Pääradalla on tehty peruskorjaus- ja kehittämistöitä pitkään. Työ on ollut määrätietoista ja edennyt ainakin viime kevääseen asti suunnitellusti. Tästä huolimatta osa on julkisuudessa halunnut antaa toisenlaistakin kuvaa. Päärataa on laitettu kuntoon palapalalta ja pullonkauloja purettu suunnitelmallisesti kohti sitä, että pääradan välityskykyä voitaisiin parantaa lopulta myös suunnitelluilla ja enemmän kuin kaivatuilla lisäraiteilla.
Tällaisia jo tehtyjä hankkeita ovat olleet mm. Riihimäellä kesällä 2017 avattu uusi kolmioraide, mikä oli ehto nyt käynnissä oleville asemapiharemonteille sekä laajoihin ensimmäisen ja toisen vaiheen peruskorjaushankkeisiin ja viime vuodenvaihteessa valmiiksi saatuihin turvalaitteiden uusimisiin. Näiden myötä junavuoroja on jo pystytty lisäämään ja liikkumisvarmuutta parantamaan.
Pääradan ensimmäisen vaiheen suuret rakennusurakat käynnistyivät jo vuonna 2016 ja kokonaan valmista pitäisi olla ensi vuoden aikana. Toisessa vaiheessa, jonka jatkorahoitus saatiin valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) kaudella, rakennetaan ensimmäiset varsinaiset lisäraideosuudet. Esimerkiksi yksi aina Hämeeseen asti säteilevä pullonkaula puretaan, kun Keravan ja Jokelan välille rakennetaan pitkään kaivattu yhtenäinen uusi neliraiteinen osuus. Lisäraiteet saadaan myös Kytömaa-Ainola ja Purola-Jokela -väleille ja tavaraliikenneraide Hyvinkäältä Riihimäelle ja Keravalta Lahden oikoradan suuntaan.
Jo valmistunut kolmioraide ennakoi Riihimäen ratapihan isoa remonttia mikä helpottaa liikennöintiä myös Hämeenlinnasta etelään. Helsinki-Riihimäki-hankkeen työt ovat tiiviisti käynnissä Riihimäen alueella aina ensi vuoteen asti. Riihimäen juna-aseman käyttäjille näkyvät työt painottuvat tähän ja erityisesti ensi vuoteen. Silloin asemasta tulee vihdoin myös esteetön laiturien korotusten myötä. Riihimäen asemalle rakennetaan myös uusi hissi, samalla vanhat hissit, valaistus ja laiturinäytöt uusitaan. Lisäksi valvontakameroita lisätään parantamaan matkustajaturvallisuutta.
Nämä kaikki ovat olleet merkittäviä ja pitkään kaivattuja parannuksia ja osaltaan välttämättömyyksiä pääradan jatkotöitä ajatellen. Nämä faktat osa halusi unohtaa kokonaan vaalikeväänä ja antaa julkisuuteen kuvan, että pääradalla ei olisi tehty tai saatu aikaiseksi yhtään mitään. Nyt kun vaalit ovat menneet niin ajattelin, että on hyvä palauttaa nämäkin faktat tähänkin keskusteluun.
Nämä kaikki tehtiin siis sitä varten, että pääradan välityskyvyn eli lisäraiteiden suurhanke saataisiin eteenpäin seuraavaksi. Tätä varten tehtiin viime hallituskaudella myös toimenpiteitä. Myös kaupungit pääradan varrelta ovat tai ainakin olivat lähdössä mukaan kehittämään raiteita.
Työnsä kesällä aloittanut Antti Rinteen (sd) hallitus laittoi kuitenkin pohjatyöt romukoppaan. Tarkoitus oli ehkä edetä toisenlaista raidetta? Nyt uutiset kuitenkin ovat kertoneet, että ratahankkeille varatut EU-tuet uhkaavat mennä maaltamme sivu suun. YLE juuri uutisoi, että ”Meillä jahkaillaan isoja raidehankkeita, kun naapuri-Ruotsi investoi juniin rutkasti enemmän”.
Uusi hallitus onkin pystynyt vai. listaamaan kaikki miljardien ratahankkeet paperille, mutta valmistautumisen puute uhkaa kaikkien niiden toteutumista. Työn pysähtyminen haittaa raidesuunnitelmien etenemistä ja samaan aikaan kilpailu tulevista EU:n uuden investointikauden tuista Euroopan laajuisesti tiukkenee. EU-tukia ei voi saada, jos suunnitelmat eivät ole valmiit, kun budjettikausi alkaa 2021.
Rinteen hallituksen pitäisikin nopeasti saada suunnittelutyö uudestaan liikkeelle, ainakin pääradan osalta. Edellishallituksen aikana päärata saatiin osaksi EU:n TEN-T ydinverkkoa, jonka Euroopan Komissio on kertonut haluavansa pääosin valmiiksi jo vuoteen 2030 mennessä. Ydinverkon osana olo on äärimmäisen tärkeää sillä sen myötä Suomen on mahdollista saada huomattavasti korkeampi tuki rakentamiskuluihin. Suurimmillaan se voisi olla jopa 30 prosenttia. Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok) arvion mukaan tämä tarkoittaisi jopa 600 miljoonan euron avustusta. Suomen mahdollisuuksia investointeihin parantaa myös se, ettemme ole juuri saaneet tukia raideinvestointeihin. Tämä on Ylen haastattelemien virkamiestenkin mukaan asian laita. Lisäksi julkisuudessa on puhuttu, että nyt on ”Suomen vuoro”, tämän näkemyksen toivottavasti jakaa myös komissio. Mahdolliset investoinnit voidaankin monen arvion mukaan sössiä vain sillä, että hankkeet eivät ole aloitusvalmiita, kun tukikausi alkaa.
Pääradan tärkeys on kiistaton koko maan näkökulmasta. Pääradan varressa on meidän Hämeen kaupungit Hämeenlinna ja Riihimäki, mutta myös monet muut kaupunkiseudut ja merkittävät maamme teollisuuden ja logistiikan keskittymät.
Ratkaisevassa roolissa voi lopulta olla myös EU-rahan riittävyys. Euroopan unionissa on monet tahot vaatineet budjettiin liikennehankkeille lisärahoitusta. EU:n puheenjohtajamaana Suomella ja erityisesti pääministeri Antti Rinteellä (sd) on tässäkin ratkaisijan paikka. Väärillä ratkaisuilla voisi rahoitus mennä Suomen pääradalta sivusuun tätäkin kautta.
Hankkeet tarvitsevat EU-tuen lisäksi myös merkittävän rahoituksen kotimaasta. Valtion, mutta myös pääradan varren kaupunkien ja minusta halutessaan myös kuntien pitää olla mukana. Kokoomus tuleekin syksyn vaihtoehtobudjetissaan esittämään, että valtion yhtiöiden myyntituloista 2 miljardia varattaisiin raideinvestointeihin. Ne ovat aitoja tulevaisuusinvestointeja.
Huolestuttavaa sen sijaan ovat myös tiedot siitä, että EU:n edellyttämä raideliikenteen kilpailulle avaaminen on Suomessa törmäämässä lainsäädännöllisiin ongelmiin. Moni suomalainen on jo nimittäin pitkään kaivannut raiteille lisää junia ja vuoroja nopeampien yhteyksien lisäksi.
Toivotaan, että Rinteen hallitus saa junansa ainakin raideasioissa takaisin raiteilleen. Tähän työhön täysi tuki.
Timo Heinonen
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen