Natoon liittyminen oli vasta uuden aikakauden alku. Itseasiassa monenkin asian alku ja tuosta päätöksestä vasta varsinainen työ alkoikin. En itse puhu Nato-Suomesta, kun en puhu Nato-Norjasta tai Nato-Saksastakaan, vaan Suomena jatkamme liittokunnankin jäsenenä. Olemme nyt liittokunnan täysivaltainen jäsen ja tämä päätös lopullisesti betonoi meidät tukevasti kaikista nurkista yhteen lännen kanssa.
Nato-ratkaisun rinnalla on samaan aikaan jatkettu myös kahdenvälisten puolustusyhteistyösopimusten neuvotteluita ja puolustusyhteistyön syventämistä. Tosiasiallisesti ne takaavat sen vahvimman turvan myös Natossa. Isona maana Yhdysvallat on Natossa vielä kokoaakin suurempi, ja siksi kahdenväliset sopimusneuvottelut USA:n kanssa ovat olleet keskeisen tärkeitä.
Yhdysvallat on kiistatta myös yksi meidän tärkeimmistä liittolaisistamme Pohjoismaiden rinnalla ja puolustusyhteistyösopimusneuvottelujen saattaminen päätökseen kirjattiin Säätytalolla hallitusneuvotteluissamme pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan. Sopimuksen tavoitteena on selkeyttää yhteistyön pelisääntöjä Yhdysvaltain kanssa ja mahdollistaa sen syventämistä.
Viime viikolla saatiin päätökseen viimeinen Suomen ja Yhdysvaltojen välisistä puolustusyhteistyösopimusneuvotteluista. Vuosi sitten elokuussa aloitetun DCA eli Defence Cooperation Agreement -puolustusyhteistyösopimuksen viides neuvottelukierros käytiin Helsingissä lokakuun lopussa. Ennen eduskuntakäsittelyä edessä on vielä sopimuksen hallituksen esityksen -valmistelu ja vasta sen jälkeen kokonaisuus tulee eduskunnan käsittelyyn. Uskoisin, että kevään aikana saamme tämän työmme tehtyä. Sopimus edellyttää vielä eduskunnan hyväksyntää voimaantullakseen.
Toinen iso kokonaisuus on ns. Nato SOFA -sopimus (Nato Status of Forces Agreement). Nato SOFAa koskeva esitys on valmistumassa joulukuussa ja se koskee Naton jäsenvaltioiden joukkojen ja kansainvälisten sotilasesikuntien asemaa toisen Naton jäsenvaltion alueella. Me olemme jo aiemmin vuodesta 1997 lähtien Naton rauhankumppanimaana soveltaneet näitä sopimuksia. Tuolloin sopimus hyväksyttiin eduskunnassa ns. 2/3 enemmistöllä. Nyt liitymme sopimuksiin Naton jäsenenä. Nato SOFA:ssa on käyty läpi mm. määräyksiä, jotka koskevat Naton joukkojen maahantulomuodollisuuksia, aseenkanto-oikeutta, tuomiovallan jakautumista, vahingonkorvausoikeutta ja eräissä tapauksissa siitä luopumista sekä joukkojen erioikeuksia ja vapauksia. Pariisin pöytäkirjalla taasen Nato SOFAn määräykset ulotetaan koskemaan myös Naton esikuntia ja niiden sotilas- ja siviilihenkilöstöä pöytäkirjassa määrätyin mukautuksin.
Sopimukset ovat merkittäviä maamme turvallisuuden kannalta. Nato SOFAn ja Pariisin pöytäkirjan suhdetta perustuslakiin ja maamme sitoviin kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin on arvioutu, erityisesti suhteessa vieraan vallan oikeuteen käyttää tuomiovaltaa Suomen alueella. Eduskunnan päätös sopimuksen hyväksymisestä edellyttää eduskunnassa 2/3:n enemmistöllä tehtävää päätöstä.
Näitä isoja palapelin palasia on nyt koottu määrätietoisesti yhteen. Oman urakkansa sopimusten rinnalla tuo vielä Naton komentorakenteiden mahdollinen uudistaminen ja myös meidän ja toivottavasti pian myös Ruotsin sulauttaminen osaksi liittokunnan rakenteita ja toimintaa. Naton puolustussuunnittelu NDPP eli NATO Defence Planning Process ohjaa liittokunnan suorituskykyjen kehittämistä sen kaikissa jäsenmaissa.
Tekeminen ei siis lopu.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
Puolustusvaliokunnan jäsen