Onneksi olen luonteeltanikin sellainen, että sammaloitua en halua. Liikkeellä siis hyvä olla ja mennä ja tehdä. Ehkä osaksi siitäkin syystä tähänkin ammattiin aikanaan hakeuduin ja tykästyinkin. Vaikka mediassa ja somessa meitä mollataankin ja emmehän me oikeastaan mitään tehdä ja jos jotain tehdään niin ainakin väärin ja omaa etua ajatellen niin kyllä tämä aikalailla kokonaisvaltainen duuni on – jos ei ihan 24/7 niin melkein. Mutta ammatinvalintakysymys ja en todellakaan valita. Rakastan tätä työtä.
Tänään kuitenkin kalenterini oli tyhjä ja jos vielä olisi paperinen kalenteri niin sivu olisi ollut valkoinen. Nyt vain puhelin ei piipannut eikä muistuttanut mistään ja tällaiseen superkauniiseen syyspäivään se sopi mitä parhaiten. Aamusta Kesoilille aamukahville ja siellä tämän päivän ainoat ”politiikat” ukkoparlamentin pöydässä. Mutta enemmänkin mukaan jutustelua ja elämän menoa ja sitten päivää kotona, mummulassa ja lasten salibandytreeneissä Elmolassa ja illansuussa vielä haravoimassa mökkitietä. Ja kotimatkalla piipahdin hakemassa perheen Lopen upealta frisbeegolf-radalta kotiin ja iltapalalle kummitätien ja Janne kanssa. Aikamoisen rentopäivä siis Heinosella 🙂
Syksyn tunnelmia Joosepinpolulta: Kurjet ja tässä joutsenpariskunta perässä matkaan.
Kiitos siis tästä. Seuraavaa valkoista päivää kalenterissa saakin taas odottaa, mutta ”tällähän mie elänkin melkein puolvuotta”. Huomenna töihin.