jälleen sain tuon kauniin uniikin seppeleen ja sen Pekkalaan oveen pian laitan. Joulun se tuo tupaamme.
Lämmin kiitos Leena-Maija! Ystävyys on tärkeää! Ja syy onnellisuuteenkin.
Riihimäen Kokoomuksen teltalla oli hyvin väkeä. Monet hyvät keskustelut ja sain kiitosta niin työstämme talouden kuntoon laittamiseksi ja myös verotuksen ratkaisuistamme, missä olemme halunneet työnverotusta nyt määrätietoisesti keventää. Uskallan sanoa, että ihan jokaisessa tuloluokassa verotus on keveämpää tämän pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituskauden jälkeen kuin mitä se oli Sanna Marinin (sd.) vihervasemmistohallituksen kauden päättyessä. Vetoa voidaan vaikka lyödä.
Myös tiehankkeista tuli useampiakin palautteita ja toiveitakin uusista korjaushankkeista. Riihimäellä puhutti myös HAMK:n isot satsaukset Riihimäen aseman seudulle ja myös kaupungin suunnitelmat Voimalaan. Myös pääradan kehittämisestä oli juttua ja myös Sakon hyvästä työllisyystilanteesta ja kasvusta. Mukava keskustelu myös toimistamme Hämeessä olevien vanhojen patojen yms. kalojen vaellusesteiden poistamiseksi. Olen näitä nyt tässä viime vuosina yrittänyt osaltani olla auttamassa ja tänään jälleen hyvä keskustelu ja muutama kohde vielä työnalle. Vaelluskalojen puolella!
Ja useamman kiitoksen ja käden puristuksen sain myös ratkaisustamme korjata nyt taksialan luotettavuutta. Autoihin palautetaan nyt taksamittarit, joilla voidaan mm. sovelluskyydeissäkin valvoa sitä, että myös verottaja saa yhteiseen kassaamme osansa ja myös sitä, että autot ja kuljettajat ovat luotettavia. Hyvä korjaussarja ja tehdään sitten lisää, jos tilanne sitä vaatii.
Ja sen nyt haluan sanoa, että ei noin 1000-1500 euron hintainen taksamittari ja sen muutaman satasen hintainen asennus kovinkaan paljoa voi hinnoissa näkyä. Laitteisto kestää vuosia eli vaikutus senttejä jos
sitäkään. Ja mittari ei siis estä sovelluskyytejä jatkossakaan eli hinnan voi Uberin tai Boltin tapaan ja nykyisin myös mm. Taksi Helsinginkin tapaan sopia etukäteen. Eli esimerkiksi nykyisin myös Taksi Helsingin kyydin voi tilata vastaavalla tavalla kuin Uber-kyydin eli hinnan varauksen yhteydessä sopien ja vaikka autoissa on jo nyt mittarit niin eivät ne tätä siis estä.
Mutta hyvä ja tärkeä asia korjata taksialan luotettavuutta ja laittaa toimijat toimimaan samoilla säännöillä.
Iso kiitos Riihimäen Kokoomukselle järjestelyistä ja kiitos upeista joulumarkkinoista. Tässä alkaa jouluihmisen sydän jo lämmetä kivasti.
Illan suussa kävin sitten vielä kuuluttamassa yhden salibandypelin ja nyt iltaa kotona. Jos joulua vielä tekisi vähän vaikka muutamalla kynttilällä ja joulutähdenkin voisi kai jo ikkunaan laittaa?
….
Nyt kello 22.44 ja mukava lauantai takana. Huomenna ensimmäinen adventti eli kyllä se joulu sieltä tulee.
Valtioneuvosto asetti eilen parlamentaarisen työryhmän tarkastelemaan maamme puolustuksen pitkän aikavälin kehittämistä. Työryhmän toimikausi on 27.11.2025-30.6.2026. Tänään aloitimme ryhmän kanssa työskentelyn ryhmän puheenjohtajaksi valitun kansanedustaja Jukka Kopran (kok) kanssa.
Tällä triolla olemme mukana tässä puolustuksen parlamentaarisessa ryhmässä, missä katsomme siis tarpeita eteenpäin hieman ylivaalikautisestikin.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) totesi työryhmän asettamisen yhteydessä, että ”Kesällä Suomi sitoutui laajalla poliittisella yksituumaisuudella Naton uuteen 5 %:n puolustusmenotavoitteeseen ja puolustusselonteon linjauksiin. Nyt parlamentaarinen työryhmä kokoaa yhteen kaikki eduskuntapuolueet käymään läpi Suomen toimintaympäristöön kohdistuvat haasteet ja uhat sekä Suomen puolustuksen kehittämistarpeet suhteessa niihin kansallisesti ja osana liittokuntaa. Työryhmän työ vahventaa entisestään perustaa vakaalle ja pitkäjänteiselle puolustuspolitiikalle tulevalle vuosikymmenelle. Suomen turvallisuus on yhteinen kansallinen tehtävä”.
Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan osoitti, että sotilaallinen uhka Euroopassa on todellinen. Suomi joutui ja joutuu jatkossakin vastaamaan Venäjän aiheuttamaan uhkaan panostamalla merkittävästi omaan puolustukseensa ja kehittämällä puolustustaan osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta.
Puolustuksen parlamentaarisen työryhmän työskentely käynnistyi nyt tilanteessa, jossa maamme puolustusmenot ovat kasvamassa merkittävästi. Puolustuksen materiaaliseen kehittämiseen ollaan kohdentamassa noin 6 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana nykyisen budjetin perustason päälle. Samalla kehitetään henkilöstöratkaisuja ja toimintatapoja Naton pelotteen ja puolustuksen vaatimusten mukaisesti.
Puolustuksen parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra muistutti, että ”On tärkeää, että parlamentaarinen ryhmä perehtyy kauttaaltaan aiheeseen ja tulevaisuuden näkymiin. Puolustus on meidän kaikkien yhteinen asia ja laaja parlamentaarinen ymmärrys edistää sen kehittämistä.”
Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat asettavat asiantuntijat työryhmän tueksi. Työhön osallistuvat kansanedustajat saavat laajan perehdytyksen puolustuksen osa-alueista sekä uhkaympäristön kehityksestä.
Tällä työllä halusimme siis parlamentaarisesti nyt katsoa tätä kokonaisuutta sillä toimet ja menot ajoittuvat useammalle vaalikaudelle. Aikanaan, kymmenisen vuotta sitten, muistan kuinka ex-kollegani ja ystäväni, pitkäaikaisen puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, Ilkka Kanervan (kok) johdolla tehtiin työ missä tarkoituksena oli tarjota poliittisille päättäjille pohjan tuleviin eduskuntavaaleihin ja ennen kaikkea niitä seuraaville hallitusneuvotteluille. Tuolloin vuonna 2014 Kanervan työryhmäraportti luovutettiin silloiselle puolustusministeri Carl Haglundille (r.). Lopputulema oli tuolloin, että puolustukseen käytettävät resurssit ovat liian rajalliset ja puolustusvoimat ei kykene ilman lisärahoitusta täyttämään tehtäväänsä kuin muutaman lähivuoden ajan. Samana vuonna Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan – toki tuolloin puhuttiin vielä – tosin väärin – Ukrainan kriisistä.
Aamulla aikainen kokous hallinto- ja turvallisuusjaoston kanssa. Saimme sieltä jo oman työmme budjetin osalta valmiiksi eli homma etenee kuin panssarivaunu.
Tuolloin Ilkka Kanerva totesi, että ”Puolustuksen tavoitetilan ja resurssien välillä on epätasapaino, jota ei voi pitää kestävänä tilana. Emme pääse sitä karkuun väitteillä, että vähemmällä enemmän. Se sitruuna on puristettu kuiviin”.
Se oli viisautta kaukaa.
Iken perintö ja ohjeet elävät näin tänäänkin.
Aamusta jo hallinto- ja turvallisuusjaoston budjettikokous ja sieltä työt valmiiksi erinomaisen puheenjohtajamme Jari Ronkaisen (ps) johdolla. Päätökset ja esitykset julki ensi viikon jälkeen sitten, kun kokonaisuus on hyväksytty meillä valtiovarainvaliokunnassa.
Nyt puolustusvaliokunnan monttukuuleminen puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) johdolla myös osaltani takana ja hetki excelin pyöritystä ennen valtiovarainvaliokuntaa.
….
Kello 20.03 ja Lopella jälleen. Hyvä työviikko vaikka aika tiukka ja pitkä olikin. Itseasiassa jotenkin itse tykkään siitä, että tekemistä on mieluummin enemmän kuin vähemmän. Ja tällä viikolla se oli juurikin niin. Palaset ensi vuoden budjetista aika hyvässä mallissa ja vielä viimeisten budjettilakien voimaan saattamisen varmistelua ja sitten voimmekin ryhtyä äänestämään ensi vuoden budjettia kasaan. Palaan johdollani tehtäviin lisäyksiin ja muutoksiin puolenkuun paikkeilla.
Tänään vielä täälläkin isot onnittelut kaikille neuvoksen arvonimen tänään saaneille! Ja erityisesti hyvälle ystävälleni Kari Kupariselle, jolle haimme eräneuvoksen arvonimeä Jarmo Laukkasen kanssa ja joka tänään se tasavallan presidentti Alexander Stubbilta sai vastaan ottaa. Onnea Kari ja kiitos uskomattoman upeasta työstä ja elämäntyöstä ja tekemisestä, mikä jatkuu!
Lopen Kokoomus ry piti eilen yhdellä maamme suurimmalla perunatilalla Aromäen Tilalla syyskokouksensa. Pääsimme tutustumaan yli 100 hehtaarin loppilaiseen perunatilaa ja sen suuriin viime vuosien yli kahden miljoonan euron investointeihin. Tilan toinen isäntä Juhana Männistö esitteli tilan toimintaa ja kehittämissuunnitelmia ja pääsimme näkemään myös tilan uudet laitteet myös perunan käsittelyyn. Loppilaistila myy nykyisin Lopen perunaa Uudellemaalle sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen kauppoihin vuosittain noin 4 miljoonaa kiloa, mutta laajennus- ja kasvuvaraa on vielä paljon. Aromäen tilan viime talvena valmistunut uusi pakkaamorakennus, mutta myös varastotilat, linjastot ja pakkaamokoneet tähtäävät siihen, että Lopen perunan tuotanto kasvaa Aromäen tilalla noin kolmanneksella.
Lopella on haettu meidän maamme parhaalle Lopen perunalle myös EU:n nimisuojaa. Nimisuojalla halutaan siis varmistaa, että Lopen perunan nimeä, mutta ennen muuta mainetta ei voitaisi väärentää tai väärinkäyttää. Tämän nimisuojan avulla varmistettaisiin Lopen perunan korkea laatu, viljelijöiden ammattitaito ja sen maantieteellinen alkuperä. Hakemus on parhaillaan käsittelyssä, ja se on osa laajempaa prosessia, jolla suojataan suomalaisia elintarvikkeita ja tuotteita.
Euroopan unionin järjestelmässä on vain 14 suomalaista rekisteröityä nimisuojaa. Ruokavirasto on hyväksynyt nyt mukaan useita uusia hakemuksia ja meidän Lopen perunan lisäksi mukana mm. Aitoo perunarieskan, Savolainen mustikkakukko eli rättänä ja myös Pohjalainen leipäjuusto. EU:n komissio ei ole vielä käsitellyt niitä.
Pidimme vierailun osana sitten syyskokouksemme Aromäen talossa. Kävin itse läpi hieman kokousväelle valtakunnan ajankohtaisia asioita ja myös tulevia panostuksiamme mm. ensi vuoden talousarvioon. Palaan niihin täälläkin, kunhan saamme ne päätettyä. Vähän myös keskustelua kotikunnan Lopenkin ensi vuoden talousarviosta ja myös muutamista muistakin ajankohtaisista asioista.
Tämän jälkeen kokous teki henkilövalinnat tulevalle vuodelle. Sain yksimielisen tuen jatkaa Lopen Kokoomuksen puheenjohtajana. Alkava vuosi on itseasiassa minulle jo 27. Lopen kokoomuksen puheenjohtajana ja tälle yhdistykselle ja tälle porukalle olen ikuisesti kiitollinen. Olen antanut paljon, mutta saanut vielä enemmän.
Lopen Kokoomuksen varapuheenjohtajana jatkaa Jarmo Laukkanen, sihteerinä Eeva Pyhälammi ja taloudenhoitajana Eija Tammilehto. Vaalipäällikkönä jatkaa Jani Ahola ja hallitukseen valittiin Tiina Seppälä, Sanna Kallela, Tiia Hervala, Vesa Pesonen ja Juhana Männistö. Toiminnan tarkastajiksi valittiin Aulis Nikkola ja Teuvo Zetterman ja varalle Kati Voivala ja Teppo Pöllänen.
Hyväksyimme myös toimintasuunnitelman ja talousarvion. Erinomaisen hyvä ilta ja kokous ja oli mukava huomata, että mukaan saamme myös uuttakin väkeä ja intoa tekemiseen on monessa.
Nyt uusi päivä ja torstai on toivoa täynnä.
….
Kello 22.22
Tänään eduskunnassa saimme jo budjetin isolta osin valmiiksi, kunnes taas vähän muttia ja mutkia matkaan. No nekin selvitimme ja huomenna tarkoitus aloittaa hallinto- ja turvallisuusjaostossa budjetin palautekäsittely. Palaan näihin, kun kokonaisuus valmis ja sitä kautta julkiseksi.
Illalla sitten vielä työpäivän jälkeen piipahdin eduskunnan pikkujouluissa, mutta oli sen verran pitkä ja tuhti työpäivä, että se jäin vain piipahdukseksi. Huomenna aikainen herätys ja hommat jatkuvat.
Marraskuun loppu on perinteisesti vaihtoehtobudjettien aikaa. Itse sain vastata kokoomuksen viime vaalikauden jokaisesta neljästä vaihtoehtobudjetista ja uskallan sanoa, että tunnen aika hyvin sen maailman. Viime vaalikaudella niiden tekeminen oli poikkeuksellisen haastavaa ja vaikeaakin, kun niskassa oli korona ja myös perään Ukrainassa alkanut Venäjän hyökkäyssota. Siksi nytkin, kun on keskusteltu julkisuudessa VTV:n eli Valtiontalouden Tarkastusviraston asiantuntijaraportista liittyen pääministeri Sanna Marinin (sd.) vihervasemmistohallituksen talouspolitiikkaan, niin sen rinnalla pitää katsoa mitä vastaavasti me olisimme tehneet hyväksymiemme koronamenojen rinnalla muulle julkiselle talouden ja menoille. Meidät SDP:stä ja keskustasta erotti jo silloin se, että me emme olisi tällaisessakaan tilanteessa lisänneet miljardeilla pysyviä menoja valtion budjettiin, vaan me olisimme tehneet jo silloin valintoja ja myös säästöjä muista kohteista. Lisäksi neljä vaihtoehtobudjettiamme piti sisällä myös merkittävän määrän työllisyystoimia ja rakenteellisia uudistuksia ja jos niitä olisi tehty silloin, niin uskallan sanoa, että työllisyystilanteemme olisi nyt parempi ja EU:nkin syyttävä sormi olisi enemmän kannustavassa asennossa.
Siellä se keskusta seisoi vasemmiston keskellä opposition yhteisessä rintamassa pari viikkoa sitten valtiosalissa. Marin kakkosta siis taidetaan rakentaa Lindtmanin varaan nyt oikein tosissaan?
Mutta sitä voi jokainen itse pohtia ja kannustan lukemaan ja tutustumaan vielä nytkin meidän kolmeen vaihtoehtobudjettiin. Uskallan sanoa, että ne ovat VB-aikakauden rehellisimmät ja tarkkuudella tehdyt.
Mutta katsotaanpa sitten mitä tämän vuoden opposition vaihtoehtobudjetit pitävät sisällään. Raotan lyhyesti niistä osaa.
SDP peruisi talouskasvun kannalta kaikista parhaat uudistukset, ja esittää tilalle kasvun kannalta kaikista huonoimpia keinoja.
Pääoppositiopuolueen eli Antti Lindtmanin (sd.) johtaman SDP:n vaihtoehtobudjetti on yllättäen varsin vasemmistolainen vaihtoehto. SDP esittää mm. arvonnousuveroa, mikä tällaisessa tilanteessa olisi myrkkyä kasvupääomille, mutta demarit esittävät myös merkittävää yritysverotuksen kiristämistä pk-yrityksiltä, mutta myös marginaaliveroasteiden kiristämistä, perintöverojen kiristämistä, energiaverojen kiristämistä ja päälle vielä maankäytön muutosmaksua, joka olisi siis myös veroluonteinen maksu.
Tällaiset yrittäjyyden ja yritysverotuksen ja myös kasvupääoman verotuksen kiristämiset olisivat kyllä parhaita keinoja talouskasvun tukahduttamiseen. Maailman kireimpiin kuuluvien marginaaliveroasteiden pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen nyt päättämän poistamisen SDP sen sijaan peruisi, vaikka juuri se on asiantuntijoiden mukaan yksi parhaimmista keinoista talouskasvun vauhdittamiseksi. Ja itseasiassa yksi niistä veromuutoksista, joka mikä suurimmalla todennäköisyydellä itse itsensä rahoittaisi. Ruotsissa esimerkiksi muutamassa vuodessa tällainen korkeimpien verojen -5%-yksikön leikkaus rahoitti itsensä 120 prosenttisesti. Eli pienemmällä verotuksella saatiin valtion kassaan kruunuja selvästi enemmän.
No SDP:n vaihtoehto siinä, missä yksityinen kasvupääoma verotettaisiin maastamme karkuun, korvattaisiin se veronmaksajien piikkiin valtion rahalla. Tesin kautta ehdotetaan peräti miljardia korvaamaan yksityisiä pääomia. Yleislinja demareiden Joona Räsäsen (sd) johtamassa vero- ja talouspolitiikassa vaikuttaa siis kuitenkin olevan lähempänä Marin-Mäkysläistä -talouspolitiikkaa eli yksityinen kasvupääoma verotetaan markkinalta pois ja laitetaan valtion raha tilalle. Työn verotuksessa entinen työväenpuolue himoitsee maailman kireimpiin kuuluvia marginaaliveroja.
Lopputulemana voisi siis todeta, että SDP peruisi talouskasvun kannalta kaikista parhaat uudistukset, ja esittää tilalle kasvun kannalta kaikista huonoimpia keinoja.
Vasemmistoliitto lisäisi työttömyyttä entisestään
No sitten SDP:n lähimmän kumppanipuolueen vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti. Sen arvovalinnat ovat käsittämättömiä. Korkeasta työttömyydestä meitä koko ajan arvosteleva ja syyttävä puolue siis puheenjohtajansa Minja Koskelan (vas) johdolla siis lisää vaihtoehtobudjetillaan työttömyyttä. Arvio perustuu eduskunnan riippumattoman tietopalvelun arvioon, jonka mukaan vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti lisäisi työttömyyttä 64 700 henkilöllä suhteessa nykyisen hallituksen esitykseen.
Lisäksi vasemmistoliitto esittää yhteensä 6,4 miljardin euron veronkiristyksiä. Vasemmiston verenkiristykset iskivät jo 4500 euron kuukausiansioihin. Tämä aiheuttaisi samaa kuin kumppanipuolue SDP:nkin toimet eli pääomapakoa ja osaajien maastamuuttoa.
Arvon Antti Lindtman, työntekoa ei kuulu verottaa kuin se olisi haitallista.
Kolmannen Marinin vihervasemmistohallituksen puolueen eli vihreiden vaihtoehtobudjetin maksajia olisivat työntekijät, yrittäjät ja eläkeläiset. Lisää rahaa suhteessa hallituksen budjettiin vihreät osoittaisivat opiskelijoille ja pitkäaikaistyöttömille. Kysyä pitää, että kumpikohan resepti tässä taloustilanteessa toimii paremmin?
Vihreiden politiikan keskiössä on siis peruuttelu ja veronkiristykset. Ymmärränkin hyvin, että Vihreät eivät ole lainkaan laskeneet, kuinka heidän vaihtoehtonsa vaikuttaisi maamme veroasteeseen.
Esityksellään Vihreät ottavatkin itselleen vasemmiston ykköspuolueen paikan. Vihreät ajavat siis vielä hullumpia ajatuksia verotuksen progression kiristämiseen kuin vasemmistoliitto.
Kahville voisin lähteä, en muualle.
No sitten edellisen vihervasemmistohallituksen tuki- ja pönkäpuolueen keskustan vaihtoehto. Tätä odotin mielenkiinnolla sillä halusin nähdä mihin seuraa Antti Kaikkonen omalla talouspolitiikallaan puolueensa on asemoimassa. Rakkaus vihervasemmistoon taitaa olla ikuista?
Mutta täytyy sanoa heti alkuun, että itse en olisi meidän vaihtoehdotbudjettityötä viime kaudella johtaneen ikinä kehdannut julkaista näin onnetonta paperia. Pahoittelut suorat sanat. Kaikkosen johtaman keskustan talouspoliittinen uskottavuus on heidän vaihtoehtobudjettinsa perusteella valitettavasti pyöreä nolla.
Keskusta vaihtoehtobudjetti on kaikin puolin täynnä ilmaa ja Kaikkosen-Kurvisen kepu-vaihtoehto johtaisi rajuun lisävelkaantumiseen.
Otetaan nyt muutama huomio esille vielä tästä Kepun vaihtoehdosta:
1) Keskusta kertoo rahoittavansa vuoden 2026 menolisäyksensä perumalla hallituksen kaavaileman yhteisöveron laskun. Okei, selvä. Mutta kun meidän hallitus vasta kaavailee laskevansa yhteisöveroa vuonna 2027 niin sen peruminen vuodelle 2026 on mahdotonta? Arvon keskustan yhteisöveron keventämisen perumisella ei ole ensi vuoden budjettiin mitään vaikutusta. Tämä murentaa linjan uskottavuuden ja on myös surullinen esitys suomalaiselle yrityskentälle. Temppunne on silmänkääntötemppu.
No toiseksi keskusta ei ole julkaissut oman vaihtoehtobudjettinsa vaikutusarvioita? Jokainen tietää, että miksi ei. Mutta tällainen pimittämisen linja on vastuutonta. Uskottavuus tältä osin myös pyöreä nolla.
Pettymyksekseni joudun toteamaan, että Kaikkosen keskusta ei tunnu ottavan julkisen talouden tilannetta tosissaan. Säästöpäätöksiä perutaan isossa määrin, velanottoa kiihdytetään ja yrittäjien verotusta kiristetään. Keskustan vaihtoehtobudjetti on kuin vastaus SDP:n ja Lindtmanin hallitustunnustelupaperiin. Keskustan vastaus on, että ”totta kai tulemme samaan hallitukseen ja meille käy vasemmistolainen talouspolitiikkaa ja velkarahaa osaamme varmasti jakaa”
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen totesi vaihtoehtobudjetin tiedotustilaisuudessa, että kai niitä säästöjäkin joudutaan joskus miettimään, ja niitä on sitten tulossa myöhemmin. On ihmeellistä, miten käsitys julkisen talouden vakavasta tilasta on näin hutera. Keskusta on siis yhä tukevasti kiinni vasemmiston ikeessä.
Keskusta lisäisi siis valtion menoja ja keventäisi veroja karkeasti vähintään noin 7 miljardia euroa. Samalla sopeutustoimia esitetään vain 2,6 miljardin euron edestä. Velkaa Keskustan vaihtoehdossa tankattaisiin siis kuin Marinin hallituksen pahimpina vuosina. Tämä on erikoista velkajarruun ja muka julkisen talouden tasapainottamiseen sitoutuneelta puolueelta. Puheet ja teot eivät kohtaa.
Keskustan VB:ssä on mukana aiemmastakin tuttu 55 kohdan lista, jolla muka talouskasvu tuplaantuisi. Todellisuudessa hallitus on näistä toimenpiteistä tehnyt jo yli puolet ja loppujen toteuttamisessa ei ole järkeä.
Entinen opettaja jättäisi luokalle.
Yhden huomion haluan nostaa vielä esille keskustan vaihtoehdosta. Keskusteluissa ja niissä minun esillä pitämistä ns. juhlapuheissa yrittäjille usein vilautellaan ja yrittäjiä kosiskellaan ns. Viron veromallilla. Viron veromallista on syntynyt sellainen hyvän yritysverotuksen kielikuva, mutta totuus on toki tässäkin tarua ihmeellisempää.
Keskusta siis esittää Viron veromallia, jossa yrityksen sisälle jätettäviä voittoja verotettaisiin kevyemmin ja ulos omistajille jaettavia kireämmin. Tosiasiassa tämä kuitenkin tarkoittaisi osinkoverotuksen kiristymistä jopa yli kahdella miljardilla eurolla ja syrjisi uutta pääomaa ja täten heikentäisi kasvun edellytyksiä.
Toimella olisi siis kallis hintalappu sekä negatiiviset vaikutukset talouskasvuun. Jotain positiivisia puoliakin voisi toki olla tässä. Tässä veromallissa siis yrityksen sisään jätettäviä voittoja verotettaisiin 15 % kannalla ja ulos jaettavia voittoja sitten taas kääntäen kireämmin. VM:n arvioin mukaan järjestelmä olisi fiskaalisesti erittäin kallis tai veronkorotus tuntuva. Osinkoverotusta tulisi kiristää vähintään noin 2,1 miljardia yritysten sisälle jätettävien voittojen matalamman verokannan kompensoimiseksi (veron alennus 20%=>15% ja yhteisöveron yksikkötuotto 410ME <=> 5%*410ME). VATT on aiemmin arvioinut, että tällaisessa mallissa ulos jaettavien voittojen verokantaa tulisi korottaa 32 prosenttiin saman verotuottovaikutuksen saamiseksi. Sikäli kyllä malli siis kannustaisi investoimaan yrityksen sisällä uuteen kasvuun, mutta samalla se myös syrjisi uutta osakepääomaa, mikä voisi toisaalta vaikeuttaa innovaatioiden rahoittamista ja hidastaa yritysten kasvua. Korkea verokanta olisi haitallinen kasvuyritysten ja startuppien rahoituksen saannille sekä heikentäisi ulkomaisten yritysten kannusteita sijoittua Suomeen. Lisäksi malli toisi verojärjestelmään vahvan kannustimen muuntaa ansiotuloja osakeyhtiön kautta saaduiksi osingoiksi. Malli voisi myös estää yritysten kansainvälistymistä ja luoda uusia verosuunnittelumahdollisuuksia, sillä se poikkeaa varsin selvästi kansainvälisesti muista veromalleista. Siksi pääministeri Petteri Orpon keskustaoikeistolainen hallitus haluaa keventää kaikkien yritysten yhteisöveroa, josta hyötyy selvällä tavalla aivan jokainen yritys.
Sellaisia vaihtoehtoja tälle syksylle.
Ajattelin vielä nostaa muutaman huomion tästä paljon julkisuudessa olleesta VTV:n asiantuntijaraportista liittyen SDP:n ja keskustan vihervasemmistohallituksen talouspolitiikkaan ja rahanjakamiseen koronan varjolla.
Raportin ydinviesti on selvä ja kestävä: Rahaa käytettiin miljardeja pysyviin menoihin koronakriisin varjolla.
Tämä tosiasia ei muutu miksikään vaikka tarkastelun aikajännettä haluaisi venyttää ja yksittäistä lukua pyörittää.
Raportti siis alleviivaa minusta ennen muuta sitä ja tekee sen myös hyvin, että pääministeri Sanna Marinin hallitus olisi voinut halutessaan koronakriisin ja myös Venäjän hyökkäyssodan alettua arvioida uudelleen hallitusohjelmansa menolisäyksistä ja myös pysyviä menolisäyksiään. Tämä olisi mahdollistanut kriisien välttämättömien menojen kattamisen vähemmällä velanotolla. Näin me siis kokoomuksessa toimimme: Hyväksyimme akuutit ja välttämättömät menot koronakriisiin ja esitimme muuten jossain tilanteessa myös enemmän ja ennen muuta nopeampiakin toimia, mutta niiden vastinpariksi esitimme joka kerta vastuullisen vaihtoehdon silloisissa vaihtoehtobudjeteissamme muille menoille ja myös aina suuren määrän rakenteellisia uudistuksia.
Olisi siis riittänyt, että pääministeri Sanna Marinin hallitus olisi vain pitänyt kiinni omasta hallitusohjelmastaan, missä se oli linjannut, että jos hallitusohjelman menolisäykset eivät tuota toivottua kasvua ja työllisyyttä ja siten rahoita itse itseään, menolisäyksiä vastaavat säästöt etsitään muualta. Mutta ei tietenkään etsitty. Se olisi vaatinut työtä ja tekemistä – tai sitten kokoomuksen vaihtoehtobudjetteihin tutustumista ja niiden toteuttamista.
Marinin hallituksella olisi siis ollut kaikki mahdollisuudet palata yhden koronavuoden jälkeen noudattamaan menojen kasvua rajoittavaa menokehyssääntöä, mutta se päättikin hallituksen kasassa pysymiseksi toimia ilman menokehyksiä koko loppukauden. Tätä nimenomaan VTV omassa raportissaan ruoti ja teki sen erittäin ansiokkaasti.
Marinin hallitus ummisti siis korvansa mm. Kansainvälisen valuuttarahaston suosituksilta eikä toiminut esimerkiksi Tanskan tapaan eli poistaen menokehyssäännöt vain koronaan tai turvallisuuteen liittyvien menojen osalta, mutta pitänyt muilta osin kehyssäännöt voimassa. Ja halutessaan Marinin hallitus olisi voinut päättää, että mitään uusia määrärahalisäyksiä koronakriisin, turvallisuuden ja hallitusohjelmakirjausten päälle ei tehtäisi, mutta toisin kävi. Uusia menolisäyksiä tehtiin, joka kerta, kun kenkä hallituspöydän alla kiristi. Tällainen toimintamalli opetti jokaisen Marinin hallituksessa olleen puolueen käyttämään tilannetta aina omassa tilanteessaan hyväksi ja rahaa jaettiin vuorotellen jokaiselle.
Mutta olen myös pohtinut sitä, että miksi SDP nyt häpeää tietoista ja puolueen kantojen mukaista politiikantekoa, kun sen esille nosti VTV omassa raportissaan? Päätös oli Marinilta ja hänen hallituksen valtiovarainministereiltä mm. Matti Vanhaselta (kesk) ja Annika Saarikolta (kesk) tietoinen valinta. Jos kerran päätettiin tehdä vasemmistolaista politiikkaa ja kasvattaa kaikkia ja myös pysyviä menoja, niin kai sen nyt voi ääneen myöntää?
Politiikka on mielenkiintoista. Aika pitkä aamunavaus tänne tällä kertaa tuli, mutta joskus totuutta pitää rapsutella vähän syvemmältäkin.
Nyt aamulla töitä työhuoneessa ja sitten puolustusvaliokunta, Ylen Politiikkaradio ja vähän liikenneasioita iltapäivää ennen täysistuntoa. Ja illalla vielä kotiseuran Lopen Kokoomuksen syyskokous.
….
Kello 23.38 ja vielä Lopelta takaisin sitten työpäivän ja syyskokouksen jälkeen takaisin töihin eli eduskuntaan. Istunnossa jatkui vielä vaihtoehtobudjettien käsittely ja käytin vielä pari puheenvuoroa mm. siitä miten vasemmistoliitto haluaisi päätöksiensä kautta edelleen ja vieläkin lisätä työttömyyttä ja miten vihreät ajoivat vaihtoehdollaan vielä verotuksessa ja monessa muussa vassareistakin ohi. Ja oli kyllä ihan pakko hieman kommentoida demareiden työllisyystoimiakin ja myös sitä miten Marinin hallitus ei tehnyt kuin oikeastaan yhden työllisyystoimen eli poisti eläkeputken. Sitä tekemättömyyden laskua maksamme nyt monessa.
Illalla siis Lopen kokoomus kokoontui syyskokoukseen Aromäen tilalle ja sain jatkaa – edelleen – Lopen kokoomuksen puheenjohtajana. Arvaatteko monesko vuosi alkamassa?
Se on ollut pitkäaikainen tavoitteemme ja tänään tämä työ otti ison askeleen eteenpäin, kun tien liikenteellisen ja logistisen merkityksen selvitys julkistettiin eduskunnassa. Selvityksen esitteli eduskunnan Pikkuparlamentissa Destian strategiseen liikennejärjestelmien professori Jorma Mäntynen. Itse sain kutsun kantatie 54:n kummiksi ja tämän tehtävän otin ilomielin vastaan. Tänään sainkin seminaarissa pitää ensimmäisen puheen tässä roolissani ja lupasin työn jatkuvan.
Kantatie 54 on siis Hollolasta Riihimäen kautta Tammelaan kulkeva poikittainen yhteys idän suunnasta Lahden ja Forssan kautta läntiseen Suomeen. Tie on valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävä logistinen väylä. Se välittää liikennettä useiden Etelä- ja Länsi-Suomen satamien kautta. Vientiteollisuuden kasvu ja sen tarvitsema tuonti lisäävät kuljetustarvetta läntisen ja itäisen Suomen välillä kumpaankin suuntaan. Myös kuntien välinen työssäkäyntiliikenne on tärkeää. Kantatien 54 sekä valtateiden 10 ja 12 muodostamat yhteysvälit toimivat vaihtoehtoisina reitteinä toisilleen, mikä parantaa tieverkon toimintavarmuutta seudulla.
Kantatie 54 on strategisesti merkittävä Kanta-Hämeelle, Päijät-Hämeelle ja laajemmin koko Suomelle. Tiellä on ilmennyt puutteita liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa. Koska kyseessä on tärkeä logistinen yhteys, tien tulisi mahdollistaa raskaalle liikenteelle toimitusvarmuus ja kaikelle liikenteelle turvallisuus.
Kantatien 54 Liikenteellinen ja logistinen merkitys -selvityksessä mukana olivat Forssan, Hausjärven, Hollolan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kärkölän, Lopen, Riihimäen ja Tammelan kunnat, Hämeen ja Päijät-Hämeen liitto sekä Hämeen ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit. Työn toteutti Destian Strategiset Liikennejärjestelmät -yksikkö.
Hieno tilaisuus tänään Pikkuparlamentissa ja erinomaisen hyvä raportin ja kehittämissuunnitelman Destia oli tiellemme tehnyt. Ja täytyy kehua myös ystävääni Petri Tarkkalaa, joka piti Tarkkalan Kuljetuksen puolesta tienkäyttäjien puheenvuoron infossa. Hyvin paljon samoja aiheita meillä molemmilla esillä ja ehkä keskeisimpänä se tien kehittäminen niin, että tien välityskyky säilyy ja sujuvat liikennevirrat kehittyvät.
Päivään mahtunut nyt jo aamuinen Terveyspajan hallituksen kokous ja myös puolustusvaliokunta. Istunnossa tänään esillä budjetin täydentäväesitys ja nyt sitten seuraavaksi Königstedtiin urheiluministeri Mika Poutalan (kd) vieraaksi. Urheiluasioiden ilta.
….
Kello 22.40 ja kämpillä jälleen. Tänään ilta ensin urheiluasioiden parissa Könärissä ja sitten vielä vähän keskusteluja eduskunnan suuressa salissa. Ja vielä sen perään hetki excel-taulukoiden parissa eli väännän tässä ensi vuoden talousarviota vielä kasaan. Pientä huolta ilmassa osasta budjettilaista, mutta katsotaan miten niiden kanssa käy ja etsitään sitten lisää ja uusia ratkaisuja jos talouden raamit sitä vaatii.
Tehtävää tässä tulee muutenkin riittämään. EU:n uhka maamme joutumisesta liiallisen alijäämän menettelyyn on nyt realisoitumassa ja näin sille velanotolle tulee koko ajan vain paheneva lasku. Mutta palaan tähän täälläkin lähipäivinä vähän laajemmin ja voin myös käydä läpi sitä mitä tämä todella sitten tulee tarkoittamaan ja merkitsemään.