Eduskunnasta osoitimme päättyneelle vuodelle erillisrahoitusta vapaussodan muistomerkkien selvitystyöhön. Vapaussodan perinneliitto oli aiemmin ollut yhteydessä Museovirastoon 43 muistomerkin osalta, mutta museovirasto ei työtä oma työnään lähtenyt tekemään. Tarve kuitenkin ainutlaatuisten ja arvokkaiden muistomerkkien selvitystyölle oli ja siksi päätimme pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituspuolueiden kesken eduskunnassa loppuvuodesta 2024, että työ on tärkeä tehdä ja sitä meidän tulee rahoittaa. Vapaussodan Perinneliitto teetti selvitystyön vuoden 1918 vapaussotaan liittyvistä muistomerkkialueista, joiden omistussuhde on ollut epäselvä. Laajan selvitystyön teki
Längelmäen Länkipohjan taistelun muistomerkki. Sen suunnitteli lapualainen taiteilija Kaarlo Lamminheimo ja tekijä oli Kaarlo Nevänen. Muistomerkki vaati kunnostuksen.
valtiotieteiden tohtori Pekka Perttula. Vuoden 2025 tehty Vapaussodan muistomerkkien omistusselvitys on saatettu nyt päätökseen.
Selvitystyön kohteina oli lopulta kaikkiaan 51 muistomerkkiä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Suurin osa selvitetyistä muistomerkeistä sijaitsee eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Useimpien muistomerkkien tekijät ovat olleet kuuluisia suomalaisia kuvanveistäjiä, kuten Gunnar Finne, Evert Porila, Rikhard Rautalin, Arvi Tynys.
Työn tuloksena muistomerkkien omistussuhteet selvisivät pääosin ja vain kolmen muistomerkkialueen osalta löytyi puutteita. Tuuloksen Pannukankaalla sijaitsevan saksalaisten sotilaiden muistomerkkialueen omistaa Hämeenlinnan kaupunki, mutta lainhuuto on tekemättä. Varsinaisen ongelman ja haasteen aiheuttivat ne valvontakomission määräyksestä ja valtion toimesta syksyllä 1944 lakkautettujen rintamamiesyhdistysten ja suojeluskuntien omistuksessa olleet muistomerkkialueet, joiden omistajanvaihdos oli jäänyt ns. vaiheeseen. Näitä tapauksia jäi jäljelle kaksi: Pohjanmaan Pyykki Jämsän Länkipohjassa ja Mannisen taistelun muistomerkki Ruoveden Väärinmajalla.
80 vuotta jatkuneeseen oikeudelliseen epäkohtaan haettiin vastausta Oikeusministeriöstä. Ministeriön virkamiesvastaus oli hyvin yleisellä tasolla, eikä se edesauttanut muistomerkkialueiden omistusepäselvyyksien ratkaisemista. Muilta osin selvitystyön lopputuloksena liitto sai kattavan tietokannan muistomerkeistä ja maa-alueista, niiden omistajista ja ylläpitäjistä. Tulos täydentää hyvin aikaisempia selvityksiä ja julkaisuja.
Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela totesikin selvitystyön valmistuttua, että ”oli korkea aika tarttua omistuskysymykseen. Kyse on kunnioituksesta menneitä sukupolvia kohtaan sekä sitoutumisesta itsenäisen Suomen arvojen ja kulttuuriperinnön ylläpitämiseen. Omistustilanne on 
parempi kuin alkuun luulimme. Kuitenkin haluamme, että kahden muistomerkin osalta vielä saataisiin yli 80 vuotta jatkunut epäselvyys ratkaistua. Tähän luulisi löytyvän jonkun laillisen tavan.”
Olen Koskelan kanssa samaa mieltä, että näiden muistomerkkien kohdalla työ saadaan maaliin. Toivottavasti esimerkiksi paikallispäättäjät ottaisivat näistä koppia ja veisivät asioita eteenpäin omissa kotikunnissaan. Olen varma, että Vapaussodan Perinneliitolta tähän työhön saa apua ja itsekin olen mielelläni avuksi.
Mutta hieno hanke ja tärkeä työ ja oli ilo ja kunnia saada olla tässä osalta mukana.
”Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuuttaan”
Näin totesi ja muistutti meitä aikanaan jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Kenraalin sanat korostivat historian merkitystä: menneisyyden tapahtumien, virheiden ja onnistumisten ymmärtäminen auttaa tekemään parempia päätöksiä nykyhetkessä ja rakentamaan tulevaisuutta.
Historiatyötä on tärkeää jatkaa.
Ja on tärkeää myös vaalia historiaa ja muista se mitä aikanaan tapahtui ja miksi. Vapautemme ei ole ilmaiseksi saatu eikä itsestään selvyyskään ja tämä aika sitä erityisellä tavalla alleviivaakin. Ukraina jatkaa tänäänkin vapaustaisteluaan ja taisteluaan itsenäisyydestään Venäjää vastaan ja vapaudestamme ja itsenäisyydestämme oli myös kyse vuonna 1918 Suomessakin, kun vapaussotamme käytiin. Nuori itsenäisyytemme säilyi ja säilyi vielä 1939-1945 sodistakin.
….
Maailmalla kipinöi ja kyteekin monessakin paikassa
Eilen Yhdysvallat, Tanska ja Grönlanti keskustelivat Washingtonissa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheista ottaa tavalla tai toisella Grönlanti haltuunsa. Keskusteluun osallistuivat Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance yhdessä ulkoministeri Marco Rubio kanssa sekä Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen ja Grönlannin ulkoministeri Vivian Motzfeldt.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kertoi eilen X-tilillään, että Ruotsi aikoo lähettää sotilaita Grönlantiin ja jo eilen Ruotsin asevoimien upseereita saapui Grönlantiin osana useiden liittolaismaiden ryhmää. Myös meille on tullut pyyntö osallistua sotaharjoituksiin Grönlannissa ja pyyntöä arvioidaan nyt huolellisesti ulko- ja puolustushallinnossamme.
Ikävä tai oikeastaan vastenmielinen tilanne. Pitää kuitenkin muistaa, että Yhdysvalloilla on jo nyt sotilaallista läsnäoloa Grönlannissa ja uskoisin, että sen vahvistaminen ja laajentaminen sopimalla olisi täysin mahdollista?
Islannin entinen pääministeri Þorsteinn Pálsson kirjoittikin Arctic Todayssa minusta hyvin todeten, että ”Viimeisen 80 vuoden aikana olemme ottaneet itsestäänselvyytenä, että lännessä vallitsee yksimielisyys demokratian ja vapaan kaupan kaltaisista keskeisistä arvoista, jotka perustuvat niin suuria kuin pieniäkin valtioita koskeviin sääntöihin”.
Uskon ja toivon, että Grönlannin kohdalla ratkaisu löytyy ja itsestäänselvyydet säilyvät.
Mutta samaan aikaan Iranissa hallinto horjuu. Protestiaalto ja mielenosoitukset alkoivat jo viime vuoden puolella 28.12.2025 ja ovat jatkuneet nyt jo kolmatta viikkoa. Niitä on kuvattu laajimmiksi sitten vuoden 2022. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilla on tässäkin sormet pelissä ja hän ei halua Iranista uutta kuukausien sotaa. Kysymys kuuluukin, että romahtaisiko Iranin hallinto Yhdysvaltain iskunkaan jälkeen varmasti ja tähän ei varmaa vastausta ole Yhdysvaltain hallintokaan presidentilleen pystynyt antamaan. Näyttää siis siltä, että ainakin toistaiseksi Trump empii väliinmenoa?
Mutta tilanne saattaa muuttua nopeastikin ja aivan varmasti taustalla tehdään monenlaista sellaistakin valmistelua mistä ei tietenkään ole tietoa julkisuudessa eikä myöskään kumppanimaillakaan. Yksi vaihtoehto onkin Venezuelan kaltainen isku, mutta sekään ei Iranissa ole ihan ”yhtä helpolla” toteutettu ja tehty?
Ja sitten vielä Ukraina. Sotaa jatkuu edelleen. Trump syytti nyt vuorostaan Reutersilla, että rauhan este olisikin Ukraina. Ukraina on Trumpin tuoreimman ulostulon mukaan vähemmän halukas tekemään diilejä. Trump syyttikin suoraan Zelenskyiä siitä, että rauhaa maahan ei ole saatu. Aikamoista.
Se on varmaa, että tässä älyttömässä sodassa Venäjä menettää enemmän kuin saa. Iso-Britannian tiedustelu kertoi Venäjän menettäneen viime vuonna sodassa peräti 415 000 sotilastaan. Brittitiedustelun mukaan lukuun sisältyy siis kuolleet ja haavoittuneet. Edellisvuonna 2024 luku oli vieläkin suurempi, kun Venäjä menetti 430 000 nuorukaistaan. Yhteenlasketuiksi Venäjän menetyksiksi helmikuussa 2022 alkaneessa laajamittaisessa sodassa Britannian tiedustelu laskee nyt noin 1 213 000 sotilasta.
Joka kuukausi Venäjä siis menettää yli 1000 sotilastaan ja samaan aikaan maan talous ja kaikki muukin sakkaa päivä päivältä pahemmin. Koskakohan Venäjällä kansa uskaltaa iranilaisten tapaan sanoa, että nyt riittää?
….
Tänään työpäivä ensin kotikonttorilla. Teamsejä ja kirjoitustöitä. Iltapäivällä sitten Helsinkiin ja jos eilen juhlistimme uutta alkanutta kotimaisen elokuvan vuotta Kullervon tarinan ensi-illalla niin tänään juhlimme menneen vuoden suomalaisia urheilumenestyjiä Urheilugaalassa. Katsotaan palaanko UG:n tunnelmiin täällä vielä illalla tai sitten viimeistään huomenna jälkitunnelmissa.