Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja liikenneinfrastruktuuri on ollut osa maan kehitystä vuosikymmenien ajan. Toimivat liikenne-, logistiikka- ja tietoverkot ovat Suomen talouden verenkierto. Talous kukoistaa, kun ihmiset, tavarat, tieto ja palvelut liikkuvat sujuvasti paikasta toiseen. Jos liike lakkaa, syntyy myös tulppa kasvulle.
Laadukas ja toimiva väyläverkko on keskeinen tekijä talouskasvun ja alueiden kehityksen tukemisessa. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ottaakin väyläverkon korjausvelan tosissaan nostaessaan perusväylänpidon määrärahoja yli 1,5 miljardiin euroon vuodelle 2024. Viime vaalikaudella Rinteen ja Marinin (sd) vahtivuorolla nimittäin korjausvelka kasvoi vuoden 2019 2,5 miljardista neljässä vuodessa yli 4 miljardiin euroon vuoteen 2023 tultaessa.
Ensi vuoden perusväylänpidon määrärahaan sisältyy 250 miljoonaa euroa hallituksen kohdennettua panostusta korjausvelan taittamiseksi, joka katetaan kokonaan valtion omaisuuserillä. Tämä 1 535 miljoonan euron panostus perusväylänpitoon on suurempi kuin mitä Rinteen-Marinin hallitus teki perusväylänpitoon yhtenäkään vuonna. Tällä kertaa panostuksia kohdistetaan myös alempiasteiseen tieverkkoon.
Valtion liikenneverkko muodostuu noin 78 000 km maanteistä, 5 900 km rataverkosta ja 16 000 km vesiväylistä. Näiden korjausvelkaa hallitus lähtee määrätietoisesti nyt purkamaan. Teiden korjausvelka on kasvanut pitkään ja erityisesti valtion alempi tieverkko – maakunnissa ja maaseudulla – alkaa olla luvattoman huonossa kunnossa. Pitää muistaa, että autoilla kuljetetaan yli 90 prosenttia maamme kuljetuksista ja tavara ei kulje vesiteitse, rautateillä tai lentorahtinakaan ilman kuorma-autoja, vaan kaikki muut kuljetusmuodot tarvitsevat toimiakseen maantiekuljetuksia. Vain laadukkaat maantiet mahdollistavat tehokkaan tavarankuljetuksen ja parantavat liikenneturvallisuutta. Ensi vuoden budjetissa väylänpidossa painotetaankin liikenneverkon päivittäistä liikennöitävyyttä, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kuntoa sekä digitalisaation mahdollisuuksia.
Tällä hallituskaudella painopiste siirtyy väylien kunnossapitoon. Suomessa pitäisi päällystää vuosittain n. 4000 kilometriä teitä, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Putin hyökkäyssota Ukrainaan on kuitenkin nostanut raaka-aineiden ja rakentamisen kustannuksia merkittävästi. Marinin hallituksen kaudella on jääty toistuvasti 4000 kilometrin päällystystavoitteesta lukuun ottamatta koronaelvytystä vuonna 2020. Tämän vuoden lukuihin nähden Orpon hallituksen määrärahalla voidaan laajentaa perusväylänpidon päällystysohjelmaa jopa yli 2000 kilometrillä.
Toteutammekin hallituskauden aikana kunnianhimoisen noin kolmen miljardin euron investointiohjelman väyläverkkoon. Tästä rataverkon investointeihin on varattu noin 1,4 mrd, johon kuuluu mm. Pääradan kehittäminen Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere raidekäytävällä. Aloitamme myös Keravalta lentokentälle erkanevan lentoradan suunnittelun.
Väyläverkkoon panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Se luo työpaikkoja, edistää talouskasvua ja mahdollistaa tehokkaamman liikkumisen. Suomalaiset eivät voi sallia väyläverkkonsa rapistumista, vaan on jatkuvasti panostettava sen ylläpitoon ja kehittämiseen. Se on avainasemassa tulevaisuuden kestävässä liikenteessä ja taloudessa.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan vastaava
Liikennejaoston puheenjohtaja