Hei, kyllä täällä tarkenee…
Sellainen oli tunnelma 15. Lopen Vapussa ainakin meillä, joilla oli jo uudet Lopen villapaidat valmiina ja päällä. Sen verran koleaa oli tämän vuoden vappu, mutta pitää muistaa, että on sitä näiden vuosien aikana joskus räntäsateessakin patsasteltu. Tänään kuitenkin aurinko paistoi ja villapaidat ainakin kivasti lämmittivät.
Senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalle emme tällä kertaa puhetta halunneet, vaan nyt menimme kukkien laskulla ja Timotein laulajien keväisen laulutervehdyksellä. Anneli Julenin johdolla Timotein laulajat toivat meille kevättä kauniilla lauluillaan, mutta myös tätä kevättä vahvalla viestillä Ukrainaan. Timotei lauloi Eino Leinon yli sata vuotta sitten kirjoittaman Terve Ukraina -laulun. Suomalaisrunoilija otti kesällä 1917 voimakkaasti kantaa itsenäisyyttä kohti taistelevan Ukrainan puolesta. Nyt yli 100 vuotta myöhemmin kyseinen runo on jälleen häkellyttävän ajankohtainen.
Terve Ukraina
Terve Ukraina! Kunnias soikoon,
Huutona huomenen valkenevan!
Voimasi, lempesi leimaus voikoon
vaatia, laatia maan vapahan!
Uljas Ukraina! Nyt älä horju!
Kerran se koittaa kansojen koi.
Tyynenä, vankkana vaarasi torju,
tai jos on tarpehen, niin salamoi!
Kaunis Ukraina, kansojen suola!
Sulla on lippu ja meillä on tie.
Myötäs on myrskyssä Suomi ja Puola,
Myös Viro, Lätti ja Liettua lie.
Eespäin, Ukraina! Et ole orja,
itse jos toivot ja tahdot sa sen.
Kuuletko kuoron, mi suur’ on ja sorja
kuin meri kansojen kauhtuvien?
Uusi Ukraina, tenhoisa, uhkee!
Väljinä välkkyvät virtasi suut,
Vapauden purppurakukkihin puhkee
Mordva, Grusinia, Permi ja muut!
Hetki on Venäjän heimojen nousta;
katkoa kahlehet tsaarien yön.
Loista; Ukraina! Jännitä jousta,
valkaise tie tasavaltaisen työn!
– Eino Leino 29.6.1917
Timotein esitys oli koskettava. Ukraina on vahvasti mielessämme ja meillä Lopellakin nyt on turvassa jo lähes sata sotaa paennutta – lapsia ja naisia. Heille tänäänkin toivoimme voimia ja jaksamista. Ukrainaan rauhaa ja ihmisyyttä. Ja kun kuoronjohtajana on Anneli, niin viesti ei jää epäselväksi eikä koettukaan kaukaiseksi.
Timotein muut laulut olivat tänään perinteen mukaan keväisiä. Toivoa on pidettävä tässäkin keväässä yllä. Niin kuin silloin satakin vuotta sitten Suomessa ja maailmallakin. Eino Leino ei jättänyt Venäjää tulevissakaan runoissa. Venäjä ei jättänyt maailmaa rauhaan ja sotakirjeenvaihtajaksi 1919 pyrkinyt Eino Leino runoilikin Moskovan pettävän aina. Tämä Vapauden Vilja julkaistiin pari vuotta Terve Ukrainan jälkeen vuonna 1919:
”Kuin syyttäjät seisomme aamussa ajan,
Ukraina ja Puola ja Suomi ja Viro,
tuli tuiskavi myös Lätin, Liettuan pajan,
yks meillä on yhteinen tunnus ja kiro,
me selvän nyt vaalimme raakuuden rajan,
kuin lieneekin valtioviekkaus sen siro,
näät Moskova pettää, on pettänyt ennen,
ja pettävi tuhanten vuosien mennen.”
Ja taas vuotta myöhemmin 1920 Leino kirjoitti kynästään, että ”Eikä se valkene Venäjän aamu, ennen kuin koittaa sen kansan koi, ennen kuin haipuu sen sorron aamu, jonka tsaarin valtikka loi.”
Ei voisi ajankohtaisempia olla nämä nytkään. Venäjä on Venäjä. Näyttää pettävän aina.
Kaikesta huolimatta kevättä. Hyvää vappua, suomalaisen työn, ylioppilaiden ja kevään juhlaa! Päivä valkeni tänään jo varhain ja kuplalla kävimme lähettämässä Kormussa Silmänkannan alueelta Järki-Saneeraukselta matkaan Lopen Wanhat Automobiilit vappuajelulleen. Paljon väkeä liikkeellä ja hieno kavalkadi vanhoja autoja. Kiitos LWA ja Järki-Saneerauksen Erik Säkkinen aamusta. Oma haaveni olisi, että ensi vuonna voisi meidän Madame myös matkaan letkaan päästä. Katsotaan jos jo vaikka toteutuisi.