Tänään käytiin läpi Hausjärven Oitin Liikuntahallin projektia. Hausjärvi tarvitsee liikuntatilat ja suunnitelmat ovat hienot. Toivottavasti hanke saadaan nyt ensi vuonna työnalle. Samalla pääsin tutustumaan Hausjärven uuteen yhtenäiskouluun. Sen ensimmäisessä vaiheessa uudet tilat sai eskari ja alakoulu sekä samalla uusi keskuskeittiö. Seuraavaksi sitten Liikuntahalli ja sen jälkeen yläkoulu ja lukio. Hieno kokonaisuus ja modernia muunneltavaa tilaa!
Tänään kävin tutustumassa naapurikunnassa Hausjärvellä uuteen Oitin liikuntahallihankkeeseen. Hausjärven kunta haki hankkeelle jo tälle vuodelle valtion liikuntapaikkarakentamisen tukea. Hanke ei ollut mukana viime vuonna hyväksytyssä rahoitussuunnitelmassa vuosille 2024-2027 ja näin tukea ei tälle vuodelle vielä saatu. Avustettavat hankkeet nimetään ennakoivasti neljäksi seuraavaksi vuodeksi laadittuun liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston listauksessa kuitenkin Oitin monitoimihalli oli nostettu kuudentoista tukea hakeneen hankkeen listalla kahdeksanneksi eli ns. ensimmäiseksi ulkopuolelle ja siksi nyt yritämme tätä ensi vuodelle vääntää tuettavien hankkeiden joukkoon.
Oitin hankkeeseen sain jo aiemmin tutustua ja sitä yritettiin silloinkin jo mukaan kääntää ja toivottavasti nyt onnistumme. Hanke nimittäin erittäin mielenkiintoinen ja myös tärkeä. Sen toki tänäänkin Hausjärvellä kuntapäättäjille ja kunnanjohtajalle ja tekniselle johtajalle sanoin, että tunku listalle on kovaa. Kun tänä vuonna vielä jaettavaa oli yli 25 miljoonaa euroa (Avustusta sai kaikkiaan 18 hanketta), niin nyt paine on säästöjen kautta kohdistumassa aikalailla merkittävästikin juuri tänne rakentamisen tukeen. Listalle Etelä-Suomen alueella on jonossa Hausjärven Oitin hankkeen kanssa jo tänä vuonna mukana ollut Hämeenlinnan Kaurialan kentän kunnostaminen. Sille tukea itseasiassa meiltä Valtion Liikuntaneuvostosta jo tälle vuodelle esitettiinkin, mutta ministerin päätöksessä se vielä putosi pois. Ja toki sitten listalle on paikkaa hakemassa tänä vuonna Oitin takana listauksessa olleet Talin tenniskeskus. Hyvinkään Paavolatalon liikuntasali, Kotkan Karhulan uimahalli, Kouvolan Eskolanmäen liikuntahalli ja muutama muukin hanke ja myös rahoitussuunnitelmassa on muutamia alustavia varauksia tuleville vuosille kirjattuna. Ja jos määräraha nyt putoaa 25 miljoonasta 20 miljoonaa tai jopa sen allekin, niin se tietenkin tarkoittaa yhä harvemmalle hankkeelle tukea.
Meidän Valtion Liikuntaneuvoston kautta kiertää siis yli 1,2 miljoonan hankkeet, joissa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on valtionapuviranomainen. Kustannusarvioltaan enintään 1 200 000 euron (alv 0 %) hankkeissa valtionapuviranomainen on aluehallintovirasto (AVI). Valtionavustusta ei myönnetä kustannuksiltaan alle 20 000 euron (alv 0 %) hankkeisiin ilman kunnallistaloudellisia erityisperusteita.
Hanke, jonka kustannusarvio on yli 1,2 miljoonaa euroa, esitetään ensin liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan. Sen käsittely on nyt edessä syksyllä ja tavoitteemme on nämä Hämeen hankkeet sinne nyt ensi saada. Vaikka suunnitelma on ohjeellinen ja valtionavustuksia haetaan aina erikseen, niin tällä neljän seuraavan vuoden listauksella on kuitenkin aina oma painoarvonsa.
Liikunnan ja urheilunkin rahoitus on vähenemässä, kuten oikeastaan kaiken muunkin tässä yhteiskunnassa. Rahaa on vähemmän kuin mitä yhteiskuntamme tällä hetkellä käyttää ja velaksi emme tätä maata voi loputtomiin pyörittää ja elättää. Siksi olemme nyt sitoutuneet siihen, että maamme taloutta laitetaan kuntoon ja velkaantuminen taitetaan. Tätä työtä nyt tehdään ja se kyllä tulee osumaan meistä suomalaisista ihan jokaiseen. En tähän aiheeseen tässä mene sen syvemmälle, kuin totean sen, että nyt olisi tärkeä, että kaikkialla pysyttäisiin, haluttaisiin ja uskallettaisiin myös priorisoida ja kohdistaa säästöjä ja toisaalta panostuksia niin, että vähenevät varat voidaan käyttää vaikuttavammin. En itse usko, että monessakaan vähemmällä voidaan saada enemmän, mutta se on varmaa, että vaikuttavampaa voidaan saada.
Liikunnan ja urheilun rahoituksessa minusta säästöt tulisi minusta kohdentaa ensi sijaisesti hallintoon ja rakenteisiin. Kaikista heikoin tulos saadaan aikaan, jos säästöt tehdään ns. juustohöyläämällä saman verran joka paikasta. Tällöin vähän kaikki tulee enemmän tai vähemmän halvaantumaan. Siksi pitäisi uskaltaa rakenteista ja hallinnosta säästää ja käyttää vähenevät varat suoraan urheilijoihin ja heidän valmentajiin ja myös liikuntapaikkarakentamiseen. Voi hyvin kysyä, että tarvitaanko Suomeen tällainen määrä lajiliittoja toiminnanjohtajineen ja toimitiloineen, vai voisiko hallinto keventää ja yhdistää ja laittaa rahat enemmän itse liikuntaan, urheiluun ja liikuttamiseen? Minusta pitää voida. Ja en itse näe järkeväksi, että leikkaus kohdennettaisiin kokonaan tai valtaosin liikuntapaikkarakentamiseen, sillä se olisi kuin pikkupojan housuun pissaaminen talvella. Se lämmittäisi vähän aikaa ja sen jälkeen olisi entistäkin kylmempää. Eli me tarvitsemme tähän maahan remonttirahaa olemassa olevien liikuntapaikkojen peruskorjauksiin, mutta myös uusiin kohteisiin, kuten Oitin liikuntahalli osoittaa jne. Ehkä tämä ajattelumallini aukeaa jo tällä ja tällaisen ratkaisun puolesta itse teen nyt töitä;
Enemmän rahaa liikuntaan ja urheiluun, ja vähemmän hallintoon ja rakenteisiin.
Kiitos hankkeen hyvästä läpikäynnistä vielä Hausjärven väelle. Katsotaan mitä saadaan aikaan. Vaikeaa, mutta periksi ei pidä koskaan antaa.