”Emme ole jakamassa rahaa, vaan sopeuttamassa julkista taloutta”
Pääministeri Petteri Orpo. (arkistokuva Valtioneuvosto)
Tämä pääministeri Petteri Orpon (kok) toteamus kuvaa eroa nykyisen hallituksen ja edelliskauden vihervassemmistolaisen hallituksen välillä. SDP-johtoinen hallitus jakoi keskustan tukemana ilman huolta huomisesta miljardeja joka suuntaan. ”Rahaa oli”, kuten hallitusneuvotteluissa 2019 SDP ja keskusta olivat todenneet. Toki se raha oli velkarahaa ja kaikki rakennettiin velkaa velalle -periaatteella. Vastuuttomuus kuvasi edellisen Rinteen-Marinin hallituksen talouspolitiikkaa ja tämän kaiken mahdollisti vihervasemmistolaista hallitusta tukenut keskusta.
Tänään käynnistyi nykyisen keskustaoikeistolaisen Petteri Orpon hallituksen toinen kaksipäiväinen budjettiriihi ja totisen paikan edessä olemme. Tämänkertainen riihemme on tietyllä tavalla toimeen panon riihi, missä toimeen panemme aiemmin mm. hallitusohjelmassa ja viime kevään kehysriihessä päättämiämme asioita.
Tulemme myös hakemaan kasvua ja mm. käynnistämään hallitusohjelmamme infrahankkeita ja vähän muutakin. Tärkeintä on nyt saada rattaita liikkeelle ja siksi hankkeet joita nyt laitamme eteenpäin ovat aloitusvalmiita ja tärkeitä koko maamme kasvun ja kehittymisen näkökulmasta. Palaan näihin, kun työ saadaan valmiiksi ja päätökset julkisiksi.
Iso urakka edessä, mutta päättäväisesti tässäkin etenemme maamme etu edellä. Olemme sitoutuneet talouden kuntoon laittamiseen ja emme siitä tule tinkimään. Velkasuhde tullaan vakauttamaan vaalikauden aikana ja palauttamaan vastuullisuus maamme talouspolitiikkaan. Teemme tämän siksi, että rakastamme tätä maata ja haluamme hyvinvointiyhteiskunnan olevan totta myös tuleville sukupolville.
Ja kyllä se velkalaivakin kääntyy vaikkakin hitaasti. Nyt suhdanteet kiusaavat tilannetta, mutta edellisen valtiovarainministeri Annika Saarikon ja Marinin hallituksen talouspolitiikalla ensi vuoden 2025 budjetin alijäämä olisi vajaat 16 miljardia euroa, nyt se on painettu 12,2 miljardiin. Valta alijäämä sekin, mutta suunta muuttuu.
Palaan budjettiriihen ratkaisuihin tässä, kun homma etenee. Valmista on vasta sitten, kun kaikesta on päätetty. Ja pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että maamme tilanne edellyttää edelleen myös lisäsäästöjäkin ehkä jo tänä vuonna tai viimeistään puolivälin riihessä.
Tänään toki jo vähän valonpilkahduksiakin. Danske Bank ennusti, että maamme talous kasvaisi nyt loppuvuonna jo hieman vaikkakin koko vuoden bkt jääneekin vielä miinusmerkkiseksi, mutta sitten ensi vuodelle pankki ennusti jo 1,8 prosentin kasvua.