Tällä kaudella olen saanut toimia eduskunnan liikennejaoston puheenjohtajana. Pöytämme kautta on kulkenut ja kulkee vielä tänäkin syksynä kaikki liikenteemme tie- ja muutkin investoinnit. Olemme laittaneet nyt määrätietoisesti myös vanhaa alempaakin tieverkkoamme kuntoon. Kuluvalla pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituskaudella maanteitä päällystetään arviolta yhteensä noin 11 000 kilometriä. Tämä kertoo konkreettisesti panostuksistamme suomalaisten arkeen. Olemme priorisoineet nyt myös valtion alemman tieverkon korjausvelkaa ja laittaneet sitä määrätietoisesti kilonmetri kilometriltä kuntoon.
Olen puheenjohtajakaudellani alleviivannut monet kerrat sitä, että auto on tällaisessa maassa ihan jokaiselle suomalaiselle välttämättömyys. Kyllä, välttämätön myös Eirassa tai Kampissa asuvalle, joka omasta mielestään pärjää ratikalla ja metrolla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että hänenkin ruoka lähtee liikkeelle kotimaisilta maatiloilta aina – aina – kumipyörillä. Lihan, maidon, viljan ja kaiken muunkin ensimmäinen matka maatilalta alkaa aina kuorma-autolla tai rekalla. Ja melkein uskallan sanoa, että ei sinne Eiran Alepaankaan ruoka tule ratikalla, vaan myös sen viimeinenkin siirtymä tehtaista keskusvarastojen kautta lähikaupan hyllyyn tapahtuu autolla.
Ja samaan aikaan meistä monille auto on myös välttämätön osa arkea. Monien työmatkat, mutta myös lasten kuljettaminen harrastuksiin ja muihin ja myös palveluihin pääseminen ovat eri puolilla Suomea oman auton ja myös toimivan tieverkon varassa. Tienpidossa onkin kyse sujuvasta arjesta ja elinmahdollisuuksista, mutta myös yritysten toimintaedellytyksistä, turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Siksi olemme tällä kaudella halunneet nostaa esille vahvasti myös alemman tieverkon korjausvelan ja myös laittaneet sitä kuntoon.
Kuoppa tiessä ja reikä asfaltissa ei anna odottaa. Se kasvaa korkoa korolle joka päivä ja siksikin on jokaisen suomalaisen etu, että me korjaamme tieverkkoamme ajoissa. Näin ei ole aina tehty ja hintalappu on siksi kasvanut nytkin kymmenen vuoden takaisesta noin 50 000 eurosta per kilometri 100-200 000 euroon per kilometri. Nyt joudumme laittamaan monissa kohteissa kuntoon jo myös teiden runkoja ja kosteuden hallintaa ja se sitten vasta maksaakin. Näin jouduttiin tekemään myös Hausjärven Ryttylän ja Turkhaudan Ohikulkutielläkin, mille osoitin peruskorjaus- ja asfaltointirahoituksen tälle vuodelle.
Tänään kävinkin tutustumassa hankkeen etenemiseen paikan päällä. Olen yrittänyt vuosittain vastuuvuorollani käydä aina katsomassa teitä etunojassa korjauslistalle, mutta ennen muuta myös tutustumassa aina itse hankkeiden tekemiseen. Tänäkin suvena on asfalttikoneet käyneet monessa paikassa ja moni reikäinen tie on saatu taas kuntoon. Nyt yhtenä viimeisimmistä kohteistamme tälle syksylle peruskorjataan tätä Hausjärven Ohikulkutietä. Tien alussa oleva Turkhaudan Miinan Montun kesäteatteri oli toivonut, että urakka toteutetaan vasta näytäntökauden jälkeen ja näin totta kai tehtiin. Ensi kesänä kesäteatteriinkin päästää uutta hyvää pikipintaa.
Blogi 10.12.2025: Hausjärvelle teiden peruskorjausrahaa 770 000 euroa – Ensi vuonna Rutikantie ja Ohikulkutie saavat uuden asfaltin
Kävimme Ohikulkutien peruskorjausta ja asfaltointia katsomassa yhdessä Hausjärven teknisenlautakunnan puheenjohtaja Sampsa Suomelan (kok) kanssa. Mukana oli Elinvoimakeskuksen johtoa ja myös urakan toteuttavan GRK:n johtaja Kyösti Kitinoja.
Hausjärven kunnanjohto onkin ollut tällä kaudella näissä erityisen aktiivinen suuntaani kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Stråhlen (kok) ja kunnanjohtaja Pekka Määttäsen sekä valtuutettu Anette Laaksosen johdolla. Myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Lokinperän (kesk) kanssa on yhteistyö ollut aina mutkatonta ja hänen kanssa on käyty teitä katsomassa jo yli kymmenen vuoden ajan ja neuvoteltu myös valtion liikuntapaikkarakentamisen tukia niin Hausjärvi Areenalle kuin moneen muuhunkin. Täytyy hattua nostaa koko Hausjärven kunnan johdolle jo aiemminkin asioita hoitaneille mm. Risto Tiippanalle ja Kyösti Arovuorelle.
Ja nyt jälleen asfalttikoneet käyvät kylällä ja tällä kertaa tärkeä nimensä mukainen ohikulkutie tai oikeastaan yhdystie Ryttylän ja Turkhaudan välillä saa uuden asfaltin ja myös runkojen peruskorjauksen. Mt 2896 eli tien Ryttylästä Turkhautaan asfaltointiin varasimme tälle vuodelle rahoitusta 490 000 euroa. Ja jo aiemmin käyttöön otetulle Monnin Rutikantielle 250 000 euroa. Lisäksi Lasitehtaantien kevyenliikenteenväylä vielä asfaltoitiin tänä vuonna eli kolmeen Hausjärven kohteeseen varasimme peruskorjausrahaa yhteensä 770 000 euroa. Ja tänään selvisi, että tämän Ohikulkutien remonttiin meni noin 350 000 euroa vielä suunniteltua enemmän eli panostus nousee yli miljoonaan euroon.
Blogi 18.9.2026: Rutikantie peruskorjattiin Hausjärvellä – Kiitos hyvästä yhteistyöstä Hausjärven kunnalle
Tässä kaikki tälle vuodelle rahoittamamme Hämeen liikennehankkeet:
-40 000 €Mt 13821 Lasitehtaantie 400m kevyen liikenteen väylän asfaltointi
-150 000 € Mt 14079 Kukkilantien päällystys välillä vt 24 – Toisenmäentie
-180 000 € Järveläntie kt 54–kk asfaltointi 1,5 km
-200 000 euroa pienet liikenneturvahankkeet Hämeenlinna, Hattula ja Janakkalassa
-265 000 € Mt 13805 Rutikantien asfaltointi 2 km
-300 000 € Mt 13840 Kuuslammintie Hyvikkälä–Virala asfaltointi noin 3 km
-400 000 € Hämeenkosken kirkonkylän alueen Asikkalantien ja keskustien uudelleen asfaltointi
-480 000 € Mt 13621 Jokiniementien ja kevyen liikenteen väylän peruskorjaus ja uudelleen asfaltointi, Välkky-tehostemerkkikapselit koulukeskuksen alueen kolmelle suojatielle sekä Pilpalatien kevyen liikenteen väylän uudelleen asfaltointi Kk–Vanha kirkko
-490 000 € Mt 2896 Ohikulkutien Ryttylä–Turkhauta välillä asfaltointi 5,4 km
-500 000 € Mt 2832 Rautakoskentie kt 54 alkaen asfaltointi 6,8 km
Ja joka vuosi tällä vaalikaudella olemme samanmoisen potin ohjanneet juurikin alemman tieverkon korjauksiin täällä Hämeessäkin. Blogistani löydätte näistä eri vuosien hankkeista lisää tietoa ja tulevista kerron sitten myöhemmin loppuvuoden aikana. Kyllä se tekeminen jatkuu edelleen:
19.6.2024: Hämeen tiehankkeet etenevät – Uusi asfaltti tuoksuu, mutta pitäisi tuoksua myös jatkossakin
Tänään kävin uuden Elinvoimakeskuksemme ja urakkaa toteuttavan GRK:n johdon kanssa työmaakatselmuksella Hausjärvellä. Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajan Juha Sammallahden ja liikenteen osastopäällikkö Harri Vitikan sekä Hausjärven kunnan teknisenlautakunnan puheenjohtaja Sampsa Suomelan kanssa saimme hyvän katsauksen siihen mitä tiellä nyt tehdään ja myös siihen mitä se tarkoittaa, kun teiden kunto päästetään sellaiseksi, että rungot pettävät. Silloin ei enää siis pelkkä uusi asfaltti riitä, kun runko on romahtanut.
Iso osa näissä on myös tuo vesien eli tien kosteuden hallinta. Jos ojat eivät vedä ja tien rakenteet toimi, niin yleensä routakin iskee kovemmin ja näkyy sitten lopulta myös asfaltin rikkoutumisena jne. No, te tiedätte nämä, kun teillä kuljette.
Erittäin mielenkiintoinen vierailu jälleen kerran ja selväksi kävi, että tekemistä teillämme riittää jatkossakin. Katson ensi vuodelle jälleen nipun teitä tännekin, mutta toki vastuullamme on koko maamme tiet eli hankkeita saadaan varmasti eri puolille maata myös alemman tieverkon osalta.
Yli kolmasosa maamme seutu- ja yhdysteistä luokitellaan kunnoltaan tyydyttäväksi tai huonoksi.
Itse olen esittänyt, että tekisimme parlamentaarisen yli vaalikautisen sitoumuksen valtion tieverkon kuntoonlaittamiseksi. Maamme koko väyläomaisuuden korjausvelka oli viiem vuoden 2025 lopussa noin 4 278 miljoonaa euroa, ja sen ennustetaan kasvavan kuluvan vuoden loppuun mennessä 4 570 miljoonaan euroon. Tästä yksin valtion teiden korjausvelka on nyt 2,6 miljardia euroa ja tästä suurin osa, 2,4 miljardia euroa, kohdistuu alueelliseen tieverkkoon. Seutu- ja yhdysteitä on maassamme kaiken kaikkiaan reilu 64 o00 kilometrin verran ja näistä 58 prosenttia on päällystettyjä teitä. Viidentoista vuoden aikana huonokuntoisten päällysteiden määrä on siis jopa nelinkertaistunut 3 000 kilometristä 12 000 kilometriin. Ja lisäksi vajaan 60 000 tiehoitokunnan vastuutta on yksityisteitä yhteensä noin 350 000 – 370 000 kilometriä ja tännekin pitäisi pystyä ohjaamaan nykyistä enemmän myös julkista tukea.
Alempitieverkko saa uuden asfaltin jatkossa kerran 250 vuodessa
Jos nyt vilkkaiden pääteiden päällystämiskierto on ollut noin 9,3 vuotta ja alemman tieverkon yli 40 vuotta niin tulevien vuosien määrärahatasolla harvaliikenteisemmät tiemme saavat uuden päällysteen enää kerran 250 vuodessa.
Tarvitsemme siis yhteisen sitoumuksen siitä, että liikenteeltä kerättävän noin 8 miljardin euron veropotin tuotosta osa ohjataan talouden vaikeinakin aikoina valtion alemmankin tieverkon kunnostuksiin. Osa esitykseni olisi, että seuraavan kahdentoista vuoden aikana vuosittain vähintään 350 miljoonaa euroa. Tähän pitäisi kaikkien puolueiden yhdessä sitoutua kolmeksi tulevaksi vaalikaudeksi.
…
Tänään uusi työviikko alkoi siis aamusta varhain jo Hämeenlinnan Raatihuoneelta. Maakuntahallitus oli koolla ensin ja sitten Hausjärvelle ja illalla vielä tänään kotikunnan kunnanvaltuuston kuntastategiaseminaari.