Ulkomailla vietetyn ajan jälkeen tai joskus jo matkan aikana alkaa mieli tehdä jotain erityisen suomalaista. Kuka kaipaa ulkomailla salmiakkia ja kuka ruisleipää. Melkeimpä jokainen kaipaa jotain kotimaastaan vaikka olisi olevinaan kuinka maailmankansalainen.
Monen mielestä on vähintäänkin junttimaista mennä ulkomailla syömään lihapullia ja perunamuussia. En huomannut esimerkiksi Brasiliassa italialaisten kärsivän lainkaan samasta junttiudesta tullessaan pastalle ja pizzalle paikalliseen Rio De Janeiron italialaiseen ravintolaan.
Mutta nyt on siis aika valita meille virallinen kansallisruoka. Ensi vuonna kun rakas isänmaamme täyttää 100 vuotta niin esille nostetaan myös suomalaista ruokakulttuuria ja sen erityispiirteitä. Siis ylpeydellä hyvästä suomalaisesta, kotimaisesta, ruuasta.
Kansallisruoan finaaliin on äänestetty nyt kaksitoista ruokaherkkua yli 1000 alkuperäisen ehdotuksen joukosta. Jokainen ruoka saa siis itsenäisyyden juhlavuonna oman juhlakuukautensa. Kahdentoista finalistiruoan joukossa on hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut/silakat perunoilla, karjalanpaisti, graavikala, maksalaatikko ja yllätys yllätys pitsa (ei siis italialaisittain pizza, vaan suomalaisittain pitsa). Näin se ruokakulttuuri muuttuu ja elää ajassa vaikka en itse nyt aivan kansallisruoaksemme kuitenkaan pizzaa enkä edes pitsaa nostaisi.
Kahdentoista finalistin joukosta puuttuu minusta ainakin muutama aivan perisuomalainen herkku ja kaipaisin mukaan kyllä läskisoossia ja sitä ns. jauhomakkaraa eli vaikkapa cämppäriä. Ne eivät mahtuneet kuitenkaan kansanäänestyksessä ja raadin arvostelussa kahdentoista suomalaisimman herkun joukkoon. Minulle ne ovat mitä suomalaisimpia makuja ja nostaisin mukaan vielä puikulamuussin, poronkäristyksen ja puolukkahillonkin.
Mikä sinusta on suomalaisista suomalaisin maku ja herkku? Äänestys maamme kansallisruoasta alkaa tänään maanantaina sivulla: www.kansallisruoka.fi. Aikaa äänestää on aina loppuvuosi ja voittaja julkistetaan tammikuun 19. päivä.
Mutta senkin jälkeen jokainen saa matkoillaan kaivata juuri sitä suomalaista ruokaa tai makua mitä itse haluaa ja tuntea kansainvälisyyttä syödessään pizzaa maailman missä kolkassa tahansa.
Minun ääneni menee ruisleivälle 🙂
…
Kello 20.45 ja päivä takana. Illalla vielä vanha työtuoli remonttiin ja nyt hetki huomisen työasioiden parissa. Mutta päivä siis tänään Lopen kunnan valtuustoseminaarissa. Kävimme läpi uusikunta strategiaamme ja taidamme olla Hämeen kunnista ensimmäinen tai ainakin toinen joka saa valmiiksi uuden hallintorakenteen jo silmällä vuoden 2019 alussa tuleva aika ilman kunnan sotea. Isoja uudistuksia niin viranhaltija- ja hallintorakenteeseen kuin luottamushenkilörakenteeseenkin, mutta nyt pystymme hyvin etunojassa viedä vaalien kautta kotikuntaa varmoin ottein kohti tulevaa.
Valtuustossa hyvä yhteishenki tänäänkin ja hieman uusiakin ideoita kuntamme elinvoiman vahvistamiseksi ja myös laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi huomennakin. Ehkä isoin haaste on tällä hetkellä laskeva väestömäärä (siitä tosin kärsii kaikki Hämeen kunnat) ja esimerkiksi syntyvien lasten tilastojen mukaan Kirkonkylän koulu putoaisi nykyisestä 210 oppilaasta 2022-2023 lukuvuodeksi vain 95 oppilaan kouluksi. Myös Launonen menettää oppilaita nykyisestä 147:stä 104:ään ja Läyliäinenkin 168:sta 132:teen. Tässä siis syntyneiden lastenmäärät ja kun itse olen näitä tilastoja pian 20 vuotta valtuutettuna seurannut niin voin sanoa, että ei ne paljoa heitä jos ei muuttovoittoa tule. Alakoululaisten eli 1-6 luokkalaisten määrä putoaisi siis nykyisestä 699:stä oppilaasta 493:seen ja pienellä viiveellä tämä näkyisi myös yläkoulussa ja myös sitten lukiossa. Yläkoulu pysyisi nyt vertailuvuodet vielä 350 oppilaan määrässä tasaisesti, mutta sitten lasku ”siirtyisi” sinne jne.
Valtuuston puheenjohtajan moninaiset tehtävät…????
Valtuustoseminaari Lopella. Kuva: Riitta J-H
Oikeastaan vaon Kormun koulumme moottoritien kainalossa kasvaa tulevina vuosina. Kormussa on nyt 49 oppilasta ja 2022 määrä nousee 65:teen eli hienoksi vahvaksi kyläkouluksi. Joentakana oppilasmäärä 54 -> 40, Länsi-Lopella 40 -> 29 ja Pilpalassa 31 -> 28. Varsinkin Länsi-Lopella ja myös Pilpalassa täytyy kylien herätä taas tonttimarkkinointiin ja turvata sitä kautta kyläkoulujen elinvoima jatkossakin. Länsi-Loppi menettäisi tätä rataa helpolla ainakin kolmannen opettajansa. Itse kuitenkin uskon, että vetovoimamme riittää ja yhdessä osoitamme nämä ei siis ennustukset vaan tilastot lopulta vain väliaikaisiksi.
Antoisa seminaaripäivä ja täytyy kyllä valtuustonpuheenjohtajana olla tyytyväinen koko valtuustomme hyvään yhteishenkeen ja viranhaltijoidemme erinomaiseen tekemiseen ja sitoutumiseen. Me pärjätään!