Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro Liikenne 12 -suunnitelman läheteskustelu 17.3.2026
Kansanedustaja, liikennejaoston puheenjohtaja Timo Heinonen
Arvoisa puhemies,
Ihan jokainen suomalainen tarvitsee myös maaseudun tieverkkoa. Sitä pitkin kulkee ruoka tiloilta teollisuuteen ja kaupunkien kauppoihin. Sitä pitkin kulkee teollisuuden raaka-aineet, tavarat ja ihmiset.
Noin 90 prosenttia maamme tavaratonneista kuljetetaan kumipyörillä, mikä tekee kuorma-autoliikenteestä elinehdon kasvulle, mutta myös huoltovarmuudelle. Myös henkilöliikenteestä noin 90 prosenttia kulkee kumipyörillä.
Olemme vientivetoinen maa kaukana keskeisistä markkinoista. Taloutemme toimii vain silloin, kun tavara liikkuu sujuvasti tehtaasta satamaan ja satamasta maailmalle.
Kansanedustaja Timo Heinonen sai kyydin Riihimäeltä Helsinkiin Tarkkalan Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Petri Tarkkalalta syksyllä 2020.
Selonteko muistuttaa tästä hyvin konkreettisesti. Noin 90 prosenttia Suomen viennistä kulkee meriteitse. Satamat ovat porttimme maailmalle, mutta portille päästäksemme tarvitsemme toimivan ja hyväkuntoisen tieverkon.
Tämän takia olemme pääministeri Petteri Orpon hallituksen johdolla panostaneet tällä vaalikaudella historiallisella tavalla perusväylänpitoon. Tämä siitä huolimatta, kuinka haastava maamme taloustilanne on.
Me näemme kokoomuksessa tämän sekä että -kysymyksenä – emme joko tai. Kokoomus haluaa panostaa, kehittää ja myös pitää huolta liikenneverkoista teillä, rautateille, vesillä ja ilmassakin.
Liikenneverkko on fyysinen infrastruktuuri, joka mahdollistaa ihmisten ja tavaroiden liikkumisen paikasta toiseen. Se koostuu teistä, rautateistä, vesiväylistä ja lentoreiteistä sekä niihin liittyvistä terminaaleista.
Se on juuri niin vahva kuin sen heikoin kohta on.
Kokoomus painottaakin, että liikennejärjestelmä on yksi maamme kilpailukyvyn perusrakenteista. Kun yhteydet toimivat, yritykset voivat investoida, työllistää ja viedä tuotteitaan maailmalle myös Suomen eri puolilta.
Tieverkko muodostaa käytännössä logistiikkamme selkärangan, pienemmät tiet ja myös yksityistiet verisuoniston.
Kun tieverkko toimii luotettavasti, kuljetukset ovat ennakoitavia ja kustannukset pysyvät hallinnassa.
Kun tieverkko rapautuu, vaikutukset näkyvät nopeasti yritysten kustannuksissa, toimitusvarmuudessa ja lopulta myös työpaikoissa.
Suomen väyläverkko on kuitenkin vuosien aikana päässyt monin paikoin kulumaan. Tieverkon korjausvelka on noin 2,6 miljardia euroa ja rataverkon noin 1,6 miljardia euroa. Korjausvelka ei synny yhdessä vuodessa tai hallituskaudessa. Se syntyy vuosien aikana, jos kunnossapitoon käytetään liian vähän resursseja ja sitä tehdään vääränlaisella kalustolla. Suomen uhanalaisin karhu onkin tiekarhu ja jos teitämme ei hoideta tiehöylin, niin ne eivät pysy kunnossa.
Liikennejaoston puheenjohtajana olenkin nostanut esille tarpeen selvittää, mitä tienpidossamme on tapahtunut TVL:n, Tielaitoksen, ELY-keskusten ja nykyisen Väyläviraston aikana. On selvää, että virheitä on tehty. Mutta vain tunnistamalla virheet voimme oppia niistä ja tehdä asiat paremmin tulevaisuudessa.
Kyllä – tällä hallituskaudella olemme jo kertaalleen pysäyttäneet korjausvelan kasvun. Haluan kuitenkin olla rehellinen ja todeta, että tällä hetkellä korjausvelka on jälleen kasvussa. Sen pysyvä taittaminen vaatisi satoja miljoonia euroja lisää joka vuosi useamman vaalikauden ajan.
Arvoisa puhemies,
Väyläverkon kunnossapito on myös talous- ja työllisyyspolitiikkaa.
Kokoomuksessa katsomme, että toimiva liikennejärjestelmä on ennen kaikkea kasvun ja työn tekemisen edellytys.
Ensinnäkin meidän on pidettävä olemassa oleva väyläverkko kunnossa. Kunnossapito on kaikkein vaikuttavinta liikennepolitiikkaa.
Näin vältetään vielä kalliimmat korjaukset myöhemmin ja varmistetaan liikenteen sujuvuus.
Ja älkää unohtako heitä ja meitä, jotka päivittäin tarvitsemme myös tätä valtion alempaa tieverkkoa. Näitä teitä pitkin ihmiset tulevat myös sinne rautatieasemille ja lentokentillekin, mutta myös työpaikoille, kouluihin ja harrastuksiin.
Omaa autoa Suomessa tarvitsee moni ja sen käytön täytyy olla jatkossakin mahdollista.
Haluan korostaa myös maakuntalentokenttien roolia. Olemme muuten ainoa Pohjoismaa, missä ei ole toimivaa kattavaa maan sisäistä lentoliikennettä. Sellainen meillä on ollut ja sellainen maassamme voisi jatkossakin halutessamme olla.
Toiseksi meidän on varmistettava, että Suomen tärkeimmät runkoyhteydet toimivat luotettavasti. Ja tärkeää on myös huolehtia riittävistä resursseista MAL-yhteistyöhön kaupunkien ja kasvukäytävien kanssa ja hankkeisiin, jotka sujuvoittavat liikennöintiä myös kaupunkiseuduilla. Kun keskeiset valtaväylät ja pääradat toimivat hyvin, koko liikennejärjestelmä toimii tehokkaammin.
Kolmanneksi meidän on poistettava logistiikan pullonkauloja. Usein pienilläkin parannuksilla voidaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta merkittävästi.
Arvoisa puhemies,
Haluan vielä korostaa infrastruktuurin merkitystä huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle.
Väylät, satamat, rajanylityspaikat ja ratapihat muodostavat verkoston, joka tukee sekä talouden toimintaa että maanpuolustuksen edellytyksiä.
Toimiva infrastruktuuri on osa kokonaisturvallisuutta.
Arvoisa puhemies,
Liikennejärjestelmä on lopulta paljon enemmän kuin infraa. Se on perusta sille, miten Suomi toimii: miten ihmiset liikkuvat, miten yritykset käyvät kauppaa ja miten yhteiskunta kestää myös kriiseissä.
Kun yhteydet toimivat luotettavasti, Suomi pysyy liikkeessä, ja suomalainen työ ja yrittäjyys voivat menestyä myös tulevaisuudessa.