Vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia ja tulot 76,6 miljardia. 12,2 miljardin alijäämä rahoitetaan velalla. Ilman hallituksen toimia velkaa tarvittaisiin vuonna 2025 noin 4 miljardia enemmän kuin nyt.
Hallitusohjelmassa linjasimme julkisen talouden vahvistamisesta 6 miljardilla eurolla. Toimet eivät näyttäneet riittävän ja näin perään heti viime kevään kehysriihessä teimme lisäpäätökset 3 miljardin euron lisäsopeutuksesta. Näitä päätöksiä nyt laitetaan budjettiriihen kautta toimeen eikä nyt syyskuun alussa ainakaan vielä tehty uusia sopeutustoimia. On kuitenkin täysin mahdollista ja minusta jopa 
todennäköistä, että säästöjä joudutaan vielä lisää tekemään ehkä jo tänä vuonnakin ja viimeistään puolivälin riihessä ensi vuonna ja tehtävää kyllä jäänee vielä seuraavallekin 2027 aloittavalle hallitukselle. Seuraamme nyt kuitenkin tehdyn 9 miljardin euron kokonaisuuden toteutumista ja reagoimme tarvittaessa korvaavilla toimenpiteillä, jos kokonaisuus uhkaa jäädä tavoitellusta tasosta. Periksi emme aio antaa tämän maan kuntoon laittamiseksi.
Aivan keskeistä maamme julkisen talouden kestävyyden kannalta on mm. se että hyvinvointialueiden menojen kasvu taittuu. Tuemme ja ohjaamme nyt hyvinvointialueita löytämään keinot, joilla palvelut turvataan ja rahat ja henkilöstö saadaan riittämään. Huomionarvoista on kuitenkin sekin, että opposition väitteistä huolimatta emme leikkaa rahoitusta hyvinvointialueilta vaan ensi vuonna laitamme hyvinvointialueille enemmän rahaa kuin tänä vuonna.
Hyvinvointialueiden rahoitusta ei siis leikata vaan sitä lisätään 2 miljardilla eurolla.
Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan ensi vuodelle siis yhteensä noin 26,2 miljardia euroa vuodelle 2025. Rahoituksen todellinen kasvu on noin 2,2 miljardia euroa, kun huomioidaan vuoden 2024 talousarvioon sisältynyt noin 530 miljoonan euron osuus vuoden 2023 rahoituksesta. Hyvinvointialueilta ei siis leikata.
Kaiken kaikkiaan maamme talous näyttäisi nyt olevan toipumassa taantumasta. Kasvun virkoamisesta on jo merkkejä ja ne on nyt syytä hyödyntää. Vauhditammekin uusillakin toimilla nyt kasvun käynnistymistä ja panemme talouden perustaa kuntoon uudistamalla työmarkkinoita, sosiaaliturvaa ja verotusta. Sujuvoitamme mm. luvitusta, puramme byrokratiaa, edistämme reilua kilpailua markkinoilla, turvaamme puhtaan ja edullisen energian saantia ja panostamme tutkimukseen ja kehitykseen. Koko Suomen saavutettavuutta parannetaan investoimalla raiteisiin, tiestöön ja purkamalla korjausvelkaa. Tiestön korjausvelka esimerkiksi kasvoi edellisen Marinin (sd.) hallituksen aikana merkittävästi ja siksi nyt tehtävä tälläkin saralla entistäkin suurempi. Liikennejaoston puheenjohtajana olen tyytyväinen, että saamme nyt lisää rahaa korjausvelkatyöhän, mutta myös rahaa lisää myös uusiin liikennehakkeisiin. Investointiohjelmamme puitteissa korjausvelan purkamiseen osoitamme 200 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2025. Yhtenä uutena isona hankkeena nostan esille valtatie 12 Mankala–Tillola-hankkeen, jolle osoitamme nyt 92 miljoonan euron valtuuden ja 1 miljoonan euron määrärahan. Valtatie 12 on Lahden ja Kouvolan välillä laatutasoltaan vaihteleva sekä sujuvuudeltaan ja liikenneturvallisuudeltaan huono. Määrärahan käytön edellytyksenä on Lahden seudun MAL-sopimuksen allekirjoittaminen. Valtatie 12 on tarkoitus parantaa vaiheittain laatutasoltaan yhtenäiseksi turvalliseksi tieksi. Valtatien 12 yhteysväli Lahti–Kouvola on tärkeä osa itä-länsisuuntaista valtatieverkkoa (TEN-T kattava verkko) ja se on merkittävä yhteys elinkeinoelämän kuljetuksille. Tien varressa on runsaasti teollisuutta ja tie toimii Lahden ja Kouvolan kaupunkiseutujen työmatkaliikenteen yhteytenä, joka näkyy vilkkaana arkiliikenteenä. Tässä nyt vain yksi esimerkki siitä millaisia hankkeita haluamme nyt vauhdittaa ja saada niiden kautta maamme rattaat jälleen pyörimään.
Kevään kehysriihessä päätimme myös muista uusista kasvua vauhdittavista toimista. Näitä ovat mm. verohyvitys suurille teollisille investoinneille, Teollisuussijoitus Oy:n pääomitus 100 miljoonalla eurolla vuonna 2025 sekä Fingridin ja Gasgridin pääomitus niin, että energiaverkot mahdollistavat isotkin investoinnit kaikkialla Suomessa. Pääministeri Petteri Orpon hallitus hakee siis ennakkoluulottomasti myös uusia toimia kasvun kiihdyttämiseksi kevään 2025 puoliväliriiheen mennessä.
Nostan vielä esille yhden tärkeimmistä. Turvallisuuden. Huolehdimme tiukassakin taloustilanteessa maamme ja suomalaisten turvallisuudesta. Rajavartiolaitoksen ja poliisin resursseja vahvistamme edelleen ja huolehdimme myös mm. Nato-velvoitteistaan.
Katsetta keskitetään myös lapsiin ja nuoriin. Toteutamme esimerkiksi nyt pitkään odotetun nuorten terapiatakuun ja esitämme rahoitusta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisäämiseen ja lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen.
Mutta säästöt näkyvät myös monessa. Monien hallitusohjelmassamme jo päätettyjen säästöjen vaikutukset kasvavat vuonna 2025. Näitä ovat mm. työllisyyden lisäämiseksi tehdyt sosiaaliturvan muutokset sekä elinkeinoelämän, liikenteen ja asumiseen liittyvät säästöt. Indeksisidonnaiset säästökokonaisuudet sisältävät indeksikorotusten jäädytyksiä sekä niiden tekemistä osittaisina. Kansaneläkeindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin sidottuihin etuuksiin (pois lukien toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, lääkkeiden vuosiomavastuu, elatustuki) ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027. Rahamme eivät nyt vain yksinkertaisesti riitä ja säästöjä on ollut pakko etsiä ja tehdä.
Myös hallitusohjelmassa ja keväällä 2024 päätetyt valtionavustussäästöt kasvavat vuonna 2025. Näistä merkittävimmät ovat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla noin 80 miljoonan euron vähennys valtionavustuksiin yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustussäästöt, joista 17,4 miljoonaa euroa kohdistuu taiteen ja kulttuurin rahoitukseen, 9,7 miljoonaa euroa liikuntapaikkarakentamisen ja 4 miljoonaa euroa nuorisotyön avustuksiin, sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 8,5 miljoonan euron säästö valtionavustuksiin. Näitä pystyimme vielä riihessä hieman uudelleen kohdentamaan ja myös pienentämään. On kuitenkin täysi selvää, että mm. säästöt ammatilliseen koulutukseen tulevat näkymään oppilaitoksissa ja myös säästöt järjestöille ja nuorisotyönkin avustuksiin. Nyt onkin minusta tärkeää, että kaikki toimijat katsovat miten rahat saadaan jatkossa riittämään ja onko esimerkiksi eri toimijoille sellaista päällekkäistä työtä ja toimintaa mitä voisi yhdistää tai purkaa. Myös liikuntapaikkarakentamisen tuen leikkaus on massiivinen ja se tulee näkymään kyllä ensi vuoden liikuntahankkeiden tuissa. Itse olenkin esittämässä, että avaamme nyt ns. Suunta-asiakirjan ja katsomme voisimme tehdä jotain liikuntapaikkarakentamisen tuissa toisin ja tehokkaammin.
Hallitusohjelmassa päätetyn valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja kevään 2024 kehysriihessä päätettyjen säästöjen toimeenpano etenee suunnitellusti. Vuoden 2025 budjettiehdotuksessa säästöt on kohdennettu ministeriöiden oman valmistelun pohjalta. Niitä sisältyy budjettiehdotukseen noin 274 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon. Ministeriöt ovat valmistelleet hallinnonalalleen tuottavuusohjelmat, joissa on yksilöity tarkemmin toimenpiteitä säästöjen aikaansaamiseksi. Hallinnonalojen ohjelmat viimeistellään hallituksen budjettiriihen päätösten jälkeen ja ne julkaistaan 23.9.2024.
Loppu tulemana alleviivaan nyt kuitenkin vielä, että maamme talous on ollut kasvussa vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja talouden toipumisen odotetaan vahvistuvan loppuvuotta kohden. Vuonna 2025 talouden kasvu kiihtyy kulutuksen ja investointien lisääntyessä, vaikka välttämättömät toimet julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi hillitsevätkin kysynnän kasvua.
Inflaation hidastuminen ja korkojen kääntyminen laskuun yhdistettynä kotitalouksien kohtuullisen hyvään tulokehitykseen lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kulutusta. Investoinnit piristyvät, kun rakentaminen toipuu jyrkästä laskusta ja energiasiirtymään ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit kasvavat.
Ja jos maailmantalouden näkymät pysyvät vakaina, niin kasvun odotetaan nopeutuvan vuonna 2025 erityisesti meille tärkeillä vientimarkkinoilla Euroopassa. Maamme kustannuskilpailukyky on pysynyt varsin hyvänä, mikä tukee Suomen vientiä, kun kysyntä markkinoilla virkoaa. Vaikka työllisyys heikkenee vielä tänä vuonna niin se kääntyy uudelleen kasvuun vuonna 2025, kun talous toipuu. Hallituksen työllisyystoimet ja viime vuosien maahanmuuton kasvu tukevat työllisyyden kasvua.
Vuoden 2025 talousarvioesitys käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa 23. syyskuuta. Talousarvioesitys julkaistaan sen jälkeen osoitteessa budjetti.vm.fi. Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti talousarvioesityksen kanssa 23. syyskuuta.
Työ jatkuu.
….
Kello 21.44 ja kotona.
Tänään eduskunnassa keskusteluissa mukana mm. oikeuskanslerin kertomus. Itse nostin keskustelussa esille erikoiset kaksoistandardit, joissa osa oikeusoppineistakin pitää itseää niin oikeassa olevina ja erehtymättöminä, että heillä on joku erityinen oikeus kyseenalaistaan oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan ja muut oikeusvaltion instituutiot. Monan piti puheestani tehdä videotakin eli lisäillään se tänne huomenna viimeistään. Huomaatte mistä tässä erikoisessa scheineilyssä on kyse.
Hieno päivä takana. Kokouksia aikamoinen määrä ja vähän myös valmistelevaa niin valtakunnan jutuissa kuin kotikunnankin asioista.
….
Tänään tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun jatkosodan aseet laskettiin tulitauon alkaessa. Suomen eduskunta hyväksyi Neuvostoliiton asettamat ennakkoehdot, ja neuvottelujen ajaksi määrätty aselepo astui voimaan syyskuun 4. päivänä 1944.
Jatkosota oli kestänyt yli kolme vuotta, kesäkuussa 1941 alkaneesta hyökkäysvaiheesta seuraavien
Isolta osin meidän Hämeen miehistä koostuva Ilvesdivisioona ja sen sotilaat kantoivat raskaan vastuun jatkosodassa. 🇫🇮
Tänään sain tämän merkin. Päivänä jolloin tuli kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun jatkosodan aseet laskettiin tulitauon alkaessa.
Isoisääni, rakasta vaaria, muistaen ja hänen uhrauksia kunnioittaen. ❤️
vuosien asemasodan läpi kesän 1944 perääntymiseen ja torjuntavoittoihin. Kaikkiaan jatkosodassa kaatui 65 076 suomalaista.
Isolta osun meidän Hämeen miehistä koostuva Ilvesdivisioona ja sen sotilaat kantoivat raskaan vastuun jatkosodassa.
”Hyväntahtoinen aurinko katseli heitä. Se ei missään tapauksessa ollut heille vihainen. Kenties tunsi jonkinlaista myötätuntoakin heitä kohtaan. Aika velikultia.”
Sotien veteraaneja on elossa enää noin 1700. Viimeinen iltahuuto kutsuu heistä päivittäin yhä useampaa!
Kiitos ja kunnia!