Pääradan perusparantaminen ja kehittäminen on noussut lopultakin kaikkien huulille. Aika pitkään saimme vääntää tätä maamme kannalta elintärkeää remonttia aikalailla pienellä porukalla. Palapalalta kuitenkin olemme saaneet työtä eteenpäin ja myös näitä palasia nyt tavoittelemamme lisäraiteiden rakentaminen on edellyttänytkin.
Pääradan matka-aikojen lyhentämisellä on nimittäin erittäin suuri vaikutus todella monen suomalaisen arjen sujuvuuteen. Pääradan varrella asuu reilusti yli puolet suomalaista, itseasiassa jopa yli 3 miljoonaa suomalaista, ja sen vaikutuspiirissä on myös merkittävä osa maamme yrityksistä. Pääradalla on myös merkittävä rooli lentoasemien kehittämisessä ja myös kehittymisessä.
Pääradan eteläpää Helsinki–Riihimäki-rataosa on osa maamme vanhinta rataverkkoa. Nyt, jo alunperin 150 vuotta sitten rakennettu, päärata on junamäärältään Suomen vilkkain rataosuus. Tätä osuutta käyttävät Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin liikennöivä lähiliikenne, Tampereen suuntaan ja siitä läpi Suomen jatkava ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne sekä Pasilan, Vuosaaren, Sköldvikin ja Hangon radalta pääradalle suuntautuva tavaraliikenne. Voidaan hyvin puhua pääradan valtimo-osuudesta. Tämän osuuden toimivuus tai toimimattomuus säteilee koko maahan.
Siksi ensin on ollut pakko ratkaista Pasila–Riihimäki rataosuuden liikenteellisen välityskyvyn ongelmat ja parantaminen. Tätä olemme vieneet eteenpäin määrätietoisesti ja nyt tehtävät rakennustyöt parantavat sekä rataosan välityskykyä, mutta myös häiriösietokykyä. Tämän myötä edellytykset yhteyksien lisäämiselle halki Suomen paranevat.
Välityskyvyn parantaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen rakennusurakat käynnistyivät jo vuonna 2016 ja tässä vaiheessa parannetaan ensisijaisesti liikennepaikkojen toimivuutta ja rakennetaan ensimmäiset lisäraiteet Ainolan ja Purolan välille. Työt ovat tiiviisti käynnissä paraikaa myös Riihimäen alueella ja jatkuvat aina vuoteen 2020 saakka. Viime huhtikuussa hankkeen töiden painopiste siirtyi Riihimäen henkilöratapihan uusimiseen ja samalla asema saa korotetut esteettömät laiturit ja uuden hissin. Lisäksi asemalla uusitaan muun muassa vanhatkin hissit, laiturikatokset, valaistus ja laiturinäytöt. Asemalle asennetaan valvontakameroita parantamaan matkustajaturvallisuutta. Tämä kokonaisuus maksaa kaiken kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa.
Edellytys näille ja myös Riihimäelle tehtäville vaihde- ja raiteistomuutoksille oli ensin Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen. Sen myötä tavaraliikenteen läpiajo Riihimäen ratapihalla väheni. Aiemmin tavarajunat joutuivat vaihtamaan Riihimäellä kulkusuuntaa ja tämä edellytti veturin vaihtoa tai sen ympäriajoa. Riihimäen kolmioraide-hankkeessa rakennettiin noin 1,2 kilometrin pituinen yhdysraide Kouvolan ja Tampereen ratasuuntien välille. Myös tämä työ on jo tehty.
Pääradan remontin toisessa vaiheessa rakennetaan lisäraideosuudet siten, että Keravan ja Jokelan välille muodostuu yhtenäinen noin 20 kilometrin pituinen neliraiteinen osuus. Lisäraiteet tulevat Kytömaa Ainola välille, Purola Jokela välille sekä tavaraliikenneraide Hyvinkäältä Riihimäelle ja tavaraliikenneraide Keravalta Lahden oikoradan suuntaan. Tämän toisen vaiheen ratasuunnitelma valmistui nyt syksyllä ja myös tämä urakka on edellytys jatkohankkeille kohti pohjoista.
Näin siis pääradan jo vuonna 2007 alkanut miljardi-investointi etenee ja nyt valmistellaan jo hankkeen etenemistä Riihimäeltä pohjoiseen. Pääradan koko Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan ja Tampereen välinen rataosa on paitsi maamme vilkkain, myös valtakunnallisen liikennejärjestelmän näkökulmasta merkittävimpiä yhteysvälejä. Tänne tarvittavat lisäraiteet maksavat noin 670 miljoonaa euroa. Yksin Lempäälän ja Tampereen välisen neljännen raiteen kustannusarvio on arvioitu noin 130 miljoonaan euroon. Ja kun myös haluamme nopeampi yhteyksiä niin myös vanha osuus vaatii peruskorjausta. Rataosuuden nopeustason nosto esimerkiksi tasoon 200 km/h nostaa hankkeen kustannukset yhteensä noin miljardiin euroon.
Nyt tarvitaan siis aluksi jatkon suunnitteluraha, kahdeksan miljoonaa euroa, Tampereen, Hämeenlinnan ja Riihimäen välin parantamisen yleissuunnitelmaan. Tähän etsimme vielä eduskunnassa ja hallituksen piirissä rahoitusta loppuvuoden aikana sillä suunnitelmien valmiiksi saaminen on myös yksi edellytys tulevan EU-tuen hakemiselle. Tärkeää on tässä valossa nähdä päärata myös yhteytenä aina Ouluun asti ja sieltä Ruotsiin. Kahden EU-maan yhteys avaa nimittäin vielä uusia rahoitusmahdollisuuksia ja parantaa myös vuonna 2021 alkavan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiamme. Tällöin pääradan uudistamiseen on mahdollista saada 20 prosentin EU-rahoitus.
Työtä tulee siis jatkaa ja me myös jatkamme.
Timo Heinonen
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen