Suomi heti tutun velkakuusikon takana seuraavana.
Olemme itseasiassa yksi harvoista EU-maista, jossa julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen on nousussa. Valtion talousarvion alijäämäluvut ovat synkkiä ja maamme valtionvelka on nousemassa vuoteen 2027 mennessä jo lähelle 200 miljardia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) nosti tilanteen esille viime viikon torstaina Brysselissä. Valtiovarainministeri totesi, että hallituksen linjaama ja päättämä erittäin raju kuuden miljardin euron sopeutus ei tule edes riittämään. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä arvioikin perään viikonloppuna, että taloutemme lisäsopeutusten tarve on nyt ”puolen miljardin ja miljardin välillä”. Lisäsopeutustarve tulee siis hyvinvointialueiden alijäämistä, jonka näkymä on synkentynyt loppuvuoden aikana (-1,3mrd) ja myös kuntien mahdollisesta lisärahoittamistarpeesta.
Toinen cäppi on Marinin hallituksen päättämä valtionosuuksien leikkaus kunnille. Tämä olisi tarkoittanut jo ensi vuodelle yli -400 miljoonan lisäleikkausta kuntien valtionosuuksiin. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ei tällaista päätöstä kuitannut vaan ilmoitti, että leikkausta ei ole mahdollista toteuttaa tällaisella aikataululla. Ongelman taustalla on siis viime hallituksen päättämän ns. Keskustan sote-mallin rahoituspohja ja leikkaukset kuntatalouteen.
Kuntaliitoksiin tyrmäsi edellisen hallituksen toimien vaikutuksen kuntatalouteen ja piti niitä kestämättöminä ja kohtuuttomina. STT kertoi, että ”Kuntaliiton mukaan leikkaus merkitsisi kunnille säästöjä muun muassa sivistyspalveluista sekä työllisyyden ja elinvoiman edistämisestä. Samalla se korottaisi tulo- ja kiinteistöverotusta entisestään.”
Jos nämä Marinin hallituksen päättämät kuntatalouden leikkaukset nyt perutaan tai ne kompensoidaan kunnille kasvattamalla niiden valtionosuuksia, niin se tarkoittaa lisäsäästöjä etsimistä muualta. Jos säästöjä ei etsitä muualta niin se tarkoittaisi budjettikehysten rikkomista ja sille tielle tämä nykyhallitus ei halua lähteä. Marinin hallituskaudelta muistamme mitä sellainen talouspolitiikka tietää.
Myös hyvinvointialueiden alijäämien kasvu noin miljardista 1,3 miljardiin edellyttää lisäsäästöjä.
Niemelä totesi STT:lle, että ”Jos nämä kaksi asiaa (hyvinvointialueiden alijäämä ja kuntien lisärahoittaminen) lasketaan yhteen, niin kyllä me liikutaan puolen miljardin ja miljardin välissä.
Työtä tilanteen ratkomiseksi tehdään nyt jo loppuvuoden aikana ja esityksiä on tarkoitus saada meille käsittelyyn jo heti alkuvuodesta. Mutta sen voin todeta, että lisätoimia maamme tarvitsee. Hyvinvointiyhteiskuntamme perusta sortuu.
Tänään jo aamusta varhain eduskuntaan ja valtiovarainvaliokunnassa kuultavana valtiovarainministeri Riikka Purra ja budjettipäällikkö Mika Niemelä. Päivällä sitten ylimääräinen maanantain täysistunto ja illansuussa sitten kotikunnan vuoden viimein kunnanhallitus vielä kalenterissa.
…
Kello 22.57 ja aika päättää tämän päivän työt. Pitkä, mutta antoisa päivä. Huomenna kasilta jatketaan. Luvassa hyviä uutisia Hämeeseenkin.