Liikkuvapoliisi olisi syytä palauttaa? – Peltipoliisit eivät puutu todellisiin liikenteen vaaratekijöihin

Blogi, maanantaina 15.07.2019

Kesän aikana on esitelty innolla miten teiden varsille saadaan uusia peltipoliiseja. Osa poliiseista tuntuu olevan uusista peltisistä kavereistaan niin innoissaan, että uutisoinnitkin ovat menneet minusta täysin sivuraiteille. Todellinen ongelma mihin pitäisi puuttua on jäänyt näin pienten ylinopeuksien ja passikuvantarkkojen kameratolppakuvien pimentoon. Nykyisen hallituksen tavoitteena onkin pystyttää kautensa aikana vuoteen 2023 mennessä Suomeen yhteensä 500 uudenteknologian peltipoliisia. Tänä vuonna tavoitellaankin jo 70 miljoonaa euroa valtionkassaan peltipoliisituloja.

Itse sain tutustua vuosituhannenvaihteessa lääkäri Timo Tervoon. Nykyisin Liikennelääketieteen professorina toimiva Tervo on pitänyt ansiokkaasti esillä liikenteemme todellisia turvallisuusuhkia ja arvostellut toissijaisuuksiin puuttumista. Tervo on alleviivannut, että hän ei vastusta nopeusvalvontaa – en minäkään – mutta nyt tässä valvonnassa ollaan edetty käytännössä pelkästään sakkotulojen kerääminen edellä ja unohdettu oikea liikenneturvallisuus.

Yksi selkeä ero sakkorysärakentamisessa on meillä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin se, että nopeusvalvontakameroiden kohdalla ei ilmoiteta nopeusrajoitusta. Tämä aiheuttaa rajujakin jarrutuksia, kun kohdalle osuva autoilija ryhtyy empimään mikähän se nopeusrajoitus oli. Olen tehnyt tästä nyt eduskunnassa maamme hallitukselle korjausesityksen.

Tervo totesikin, että ylinopeudesta on tehty näin Suomen yleisin rikos. Yli 300 000 ylinopeussakkoa ja toinen mokoma kirjallisiahuomautuksia on ennätysmäärä Pohjoismaissa. Tästä huolimatta emme ole kuitenkaan liikenneturvallisuudessa esimerkiksi yhtään Ruotsia tai Norjaa edellä vaan itseasiassa perässä.

Suomen ja itseasiassa koko Euroopankin ensimmäinen liikennelääketieteen professori kohdentaisi myös peltipoliisiresurssia toisin. Sen sijaan, että niillä tavoitellaan vain euroja valtion kirstuun olisi järkevämpää käyttää teknologiaa esimerkiksi suojateiden ja risteysten sekä turvalaitteiden ja akselipainojen valvontaan. Tervon sanoin nyt kuitenkin ”Suomessa keskitytään pistekohtaiseen nopeusvalvontaa, josta kärsivät pääasiassa riskittömät selvinpäin pientä ylinopeutta ajavat suomalaiset”. Kyse on siis pienestä ylinopeudesta mikä ajetaan vahingossa tai huomaamatta ja huomiokapasiteetti teillä meneekin tällä hetkellä lähes täysin hirvieläinten ja peltipoliisien tarkkailuun. Paremminkin sen voisi käyttää.

Lukuisten liikenneonnettomuuksienkin tutkinnoissa mukana olleena Tervo tietää mistä puhuu, kun hän toteaa, että kameroiden saavuttamaa liikenneturvallisuuden kasvua liioitellaan ja samalla ummistetaan silmät todellisilta liikenneturvallisuutta heikentäviltä seikoilta. Enkä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi kuolonkolareissa vain reilussa 5%:ssa kuljettaja on ollut täysin kunnossa. Toisaalta kuljettajan tilassa on ollut vikaa lähes 70% kuolonkolareista ja niistä kolmessa neljästä on mukana ollut ylinopeus. Todellinen syy siis yleensä löytyy muusta kuin ylinopeudesta. Liikenteemme turvallisuuskeskustelu ja myös uutisointi on keskittynyt lähinnä  nopeusvalvonnan ympärille. Enemmän pitäisi kuitenkin puhua ja puuttua kuljettajien käytökseen, sairauksiin, päihteisiin ja itseasiassa koko liikenteessä ilmi tulevaan rikollisuuteen. Tervon ansiosta liikennekeskustelussa on alettu pikkihiljaa kiinnittää huomiota ylinopeuksien rinnalla myös kuljettajan terveyteen, ikääntymisen tuomiin rajoituksiin, lääkkeiden ja päihteiden vaikutukseen, mutta myös psyykkisiin tekijöihin liikenneonnettomuuksien taustatekijöinä.

Peltipoliisien lisäämiseen yksi syy rahankeräämisen lisäksi on myös poliisien resurssipula. Tästä huolimatta Rinteen hallitus päätti kuitenkin ensitöikseen jälleen leikata rajusti poliisikoulutusta. Tarvittavaan ja tavoiteltuun ja laajasti kannatettuun 7850 poliisiin ei nykyinen hallitus ole pääsemässä eikä sitä edes tavoittelemassa. Vielä ennen vaaleja käytännössä kuitenkin kaikki isot puolueet kannattivat poliisimäärän nostamista tänne. Nyt liikennevalvontaa ulkoistetaan kameratolpille, jotta henkilöresursseja jäisi muihin tärkeisiin tehtäviin. Nyt pitääkin toivoa, että Rinteen hallitus muuttaa vielä tekemäänsä päätöstä ja lisää poliisien määrää 7850 tämän vaalikauden aikana. Tätä päätöstä pohjuustaakseen poliisien koulutusmäärät nostettiinkin jo viime hallituskaudella silloisen sisäministeri Petteri Orpon (kok) johdolla maksimiin. Nyt kuitenkin koulutusta ollaan ajamassa alas.

Timo Tervo totesi kuitenkin aivan oikein, että poliisi tarvitsee lisää resursseja ja myös rikollisuus liikkuu teillä. Teille tarvitaan eläviä poliiseja ja partiota, joiden toimintaan voi yhdistää myös älykkään ja oikeisiin asioihin kohdistuvan kameravalvonnan. Minusta olisikin syytä nyt myös arvioida uudelleen myös aiemmin tehtyä päätöstä Liikkuvanpolisiin lakkauttamisesta. Olisiko kuitenkin tarpeen myöntää tehty ratkaisu vääräksi ja ottaa takaisin käyttöön laajasti arvostustakin nauttinut Liikkuvapoliisi? Mikään ei rauhoita liikennettä nimittäin niin hyvin kuin elävä poliisimies tai -nainen.

 

Kommentit