Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi tänään osaltaan vuoden 2024 valtion talousarvioesityksen. Itse vastasin eduskunnan käsittelystä hallituspuolueiden osalta ja teimmekin hyvää yhteistyötä nelikollamme. Perussuomalaisia vetämässä puheenjohtajistossamme edusti Ville Vähämäki, RKP:tä Otto Andersson ja KD:tä Peter Östman. Erinomaisen hyvä ja yhteistyökykyinen ryhmä ja täytyy sanoa, että ennätys nopeasti ja helpolla löysimme ratkaisut budjetin muutoksiin ja myös varsin poikkeuksellisiinkin pöydällemme saamiimme ongelmiin.
Aivan viime metreillä jouduimme selvittelemään sosiaali- ja terveysvaliokunnan juttuja. Yllätys. Löysimme rahoitukseen kuitenkin ratkaisut ja emme kehyksiä suostuneet rikkomaan. Kehyksissä pysyminen on ensimmäinen vastuullisen ja kestävän valtiontalouden periaate. Mitä kehysten rikkominen tarkoittaa, niin siitä näimme viime vaalikaudella SDP:n ja keskustan johdolla surullisen esimerkin. Se oli sitä ”Rahaa on” -politiikkaa. Ja sen politiikan laskuja ja sotkuja selvittelemme edelleen ja pitkään.
Mutta nyt ensi vuoden talousarvio meidän osalta paketissa. Eduskunta vielä äänestää siitä tällä ja ensi viikolla ja tavoiteaikataulussa kaikki kasaan.
Nostan tähän blogiini muutamia keskeisiä painotuksia ja muutoksiamme.
Aloitetaan tärkeimmästä. Turvallisuus. Sisäinen ja ulkoinen.
Turvallisuus keskeisin painopisteemme
Ensi vuoden talousarvio on perustaltaan historiamme maanpuolustus- ja turvallisuusmyönteisin. Se on myös ensimmäinen budjetti Nato-maana ja myös budjetti missä isosti panostetaan sisäiseen turvallisuuteen ja myös rajaturvallisuuteen. Isoja muutoksia tai paikkauksia ei eduskunnan käsittelyssä tällä kertaa ollut tarpeen tehdä. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) johdolla puolustuksen määrärahat olivat niille kuuluvalla tasolla. Materiaalihankintoja ja kalustopäivityksiä ja uudistuksia jatketaan F35-hanke kärkenä, kertausharjoitusmäärä oli pohjissa PV:n edellyttämällä tasolla ja myös sopimussotilaiden määrärahat kunnossa ja myös Ukrainalle annettavan aseavun määrärahat.
Jotain lisäyksiä kuitenkin teimme… Ja ensimmäisenä panostukset kohti 1000 ampumarataa. Täydentävässä budjettiesityksessä jo ympäristölupien rahoituspohja laitettiin kuntoon ja me nyt aloitimme uuden ampumaradat kuntoon hankkeen. Tämä kokonaisuus rakennettiin yhdessä kollegani Jari Ronkaisen (ps.) kanssa. Ehdotin Jallulle tällaista erillisrahoitusta ja sen myös yhdessä toteutimme.
Tulemme panostamaan tällä vaalikaudella vuosittain lisää noin miljoonan ampumaratojen rakentamiseen ja parantamiseen. Ensi vuonna 300 000 euron määrärahan saavat Hälvälän ampumarata, Lappeenrannan Muukon ampumarata ja Ruutikankaan ampumaurheilukeskus. Kullekin siis 300 000 ampumaurheilua ja maanpuolustustyötä tukeviin investointeihin. Lisäksi Porin Killhouse eli Luotitalo-hanketta rahoitamme 500 000 eurolla. Tämä Luotitalo-hanke oli yksi eduskuntakäsittelyn isoja vääntöjä. Meillä oli hallituspuolueissa vahva tahto tämä hanke nyt saada maaliin, mutta rahoituksen sinne ohjaaminen olikin sitten sellainen rubikin kuutio. Täydentävässä saimme sitten avattua uuden momentin Sisäministeriön puolelle ja näin pystyimme rahoitusta luotitalolle ohjaamaan.
Maanpuolustus näkyy myös vahvasti muutenkin lisäyksissämme. Maanpuolustuskoulutus MPK:lle lisäämme rahoitusta ensi vuodelle 800 000 euroa, Suomen Rauhanturvaajaliitolle 200 000 euroa ja Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry:lle vertaistukitoimintaan 50 000 euroa. Lisäksi 100 000 euron määrärahat ohjaamme Suomen Reserviupseeriliitolle ja Reserviläisliitolle. Lisäksi halusin nostaa omalla määrärahalla esille myös Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen ja sen työn sankarivainajien kotimaan multiin saamiseksi ja DNA-tutkimuksiin. Yhdistyksen erillisrahoitukseksi ohjaamme 30 000 euroa.
Haluamme myös osaltamme vastata haasteeseen:
Himmentä ei muistot koskaan saa.
Osoitimme eduskunnan rahoituksesta 700 000 euroa ensin sotiemme veteraanien ja lottien rintamalisän korottamiseen 140 eurosta ensi vuoden keväällä 200 euroon. Tämä on pitkäaikainen haaveemme ja tätä jo esitin itse viime vaalikaudella. Silloin en sille riittävää tukea saanut, mutta nyt saimme ja yhteisellä eduskunnan aloitteellamme rintamalisän historiallinen korotus nyt tehdään.
Ohjaamme myös erillisrahoitusta sotahistoriallisille museoille perinteen ja perinnön vaalimiseksi. Sodan ja Rauhan keskus Muistille Mikkeliin 200 000 euroa, 150 000 euroa Hattulaan Parolan Panssarimuseolle, 100 000 euroa Suomen Ilmavoimamuseolle, 60 000 euroa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskukselle Lappeenrantaan ja lisäksi Suomen Jääkärimuseolle, Salpalinja-museolle, Sallan sota- ja jälleenrakentamismuseolle, Ratteen Portin talvisotamuseolle, Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:lle, Kuhmon Talvisotamuseolle ja Jalkaväkimuseolle kullekin 50 000 euroa museotoiminnan kehittämiseen. Lisäksi pienen erillisrahoituksen ohjasimme vielä Hämeen Reserviläissoittokunnalle (20 000e).
Pidetään huoli, että muistot eivät himmene.
Turvallisuussektorille myös lisäämme rahoitusta poliisille. Lisäämme mm. yhden koulupoliisin Kanta-Hämeeseen kuten myös Uudellemaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Lisäämme rahoitus myös mm. hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen ja myös Helsingin Pelastuskoululle.
Aulanko, esteettömät luontokohteet ja kalatiet
Otetaan muutama nosto myös Ympäristöministeriön hallinnonalta. Kohdensimme Metsähallituksen Luontopalveluille Hämeeseen 300 000 euroa Aulangon näkötornin peruskorjauksen remontin jatkamiseen. Tällä rahoituksella uudistetaan historiallisen arvokkaan näkötornin katto ja peruskorjataan ikkunat.
Vaikkei omalle alueelle tulekaan niin haluan nostaa esille myös Nuuksion kansallispuiston hankkeemme. Aikanaan esityksestäni jaoston puheenjohtajana ryhdyimme tekemään esteettömiä luontokohteita kansallispuistoihin ja muuallekin periaatteella: Luonto kuuluu kaikille. Tätä työtä halusin nyt jatkettavan ja tällä 200 000 euron määrärahalla tehdään Nuuksioon esteetön reitti ja esteettömät taukopaikat. Lisäksi Kolin kiskohissikorjataan (250 000e), Oulankan ja Hossan autiotuvat remontoidaan 250 000 eurolla ja tehdään muutamia muita luontokohteiden peruskorjaus- ja kehittämishankkeita.
Virtavesitöitä esitämme tuettavaksi 200 000 eurolla Luotinojan osalta Tuusulanjärvellä ja 50 000 eurolla Kuusinkijoki-Piilijoki kunnostamisen osalta. Lisäksi 110 000 euroa Närpiön vaelluskalahankkeeseen ja 100 000 euroa Ähtävän kalat -hankkeelle.
Lisäksi lisäämme 100 000 euron rahoituksen Vanajaveden isosorsimon torjuntaan ja Heinolan Lintutarhan jatko varmistetaan 50 000 euron erillisrahoituksella luonnonvaraisten eläinten hoidon varmistamiseksi.
Lisäämme myös rahaa Pidä Saaristo Siistinä ry:lle 150 000 Itämeren käymäläjätteiden imutyhjennyslaitteiden hankintaan ja 85 000 euroa Saimaan kahden laiturimallisen septitankin hankintaan. Metsästäjäliiton määrärahaa ympäristötöihin mm. kosteikkojen rakentamisen ja vieraslajihankkeisiin korotamme aiemmasta 100 000 eurosta 150 000 euroon. Lisäksi osoitamme erillisrahoitusta 100 000 villisikojen leviämisen estämiseen sikaruttohaasteeseen vastataksemme.
Ja yksi iso juttu myös näissä lisäyksissämme oli erillisrahoituksen osoittaminen Jokioisten Luken tutkimusnavetan laitteistamiseen. Osoitimme tähän oman 350 000 euron valtiontuen aiemmin päätetyn rakentamisen rahoittamisen päälle.
Korjausvelka on kasvanut ja tehtävää riittää
Saamme perintö myös tiestön korjausvelan osalta oli karu. Marinin hallituksen aloittaessa liikenneverkon korjausvelka oli 2,5 miljardia ja nyt kun liikenneministeri Timo Harakka (sd) vastuuvuoronsa päätti niin korjausvelka oli paisunut 4 miljardiin euroon. Ja nytkin tilanne näyttää siltä, että edes lisärahoitus ei tule riittämään korjausvelan umpeen kuromiseksi vaan tehtävää riittää koko täksi vuosikymmeneksi ja sekin vaatii vielä lisää rahoitusta.
Esimerkiksi aiemmin kun yhden kilometrin asfaltoi noin 50 000 eurolla niin nyt kilometrin kustannus on 95 000-110 000 euroon. Hintalappu siis kasvaa ja samaan aikaan teiden kunto vain menee huonommaksi ja se tarkoittaa yhä isompia peruskorjauksia. Tästä tämä yhtälö syntyy. Ja samaan aikaan vielä massiiviset siltojen korjausvelat jne.
Tämän takia halusimme myös eduskunnan jakovarasta isoimman osan yli 30 miljoonaa ohjata juuri tiestön korjausvelkatoimiin. Hankkeita on pitkälista ja kaikkialta maastamme. Tällä tavalla haluamme osoittaa, että tarpeita on ympäri maan ja ilman päättäväisyyttä ei tämä työ etene.
Muutamia teitä myös Hämeestä nostimme korjausvelkapakettiimme mukaan. Mukana mm. Kiipulantie 190 000e, Vierumäen Urheiluopistontie 420 000e, Siikalantien ja Hunsalantien 11km ja Rautakoskentie-Pilpalantie-risteysalueen uudelleen asfaltoimiseksi 1 200 000e, Salonsaarentie 600 000e, Lammintie 1 000 000e, Vojakkalantie 255 000e, Jokimaantie 290 000e, Hollolan risteysjärjestely mt2955, 500 000e ja Kaukolantie 100 000e.
Pienenä juttuna halusin nostaa mukaan myös Jokioisten Museorautatie ry:n LWR 6 veturin entisöinnin. Siihen varaamme 50 000 euron erillisrahoituksen.
Ja mukana Hämeeseen on myös Ryttylän Suomen Evl.lut kansanopiston avustus millä tarkoitus on peruskorjata alueen historiallisia kohteita (400 000e). Räyskälän Ilmailukeskuksen matkailuinfran kehittäminen 350 000e.

Tässä meidän erinomainen kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmä, jonka puheenjohtajana olen saanut nyt toimia. Huippuosaajia ja tekijöitä. Oikealta: Janne Heikkinen, Jukka Kopra, Marko Kilpi, Sari Sarkomaa, Markku Eestilä, allekirjoittanut, Ville Valkonen ja Janne Jukkola.
Tässä vähän läpikäyntiä meidän syksyn lisäyksistä. Iso kiitos näistä muille hallituspuolueille. Tekemistä riittää jatkossakin.