Aluevaaleista on puhuttu yleensäkin aivan liian vähän. Ja se vähäinenkin keskustelu on keskittynyt lähinnä siihen soteen. Sinänsä toki tärkeään ja olennaiseen alueuudistuksenkin suhteen. Mutta aivan liian vähän on puhuttu siitä, että näissä vaaleissa päätetään myös tulevaisuuden ensihoito- ja pelastuspalveluista. Harva suomalainen on onneksi palo- ja pelastustoimen vakioasiakas, mutta jokainen arvostaa, että ne ovat nopeasti ja ammattitaitoisesti saatavilla, kun niitä tarvitsee. Jokaisen on voitava luottaa avun saamiseen hädän hetkellä riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu.
Palo- ja pelastustointa ei saakaan jättää sosiaali- ja terveyspalveluiden varjoon. Ne eivät ole joko tai -kysymyksiä vaan ainakin minulle ehdottomasti sekä että -kysymyksiä. Molemmista tulee pitää hyvää huolta ja kehittää tulevaisuudenkin turvaksi. Esimerkiksi Kanta-Hämeen ja minusta kaikkien aluehallintojen tuleekin tehdä päätöksentekorakenne niin, että palo- ja pelastustoimella on oma päättävä lautakuntansa ja myös oma korvamerkitty budjettinsa. Ja tämän budjetin pitää pitää sisällään niin riittävä henkilöstö, kuin ajanmukaiset kalustot yms., mutta myös sopimuspalokuntien tarvitsevat resurssit.
Pelastustoimeamme haastaa nimittäin jo muutenkin useammatkin uhat. Muun muassa pelastajien määrään, pelastustoimen laadukkaiden palvelujen rahoitukseen ja pelastustoimen asemaan hyvinvointialueilla liittyy merkittäviä kysymyksiä ja ratkaisemattomia haasteita 2020-luvun aikahorisontissa. Yksi isoimpia on siis nimenomaan riittävä pelastajien määrä. Vuoteen 2030 mennessä eläkepoistuman, alanvaihdon ja urakierron arvioiden koskevan noin 2 500 pelastajaa. Tarve on valtava suhteutettuna pelastajien tämänhetkiseen määrään, joka on noin 6 200. Riittävän pelastajamäärän varmistaminen edellyttääkin pelastajakoulutuksen määrän kaksinkertaistamista. Tämän takia Kuopion pelastusopiston opiskelijamäärää tulee lisästä voimakkaasti, mutta myös Helsingin pelastuskoulun toimintaa laajentaa. Nyt ei ole kyse siitä, että missä koulutetaan vaan siitä, miten koulutetaan riittävästi.
Pelastustoimea haastaa myös rahoituksen vaje, mikä on Sisäministeriön arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä noin 81 miljoonan euroa. Rahoitusvaje koostuu puutteista pelastustoimen palvelutasossa (noin 58 milj. e), varallaolojärjestelmään liittyvistä muutoksista (noin 13 milj. e) ja öljynsuojelurahaston muuttuneesta taloudellisesta tilanteesta (noin 10 milj. e). Vastuu pelastustoimen rahoituksesta on vielä kunnilla, mutta rahoitus vajeineen on sote- ja pelastustoimen uudistuksen myötä siirtymässä valtiolle vuoden 2023 alusta lukien. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tuleekin luoda suunnitelma pelastustoimen järjestelmän rahoitusvajeen paikkaamiseksi. Ongelmaa ei saa maamme hallitus jättää aluehallintojen syliin, vaan rahoitusvastuu on SDP:llä, Keskustalla ja muilla hallituspuolueilla.
Ei saa käydä niin, että hyvinvointialueiden aloittaessa pienempi pelastustoimi jää suuremman soten jalkoihin. Kun pelastustoimen rahoitusta ei ole korvamerkitty, ei ole myöskään mitään palomuuria sen estämiseen, etteikö pelastustoimen rahoja voitaisi hyvinvointialueilla käyttää myös muiden hyvinvointialueiden vastuulla olevien menojen kattamiseen. Tämä siis pitää estää.
Sopimuspalokuntatoiminta on siis myös meidän suomalaiselle pelastustoimelle korvaamaton voimavara, jota ilman pelastustoiminnassa olisi paikoin pahoja aukkoja. Tarjoamalla turvallisuuskoulutusta ja tekemällä esimerkiksi palokuntanuorisotyötä sopimuspalokunnat toimivat myös monilla paikkakunnilla tärkeinä turvallisuuskulttuurin luojina. Myös sopimuspalokuntien aseman ja tulevaisuuden toimintaedellytyksien turvaaminen jätettiin sote- ja pelastustoimen uudistuksessa pitkälti hyvinvointialueiden hyvän tahdon varaan. Huolena onkin, ymmärtävätkö aluevaltuustoihin valittavat edustajat sopimuspalokuntatoiminnan merkitystä. Minä lupaan olla tässäkin hereillä ja ymmärrän. Itse siis olen aluevaaliehdokkana sitoutunut siihen, että sopimuspalokuntien rahoitus ja toimintaedellytykset varmistetaan perustettavilla hyvinvointialueilla.
Näillä ajatuksilla siis uusi viikko käyntiin. Keskiviikkona alkaa jo ennakkoäänestys. Toivottavasti kaikissa paikoissa äänestys on nyt järjestetty niin, että se voidaan toteuttaa koronaturvallisesti ja niin, että myös karanteenissa olevat pääsevät äänestämään esimerkiksi äänestyspaikan piha-alueella autosta käsin. Jos aluevaaleissa tuhannet ja tuhannet ihmiset ovat
karanteenissä ja eivät pääse äänestämään ja tämän kautta äänestysprosentti jäisi alle viidenkymmenen, niin se aloittaisi keskustelun koko vaalien ja niiden kautta valittujen aluevaltuustojen asemasta. Koko aluevaalien legitimiteetti olisi näin uhattuna.
…
Kello 19.56 ja kotona. Olipa mukava ja onnistunut tämän illan OmaHäme 2022 Facebook Live. Tiinan vieraana oli tänään Länsi-Pohjan Mehiläisen sairaalan hoitotyönjohtaja Karoliina Saari ja nyt juteltiin siitä miten hyvinvointialueilla pitäisi jatkossa toimia ja ottaa käyttöön rohkeasti myös kaikki ns. parhaat käytänteet. Tämäkin jakso löytyy huomenna myös Youtube-kanavani puolelta ja myös Facebookissa sitä pääsette ns. jälkilähetyksenä katsomaan. Seuraavan OmaHäme-lähetys tuleekin sitten jo tulevana keskiviikkona 12.1. klo 18.00 ja silloin hieman uudenlaisia juttuja Tiinan pöydässä ja taidamme ottaa vähän pizzaakin aiheeseen liittyen peliin 🙂 Tulkaahan linjoille.