Muutamia kysymyksiä on tullut näistä joulukuussa tekemistämme lisäyksistä mm. Hämeen tiehankkeisiin. Liikennejaoston puheenjohtajana luonnollisesti seuraan tarkasti, miten työt etenevät ja saimme nyt toukokuun lopussa yhteenvetoa yhteensä näistä 75 lisäämästämme tiehankkeesta.
Ne siis tulivat esityksistämme ns. Elyjen suunnitelmien ulkopuolelta. Hallituspuolueiden kanssa halusimme näitä hankkeita kiirehtiä ja siksi ne nyt etenevät. Hankkeet kuitenkin kilpailutettiin vasta aiemmin tälle vuodelle kohdennettujen ELY:n hankkeiden jälkeen ja siksi näistä valtaosan tekeminen ajoittuu loppukesään tai alkusyksyyn.
Omia hankkeitani, jotka nostin esille niputan tilannekatsauksena vähän tähän:
- Kiipulantie 13837m 2km, 190 000e; urakka toteutetaan kesän 2024.
- Urheiluopistontie mt 4142, 5,3 km, 420 000; Kilpailutus nyt 5/2024 ja toteutus tavoiteaikataulussa 2024
- Kaukolantie 13595, soratien ojitus ja sorastus, 100 000e, työn suunnittelu käynnissä ja pyritään toteuttamaan tänä vuonna myös itse urakka.
- Hunsalantie – Siikalantie 10,9km ja Rautakoskentie 2832 – Pilpalatien risteysalue, kilpailutus tehty 5/2024 ja tavoite toteuttaa loppukesästä. Tien rakenteita joudutaan kunnostamaan ja tie uudelleen asfaltoidaan toiveiden mukaisesti.
- Salonsaarentie,, mt 14133, 5,8km, 600 000e, Kilpailutus 5/2024 ja tavoite toteuttaa 2024.
- Lammintie 2951, 11,6 km, 1 000 000e, Tie on nyt arvioitua huonommassa kunnossa. Kilpailutus tehty 5/2024 ja osoittamamme rahoitus riittää tänä kesänä vain 6,5 km asfaltointiin. Periksi ei kuitenkaan anneta. Olen luvannut, että tarvittava lisärahoitus osoitetaan ensi vuodelle eli koko tie saa uuden asfaltin, mutta rajusti kohonneen kustannusarvion takia valitettavasti kahdessa osassa.
- Vojakkalantie 2824, 2,7km kt 54 – lentokentän risteys, 255 000e, kilpailutus 5/2024 ja tavoitetoteutus tänä vuonna ennen kesän 2025 Suviseuroja ja muita tapahtumia
- Jokimaantie 13849, 3km asfaltointi, 290 000e, Kustannusarvio noussut tien rakenteiden heikkokuntoisuuden takia. Tie tullaan kuitenkin korjaamaan kokonaisuudessaan suunnitellusti. Kilpailutus 5/2024.
Tässä vähän väliaikatietoa ja laitan lisää, kun urakat saadaan liikkeelle. Ja iso kiitos jos nyt tulleista yhteydenotoistanne ja myös kutsuistanne näitä teitä ja myös muitakin katsomaan. Kierretään.
Tiestön korjausvelka kasvoi rajusti
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa sovimme, että käymme maantieverkon korjausvelan kasvun taittamiseen määrätietoisin ottein. Rahoitusta tähän osoitetaan nyt lisää 520 miljoonaa euroa, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, että ei sekään tule riittämään. Viime vuosina tiestön asfaltointien rahoitus on ollut niukkaa ja päällystystöitä on priorisoitu vain vilkkaimmalle noin 10 000 kilometrin verkolle. Tällä tieosuudella itseasiassa liikenteestä kulkee noin kaksi kolmasosaa. Mutta samaan aikaan on siis maaseudun ja valtion alempi tieverkko päässyt rajusti rapautumaan. Muun tieverkon kunto on heikentynyt, mutta nyt onneksi liikenneministeri Lulu Ranteen (ps) johdolla uutta asfalttia saadaan tänä vuonna noin 4000km ja myös keskivilkkaille ja vähäliikenteisemmille teille.
Viime vaalikaudella pääministeri Sanna Marinin hallituksen ollessa vallassa korjausvelka nimittäin kasvoi rajusti. Edellisen hallituksen aloittaessa vuonna 2019 liikenneverkon korjausvelka oli noin 2,5 miljardia ja nyt sitten neljässä vuodessa se kasvoi yli 4 miljardiin euroon vuoteen 2023 tultaessa. Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli viime vuoden lopussa jo noin 8 700 kilometriä ja vuodessa niiden määrä kasvoi noin 720 kilometriä. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden osuus oli siis näin jo lähes 16 prosenttia. Esimerkiksi vuonna 2023 maanteitä päällystettiin yhteensä vain 1 682 kilometriä. Se oli muuten koko 2000-luvun pienin määrä uutta asfalttia.
Syynä tähän on ollut myös mm. kohonneet kustannukset ja entistä suurempia korjaustöitä vaativat tiet, mutta myös käytettävissä ollut rahoitustaso. Seurauksena ja edellisen Marinin hallituksen perintönä oli näin siis maantieverkon korjausvelan kasvu.
Laadukas ja toimiva väyläverkko on kuitenkin keskeinen tekijä talouskasvun ja alueiden kehityksen tukemisessa. Kannattaa muistaa, että 90 prosenttia kuljetuksistamme kulkee renkain. Eikä edes urbaanin Helsinginkään asukkaat, jotka uskottelevat, että eivät tarvitse teitä ja autoja mihinkään, saisi ruokaa pöytiinsä ilman yksityisteitämme ja koko maamme tieverkkoa. Sieltä se ruoka maatiloilta liikkuu teitä pitkin ja niin myös tehtaista kauppoihin – myös sinne Ullanlinnanmäen kupeeseenkin. Siksi me otamme väyläverkon korjausvelan tosissamme ja nostimme nyt myös perusväylänpidon määrärahat yli 1,5 miljardiin euroon tälle vuodelle.
Tänä vuonna me tavoittelemme siis kaiken kaikkiaan valtakunnallisesti noin 4 000 tiekilometrin päällystyksiä kuluvana vuonna. Samaan suuruusluokkaan päästiin viimeksi vuonna 2020. Tavoitteenamme on taittaa maantieverkon korjausvelan kasvua. Mutta tosiasia on sekin, että vielä ei siis edes haaveilla korjausvelan vähentämisestä. Se urakka vaatii lisää rahaa ja toivottavasti tämä kansallisomaisuutemme sen myös jatkossa saa.
Tälle hallituskaudelle osoitimme nyt korjausvelan purkuun 520 miljoonaa euroa ja tästä tänä vuonna käyttöön saatiin 250 miljoonaa euroa.
Tehtävää siis riittää. Moni asia on tässä maassa päässyt rempalleen.
….
Kello 22.30
Tänään aamusta ensin Valtion Vierastalolle eli Tasavallan presidentin väliaikaiseen kotiin. Aamukahvit siellä TP:n kanssa ja keskustelussa laajasti turvallisuus- ja ulkopolitiikka. Nämä tapaamiset ovat erittäin tärkeä osa tätä turpo-työtä ja nyt myös tehtävää Nato-työtä ja täytyy kyllä todeta, että tasavallan presidenttinä Alexander Stubb on aloittanut erinomaisesti. Yhteistyö tiivistä ja välitöntä ja keskustelu avointa ja syvää. Arvostan.
Eduskunnassa sitten parikin eri tapaamista. Ensin Patrian johtoa puolustusteollisuuden hankkeiden parissa ja myös Ukrainan tuen osalta ja sitten erittäin mielenkiintoinen toinen palaveri Urheiluliiton johdon kanssa Helsinki 2030 yleisurheilun EM-kisahankkeen parissa.
Jotain tämän työni monipuolisuudesta ja moniulotteisuudesta kertoo hyvinkin tämä päivä. Tykkään. Ja mielellään juurikin syvässä päässä.
Päivällä sitten vielä täysistunto ja lyhyt valtiovarainvaliokunnan päätöskokous. Huomiselle vielä ylimääräinen täysistunto, kun oppositio halusi vielä tehdä tällekin viikolle yhden välikysymyksen. Aikamoisen inflaation on tämä opposition järein ase kokenut tällä kaudella. Välikysymys on nykyisin lähes viikoittainen toimenpide kyselytuntien tapaan. Jokainen tyylillään.
Nyt kuitenkin kaunis ilta Pekkalan rannassa. Sauna lämmin ja sateenkaari tervehtii kauniisti.
Maailma on kaunis.