Pääministeri Petteri Orpon ja Asikkalan kunnanhallituksen puheenjohtajan Ilkka Viljasen kanssa katsomassa Salonsaarentien asfaltoinnin ja peruskorjauksen tuloksia.
Tänään oli mielenkiintoinen työpäivä, kun sain osallistua pääministeri Petteri Orpon kanssa maakuntapäivään Päijät-Hämeessä. Idea tähän vierailuun syntyi ex-kollegani ja ystäväni Ilkka Viljasen kanssa, kun esitin viime vuoden lopulla pitkän odotuksen jälkeen asfaltointirahaa Asikkalaan. Muistin kuinka Ilkka tätä hanketta oli esillä pitänyt pitkään ja kantanut huolta tien huonosti asfalttipinnasta ja nyt kun minulle avautui liikennejaoston puheenjohtajana mahdollisuus tämä ratkaista, niin siihen myös tartuin. Laitoin viime syksynä Ilkalle viestiä ja siitä homma eteni ja esityksestäni eduskunta sitten osoitti joulukuussa tielle asfaltointirahan vuodelle 2024. Nyt muutama viikko sitten tie sai uuden mustan asfalttipinnan ja tästä syntyi pieni idea, että täytyy kutsua pääministeri tätä katsomaan. No, ei idea ihan pelkästään Salonsaarentiehen liittynyt vaan halusimme ennen muuta esitellä pääministerillemme maaseudun valtionteiden huonoa kuntoa ja myös sitä, miten paljon nyt jo remontit maksavat, kun teiden runkojen on annettu murtua ja remontteja lykätty vuosi toisensa jälkeen vaan eteenpäin.
Tähän työhön nyt Orpon hallituksen toimesta tartuimme ja päätimme, että korjausvelan kasvu pitää pysäyttää ja aloittaa uudelleen aikanaan Sipilän hallituksen aikana aloitettu korjausvelkaohjelma. Tänä vuonna uutta asfalttia vedettiin yli 4000 kilometriä ja sillä korjausvelan kasvu saatiin pysähtymään ja ensi vuodelle esitämme myös lisärahoitusta tähän työhön ja tavoitteena saada lisää pikipintaa teille.
Tänä vuonna päällystetään yhteensä yli 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä ja samaan suuruusluokkaan päästiin viimeksi vuonna 2020. Esimerkiksi edellisen hallituksen viimeisenä budjettivuonna 2023 uutta asfalttia tehtiin ennätyksellisen vähän eli vain noin 1400 km ja Marinin hallituskauden saldo kääntyikin näin rajusti miinusmerkkiseksi. Korjausvelka kasvoi valtavasti ja myös kustannukset niin kohonneiden hintojen, kuin ennen muuta teiden alati huononevan kunnon takia. Viime vaalikaudella Rinteen ja Marinin (sd) vahtivuorolla korjausvelka kasvoikin vuoden 2019 2,5 miljardista neljässä vuodessa yli 4 miljardiin euroon vuoteen 2023 tultaessa.
Iltalehti uutisoikin eilen 30.9.2024: ”Tiestöön panostaminen alkoi pudota tasaisesti jo 20 vuotta sitten ja pohja koettiin vuonna 2023, jolloin Suomessa päällystettiin vain 1400 kilometriä tietä. Nykyisen hallituksen aikana tilanteeseen on tullut muutos.”
***************
Tässä blogini viime vuoden lopulta. Siinä vähän niputettuna näitä hankkeitamme: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi ensi vuoden budjetin – Hämeeseen muutamia hienoja lisärahoituksia
***************
Nyt tämän kesän poikkeuksellisen vilkas päällystyskausi selittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen myöntämällä lisärahoituksella. Uutta päällystettä on tämän kesän aikana saatu ympäri Suomen ja päällystysten korjaustöitä on tehty kuuden urakoitsijan voimin lähes 50 urakassa, kaikkien Manner-Suomen maakuntien alueella ja yli 190 kunnassa. Vuonna 2023 maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä päällystettiin yhteensä vain 1 682 kilometriä, mutta tänä vuonna lukema kohoaa yli 4 000 kilometrin hallituksen myöntämän lisärahoituksen turvin. Valtaosa päällystyskauden töistä on jo saatu valmiiksi. Meillä Lopella nyt vedetään viimeisiä uusia pintoja Vojakkalantielle ja sen perään sitten koneet siirtyvät Siikalantielle ja Hunsalantielle. Pohjois-Suomessa viimeiset kohteet saadaan valmiiksi arviolta syys-lokakuun vaihteessa. Sen sijaan Etelä-Suomessa päällystystyöt voivat venyä jopa marraskuulle saakka. Päällystystyön jälkeen tehdään vielä tiemerkinnät, ennen kuin työmaa on kokonaan valmis.
Myöntämällämme korjausvelan kasvun taittamiseen tarkoitetulla lisärahoituksella on ollut myös merkittävä työllisyysvaikutus. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että miljoona euroa työllistää yhdeksän henkilöä päällysteketjussa, joten 250 miljoonalla eurolla on työllistetty noin 2 300 henkilöä. Edellisen hallituksen rahoituskehys on ollut niukka, joten päällystystyöt on priorisoitu vilkkaimmalle noin 10 000 kilometrin verkolle, jossa liikenteestä kulkee noin kaksi kolmasosaa. Siten muun tieverkon kunto on heikentynyt. Huonokuntoisten päällysteiden määrän kasvu kuitenkin taittuu ja jopa hieman laskee tänä vuonna.
Poikkeuksellinen vuosi näkyy myös valtion omistamilla kävely- ja pyöräteillä. Niitä päällystetään tänä vuonna lähes 200 kilometriä, kun edellisen kerran vastaavaan lukuun on päästy vuonna 2010. Korjausvelan kasvu siis taittuu myös kävelyn ja pyöräilyn väylillä.
Olikin mukava esitellä pääministerillemme liikennejaoston puheenjohtajana tätä työtä ja myös tämän työn tuloksia. Ensi vuonna on tarkoitus tätä jatkaa. Tiestön korjausvelan purkamiseen olemme varanneet nyt ensi vuodelle 200 miljoonan euron lisärahoituksen ja mahdollistaa jopa noin 4000 kilometrin päällystämisen. Mutta tärkeää olisi, että saisimme korjausvelkarahoitusta myös vuosille 2026 ja 2027.
Iso kiitos vielä Ilkka Viljaselle myös täällä hyvästä yhteistyöstä ja Päijät-Hämeen ja Asikkalan asioiden vahvasta esillä pitämisestä. Uusi asfaltti tuoksui ja tuoksuu tänä vuonna siis hyvin myös meidän kahdessa maakunnassa.
Lahdessa vierailimme päivän aikana lisäksi Lahden kaupungin ja maakuntaliiton vieraina, tapasimme LUT:n opiskelijoita ja tutustuimme yliopiston toimintaan. Illansuussa meillä oli vielä pieni tilaisuus paikallisten kokoomuslaisten kanssa ja sen jälkeen piipahdimme vielä Ilkka Viljasella syksyn avauksen kuntavaalitilaisuudessa.
…..
Lahdessa puhutti velkaantuminen ja tiestön kunto
Aamun avauksessa Lahdessa Mariankadun Sinuhelta ehkä voisi vielä nostaa muutaman huomion tännekin. Useat toivat terveisiä ja kiitoksia siitä, että nyt taloutta on ryhdytty vihdoin laittamaan kuntoon. Kannustusta sai myös päättäväisyys viedä läpi vaikeitakin uudistuksia ja säästöjä ja se, että vain näin hyvinvointiyhteiskuntamme saadaan pelastettua. Ja se on juuri näin. Emme me näitä leikkauksia ja säästöjä tee sen takia, että niitä olisi kiva tehdä tai, että se olisi jokin meidän tavoite tai strategia. Ei, vaan meidän tavoite on vain ja ainoastaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden pelastaminen tulevillekin sukupolville.
Kiitosta sain myös liikennejaoston puheenjohtajana Lahden saamasta merkittävästä – historian suurimmasta – MAL-rahoituksesta ja näistä teiden huonoista kunnoista. Salonsaarentie ja myös Vierumäen Urheiluopistontie mainittiin, mutta myös muutamat sellaisetkin kohteet mitkä vielä odottavat peruskorjausta. Kaikkia en uskalla mennä lupaamaan vielä ensi enkä seuraavallekaan vuodelle, sillä niin paljon tätä korjausvelkaa on ympäri maan ja vähän niitä täytyy tasaisesti yrittää umpeen kuroakin. Mutta työtä jatkamme ja listallani on jo hyvä nippu uusia kohteita. Katsotaan kokonaisuutta loppuvuodesta.
Ja puhuttivat Lahden makkaragrillillä myös nyt toteutuva terapiatakuu ja myös isot panostuksemme peruskouluun. Olinkin tyytyväinen, että myös nämä hyvät hankkeet on nähty isojen säästöjen keskellä. Myös muutama työllistävä yrittäjä kiitteli paikallisen sopimisen mahdollistamisesta, mutta moitteita tai vähän risuja tuli taasen kotitalousvähennyksen leikkauksesta. Olen samaa mieltä ja ymmärrän. Mutta nyt kokonaisuus on kaiken kaikkiaan vaikea ja sinne sisältyy myös jotain tällaisiakin.
Mutta nyt kello 22.31 ja juuri Asikkalasta kotiin. Hetki vielä huomisen työjuttujen läpikäyntiä ja sitten pehkuihin.
Kiitos tästä päivästä.