Selvityksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta pitää myös ravintolaruuan alkuperää tärkeänä.
Maaliskuun alussa järjestän jo siis yhdeksännen kerran Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa -kampanjan. Kahden viikon ajan seuraamme vielä normaaliakin tarkemmin, mitä kaupasta ostamme ja mitä lautaselle otamme.
Kun vuonna 2013 järjestin ensimmäisen kerran tämän suomalaisen ruuan tukitempauksen, tilanne oli hyvin erilainen. Kaupasta oli vähintäänkin hankala, jos ei jopa mahdoton löytää täysin suomalaista ruokaa.
Monien yllätykseksi silloin isojen merkkien leivät olivat ainakin osin, jos eivät kokonaan ulkomaalaisista viljoista tehtyjä, ja leikkelepaketissa oli kaunis perisuomalainen maisema, mutta liha olikin tuotu ulkomailta. Osa siis ei halunnut kertoa ruuan alkuperää ja osa yritti sitä jopa ”pestä” suomalaiseksi. Vajaassa kymmenessä vuodessa on nyt onneksi tapahtunut paljon. Tärkeintä on ollut se, että yhä useampi meistä haluaa tietää, mitä ostaa ja syö.
Tähän ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet ulkomaiden ruokaskandaalit ja -huijaukset, mutta myös meistä monen halu puhtaaseen ja hyvänmakuiseen ruokaan. Kaupat ja elintarviketeollisuus ovat vastanneet myös huutoon, ja tänään kaupasta saa myös edullisempia merkkejä täysin suomalaisista raaka- aineista. Yksi oma iso tavoitteeni onkin ollut nimenomaan se, että hyvää sataprosenttisesti suomalaista ruokaa pitää saada lähiruokatorien ja tilamyymälöiden lisäksi myös siitä omasta lähikaupasta K-Marketista, Salesta, Ässästä ja Lidlistäkin.
Iso juttu tässä läpinäkyvyydessä on ollut myös se, että entisen maa- ja metsätalousministerin Jari Koskisen (kok.) johdolla aloitettua työtä ruuan alkuperämerkintöjen lisäämiseksi on jatkettu. Kesällä 2017 tuli voimaan asetus, joka edellytti alkuperämerkinnät kauppojen liha- ja maitovalmisteisiin. Se oli merkittävä päänavaus ja askel kotimaisen ruuan esiinmarssissa. Viime kaudella saimme sitten myös ruuan alkuperämerkinnät ravintolaruokiin. Ravintola- ja ruokalaruuan alkuperämerkinnöille jouduttiin hakemaan lupa EU:sta, ja se vei oman aikansa. Komission kriittisen suhtautumisen takia kala ei ainakaan toistaiseksi kuulu asetuksen piiriin.
Toukokuun 2019 alusta lähtien ravintoloiden on pitänyt ilmoittaa käyttämänsä lihan alkuperä kirjallisesti. Alkuperämerkintöjen vaatimus tuli näin koskemaan niin ravintoloita, lounasravintoloita ja laitosruokaloita kuin myös grillikioskeja, kahviloita ja pikaruokaravintoloita. Nyt tämä väliaikainen asetus on tulossa tiensä päähän, mutta sille on lupailtu maatalousministeri Jari Lepän (kesk.) toimesta jatkoa. Oikein. Nyt siis jatkoa saavan alkuperämaamerkintää koskevan asetuksen mukaan asiakkaan pitää saada ravintolassa ja lounaspaikassakin kirjallisesti tieto siitä, mistä naudan-, sian-, vuohen-, lampaan- sekä siipikarjanliha on peräisin. Tämä on erinomainen asia eikä todellakaan ole aiheuttanut merkittävästi lisätyötä ravintoloillekaan. Ruokalistoja ei ole tarvinnut painattaa uudelleen, vaan tiedon on voinut lisätä väliin esimerkiksi päivittyvällä liitteellä tai sitten erillisellä lapulla pöydissä. Lihan alkuperänhän on jo aiemminkin pitänyt olla ravintolalla itsellään tiedossa, mutta vasta 2019 lähtien se on pitänyt kertoa kysymättä myös asiakkaille. Tästä onkin tullut ravintoloille keino erottautua ja panostaa kotimaiseen ruokaan. Toisaalta meistä jokainen on voinut sitten itse päättää, mitä lautaselleen tilaa ja haluaa. Ihmiset haluavat nimittäin tänään tietää, mitä syövät. Jokin aika sitten tehdyn selvityksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta piti ravintolaruuan alkuperää tärkeänä.
Kun ruuan alkuperä tulee avoimesti tietoon, niin myös ruuan jäljitettävyys paranee.
Suomalainen ruoka on nimittäin puhdasta ja hyvää, ja ruokaketjumme työllistää yhteensä 340 000 henkeä. Voisi siis laskeskella, että jos jokainen suomalainen käyttäisi kymmenen euroa kuukaudessa lisää kotimaisiin tuotteisiin, se loisi maahamme 10 000 uutta työpaikkaa. Sillä mitä syömme on siis myös työllisyysvaikutusta. Kotimainen ruoka tuo siis toimeentuloa ja hyvinvointia, mutta se kuuluu lisäksi myös kulttuuriperintöömme ja kehittää osaamistamme. Totta on sekin, että vahva ruokaketju varmistaa myös ruokaturvaamme.
Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa haastaa meidät kaikki suomalaiset mukaan katsomaan, mitä lautaselleen hankkii. Ota haaste mukaan ja liity kampanjaan myös Facebookissa: 9. Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa -tempaus – Ruokaa omasta maasta 1.3.-14.3.2021.
….
Koronapäätöksiä ideologinen kylki edellä?
Tänään Marinin hallitus on luvannut kertoa myös uusista koronarajoituksistaan. Mielenkiinnolla odotamme mitä hallitus on päättänyt? Nyt ainakin näyttää selvältä, että vasemmistohallitus haluaa yksin päätöksensä tehdä, sillä median tiedotustilaisuus pidetään aamusta kello 9.30, mutta eduskunnalle ja eduskuntapuolueille info pidetään vasta puoliltapäivin. Näyttää siis siltä, että Marinin hallitus on tekemässä jotain sellaista mikä on vahvasti poliittisesti päätettyä ja ehkä ideologistakin, sillä jos päätökset nojaisivat edelleen vain terveysviranomaisten antamiin lausuntoihin, niin silloin niiden tueksi varmasti haluttaisiin koko eduskunta ja saataisiinkin.
Nyt onkin tarkkaan arvioitava ja selvitettävä mitä Marinin hallitus tekee ja miksi? Onko päätösten taustalla myös jotain muutakin kuin koronatilanne?
…
Sulkutila? – Eihän hallitus yhteiskuntaa sulje?
Hämmentyneenä seurasin tänään Marinin hallituksen tiedotustilaisuutta. Ministerit toinen toisen perään käyttivät vahvoja retorisia poliitikkojen puheenvuoroja hallituksen virallisessa infossa ja vetosivat tunteisiin ja puhuivat aikamoisen suurella suulla. Tällä viittaan esimerkiksi siihen, että viisikko antoi ymmärtää, että 8.3. kolmen viikon ajan maassamme toteutettaisiin jonkinlainen ”sulkutila”. Mitä ihmettä, eihän sellaisista toimista kuitenkaan kerrottu? Ei hallitus ole esittämässä mitään sulkua lockdownia eikä edes kevään kaltaisia toimia. Nythän toimet kohdistuvat vain ravintola-alaan ja yläkoululaisiin ja opiskelijoihin. Näyttääkin siltä, että sulkupuheet ovatkin vain suunniteltua retoriikkaa, millä ehkä halutaan antaa kuvaa kovasta johtajuudesta ja päättäväisyydestä.
Suomessa siirrytään siis poikkeusoloihin, mutta ei oteta käyttöön edes valmiuslakia. Itseasiassa taitaa olla niin, että ravintoloiden sulku olisi voitu hoitaa tartuntatautilainkin kautta ja myös nuorten harrastustoiminnan sulku ja etäopetukseenkin siirtyminen. Tuntuu siltä, että nyt siis retoriikka paljon toimia rajumpaa?
Edellisten lisäksi kokoontumisia rajataan osassa maata kymmenestä nyt kuuteen ja sekin olisi ollut mahdollista tehdä ilman poikkeusoloja.
Tänään hallitus esitteli myös tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion. Syksyllä valtiovarainministeri Matti Vanhanen kertoi budjettiriihentiedotustilaisuudessa, että ”Me siis kirjaamme nyt etukäteen ensi vuodelle kaikki koronaan liittyvät menot.” ”Nyt siis kirjataan näkyviin kaikki se mitä osataan ennakoida, eikä jätetä sitä ensi vuoden lisäbudjettiin.” Nämä puheet osoittautuivat tänään myös tyhjiksi. Marin hallitus esitteli lisätalousarvion missä uusia menoja jälleen esitellään moneen eri suuntaan. Hyvää kuitenkin se, että kulttuuriala saa nyt apuja. Palaan tähän ensi viikolla tarkemmin.