Käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämän vuosituhannen kymmenen ensimmäisen vuoden aikana suuryrityksiin syntyi nimittäin vain reilut 7 000 uutta työpaikkaa, mutta pienet ja keskisuuret pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 suomalaiselle.
Maassamme on kaiken kaikkiaan noin 300 000 yritystä, ja ne työllistävät yli 1,4 miljoonaa suomalaista. Se on tärkeä voimavara tämän maan pyörittämisessä. Näistä alle 10 hengen yrityksiä on yli 93 prosenttia ja suuryrityksiä on vain 0,2 prosenttia eli vajaa 600. Pk-yritysten osuus yrityskannasta on siis jopa 99,8 prosenttia. Sinne tulevaisuudenkin työpaikat syntyvät – tai yrittäjät ne sinne synnyttävät.
Viime vaalikaudella yhteisöveroa kevennettiin 20 prosenttiin. Tämä veronkevennys oli isoille yrityksille elintärkeä. Alennus ei kuitenkaan hyödyntänyt henkilöyhtiöitä eikä elinkeinonharjoittajia. Huomioitavaa on muuten myös se, että viime vaalikaudella tehdyt veronkiristykset sen sijaan koskivat kaikkia yrityksiä ja yritysmuotoja. Eli kevennys meni vain suurimmille osakeyhtiöille yhteisöveron kautta, mutta veronkiristykset tehtiin kyllä kaikille yrityksille ja yritysmuotoihin. Noin puolet pk-yrityksistä on nimittäin muita kuin osakeyhtiöitä. Tämän kaiken jälkeen näiden henkilöyhtiöiden kokonaisverotus on nyt noin viitisen prosenttia vastaavissa tuloluokissa olevia palkansaajiakin kireämpi tällä hetkellä. Nyt tätä haluamme korjata ja oikaista.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla otetaankin nyt käyttöön yrittäjävähennys, joka kohdistuu juuri näihin pienempiin yrityksiin eli suutareille, partureille, talonmiehille ja käytännössä kaikille heille jotka toimivat mm. yksinyrittäjinä. Suomen Yrittäjät on todennut tästä nyt käyttöön otettavasta yrittäjävähennyksestä, että se vihdoin ”asettaa erilaiset yhtiömuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle” ja että ”se on ennen kaikkea tasavertaisuuskysymys ja hyödyttää pienimpiä yrityksiä”. Yrityksiä edustava Suomen Yrittäjät totesivat valtiovarainministeri Petteri Orpo esiteltyä uuden yrittäjävähennyksen, että ”ehdotus on osoitus siitä, että hallitus panostaa pienyrittäjyyteen.”
Julkisuudessa on ollut ristiriitaisia tietoja yrittäjävähennyksen vaikutuksista. Yrittäjävähennyksen piiriin tulevista yrityksistä kolme neljästä on pieniä yrityksiä. Verohallinnon tietojen mukaan maassamme on noin 176 000 elinkeinonharjoittajaa: siis toiminimiä, avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä. Niistä 77 prosentilla vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa ja näillä tuloilla yrittäjävähennys vastaa siis käytännössä noin 600 euron veronkevennystä. Tähän pienimpien yritysten ja yrittäjien ryhmään nimenomaan hallitus nyt kohdistaa yrittäjävähennyksen ja haluaa näin laittaa lisää buustia ja potkua sinne minne työpaikat helpoiten syntyvät. Itse uskon, että yrittäjävähennyksellä tulee olemaan paitsi oikeudenmukaisuutta niin myös työllisyyttä lisäävä vaikutus.
Pöydälle tulee nostaa myös paikallisen sopimisen mahdollistaminen kaikissa yrityksissä ja myös yksinyrittävien sosiaaliturvan kehittäminen. Jo päätettyjen toimien listalta löytyy maksuperusteiseen ALV:n siirtyminen ja vanhemmuuden kustannusten tasaaminen. Myös verotusta uudistetaan niin, että sukupolvenvaihdokset yrityksissä onnistuisivat aiempaa helpommin. Niin kuin valtiovarainministeri on todennut, vain työtä tekemällä Suomi pärjää.
Nyt takana jo aamun valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston kokous suomalaisen puolustusmateriaaliviennin parissa ja aamukahvien jälkeen puolustusvaliokunnan kokoukseen.
…
Kello 21.20 kämpillä. Tänään pitkän eduskuntapäivän jälkeen kävin vielä illallisella Isä Ambrosiuksen kanssa. Mukava keskustelutuokio ja hieman taas muutakin kokouspäivään. Eduskunnassa tänään siis iltapäivällä vielä ryhmämme kokoukset ja kyselytunti missä itse nostin tänään esille rakennusten home- ja sisätilaongelmat ja mm. ilmavaihdon yhteyden näihin. Ja täysistunnossa vielä sotainvalidien kuntoutusasiat ja esitin samalla, että ns. haitta-asterajoista voisi nyt luopua kokonaan ja taata kaikille veteraaneillemme riittävät ja heidän tarvitsemansa palvelut. Myös rintalisän säästöistä esitin, että voisimme hyvin vielä eduskuntakäsittelyssä hakea korjausta eli tulen esittämään valtiovarainvaliokunnassa että nyt lisätyn 40 miljoonan kuntoutuslisämäärärahan lisäksi myös rintalisä pidettäisiin riittävänä jatkossakin. Esitykseni sai heti myös vastakaikua muista hallituspuolueistamme eli toivottavasti saamme senkin vielä kuntoon.
Nyt hetki vielä töitä kämpillä ja sitten nukkumaan. Aamulla varhainen herätys ja matkaanlähtö.