Hämeen Sanomat kirjoitti viikonloppuna siitä miten maakunnista vain Uusimaa kasvaa reippaammalla tahdilla. Muista maakunnista vain Turun vetämänä Varsinais-Suomi ja Tampereen vetämänä Pirkanmaa kasvavat ja kasvukäytävien tahti on hiipunut. Neljättä vuotta esimerkiksi meillä Kanta-Hämeessä väki on vähentynyt ja nyt miinusta reippaasti myös Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla jo pidempään vaikeuksissa olleen Forssan seudun kanssa. Hyvät liikenneyhteydet eli junarata ja moottoritie eivät siis enää olekaan antaneet automaattista kasvua varsilleen ja nyt näillä alueilla pitääkin maankäytössä ottaa uusi pohdinta.
Omakotitalo junaradan tai moottoriradan varressa ei enää siis näytä olevankaan se jokaisen lapsiperheen haave. Vielä tovi sitten me esimerkiksi Lopella myimme vuosittain kymmeniä uusia omakotitalotontteja ja kuntamme kasvoi 1-2 prosentin vuosivauhtia. Aika-ajoin kasvu oli siis jopa hieman turhankin hurjaa. Nyt meilläkin useamman vuoden tonttikauppa ollut vähäistä tai jopa olematonta ja näin myös väkiluku on laskenut. Sama ongelma on koitellut kaikkia Hämeen kuntia Hämeenlinnasta ja Riihimäestä lähtien.
Toivotaan, että nyt vihdoin alkuunsaatu talouskasvu myös osittain tätä tilannetta korjaa, mutta minusta meidän täytyy kyllä etsiä myös uusia keinoja lisätä vetovoimaamme. Tarjotaan siis sitä mitä ihmiset haluavat eikä sitä mitä me luulemme heidän haluavan tai mitä he halusivat joskus ennen. Tämä tarkoittaa monenlaista.
Uskon, että tila ja rauha tulevat jatkossakin olemaan vetovoimatekijöitä, mutta nyt varsinkin parhaiden yhteyksien varressa pitäisi tarjota helppoa asumista. Itse jopa avaisin nyt mahdollisuuksia tällaiselle asumiselle myös maalaiskunnissa. Esimerkiksi meillä Kormun seutu voisi hyvin tässä olla pilottialueena ja vastaavia löytyy muistakin maalaiskunnista. Ja sitten tällaisia uusia alueita kuten Hämeenlinnan kasarmien alue ja Engelinranta ja Riihimäellä asemanseutu ja Piikinmäki tarvitaan ja niissä sellaisia asuntoja mitä ihmiset itse haluavat. Ja etsiä sitten eri alueille ja kunnille erilaisia vahvuuksia. Kulttuuri on osalle se juttu, luonto ja rauha osalle ja esimerkiksi me voisimme Lopella tehdä kunnastamme liikkuvimman niin koulujen kuin muunkin elon osalta. Tarjota siis hyvät mahdollisuudet harrastaa niin lapsena kuin aikuisena. Tätä olemme jo Lopella hieman nyt nostaneetkin esille ja toivottavasti saamme muutaman isommankin jutun vielä lähivuosina liikkeelle. Nyt jo taajamiin on tehty Ässä-lähiliikuntapaikat mitkä ovat aina avoimia kaikille ja myös urheilukenttää lähdetään nyt peruskorjaamaan jne. Ja yhdistykset ja seurat ovat tehneet tässä paljon mm. Ampumaradan ja sen nyt alkavan laajennuksen ja Lopen Laaka frisbeegolf-radan. Vojakkalan syntyi oma lähiliikuntapaikka kylätoimikunnan ja urheiluseuran tekemä jne. Ja toivottavasti saamme sen tarvittavan lisätilan myös palloilulajeille pian. Ja ratkaisua myös jalkapallon olosuhteiden parantamiseksi etsitään paraikaa. Ja onhan meillä kulttuuritarjontakin varsin laadukasta ja monipuolista jne. Ja jokaisella kunnalla on tällaisia osittain yhteisiä ja yhteneviä ja toisaalta toisista erottaviakin vahvuuksia.
Näitä vahvuuksia kun etsimme yksin ja yhdessä niin käännämme Hämeessäkin tilanteen jälleen voitokkaaksi. Suurimmillaan Kanta-Häme kävi vuonna 2013 175 481 hengessä ja nyt väkimäärämme on hiipunut reiluun 173 000. Väkilukumme on siis vähentynyt 0,1-0,5 prosenttia vuodessa. Nyt muutamat kunnat jo päässeet plusnolla-tilanteeseen eli ei kasvua mutta ei rajua kuihtumistakaan.
Elinvoimaa siis pitää etsiä ja sitä pitää vaalia. Tänään samasta aiheesta muuten istuimme Lopen kunnanhallituksen kanssa. Antoisa ilta ja ajatuksia otan mielelläni vastaan.