Suomalainen kotieläintuotanto kuuluu maailman parhaisiin. Meillä toimii vastuullinen tuotantoketju, jonka jokaisella lenkillä on tarkoituksensa. Kotieläintuotantomme nojaa velvollisuuksiin, vastuuseen sekä valvontaan. Suhteessa tuotannon kokoon, on ongelmia vähän.
Portaankorvan Valio Maitotilalla kummilehmäni Huipun kanssa. Nyt samalla tilalla kasvaa myös itse omistamani Lumihuippu.
Tämä ei ilmeisesti kuitenkaan riitä. Suomalaista kotieläintuottajaa muistetaan tänä vuonna lisääntyvillä normeilla, niin kutsutuilla täydentävillä ehdoilla. Vuonna 2016 täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset laajenevat kattamaan kaikki maataloustarkoituksiin pidettävät tuotantoeläimet. Vaatimuksia tulee lisää myös niille tuotantoeläinryhmille, jotka ovat aiemminkin kuuluneet täydentävien ehtojen piiriin. Lisäksi valvonta lisääntyy Euroopan unionin komission päätöksellä. Ikään kuin suomalaista viljelijää ei jo nyt tarpeeksi valvottaisi.
Täydentävien ehtojen historia ulottuu vuosituhannen alkuun. EU:ssa heräsi tuolloin huoli, että eläinten hyvinvoinnista ei huolehdita, vaikka tukia siihen tarkoitukseen maksetaan ja nostetaan. Vuosien saatossa on tarkastuskierrosten jälkeen tehty järjestelmään pieniä muutoksia.
Uusien ehtojen myötä olemme tilanteessa, jossa kokonaisuus on osoittautunut liian laajaksi hallita. Vuosittain paisuneet määräykset eivät palvele alkuperäistä tarkoitusta, eläinten hyvinvointia. Kiristyneet ehdot ja räjähdysmäisesti kasvanut byrokratia syö kotieläintuottajiemme selkärankaa. Tilanne tuhoaa hiljalleen pohjan suomalaiselta kotieläintuotannolta. Asetelmaa hankaloittaa se, että kotieläintuottajat painivat kiristyvien ehtojen lisäksi kannattavuuden sekä Maaseutuviraston kanssa.
Sain tuossa yhdeltä tilalta viestiä tästä asiasta kun samasta aiheesta kirjoitin Maaseudun Tulevaisuuteen. Maatilalta kerrottiin, että ei Ely eikä MaVi ole edelleenkään antanut tulkintaohjeita siitä mitä vaaditaan ja miten. Tässä tilanteessa tarkastuksen tulessa on tilanne ja koko tila sitten täysin tarkastajan vallassa joka tulkitsee täydentäviä ehtoja haluamallaan tavalla.
Kummallisuuksia löytyy vaikka kuinka. Esimerkiksi edelleenkään ei ole varmuutta ilmastointilaitteen hälytysjärjestelmästä eikä siitä minkä kokoinen on riittävä laidukatos jne. Vastauksia ei tilat saa mistään. Eikä myöskään tietoa laitumella sijaitsevan vesipisteen katoksesta eikä riittävän kuivasta laitumestakaan. Jos sataa kaatamalla vettä onko laidun riittävän kuiva silloin? Tai jos pihalla on auringossa 40 astetta lämmintä ja navetassa 30 niin miten tulkitaan eläimille sopiva lämpötilä? Ei vastausta…
Tilan emäntä totesikin minulle, että ”Minkä takia niin ihanasta asiasta kuin laidunnus halutaan tehdä niin helvetin vaikeaa ja kallista?”
Tilalla oli ollut viime kesänä täydentävien ehtojen ja hyvinvointituen tarkastus. Tilalta oli tiedusteltu esim. 6kk> nautojen laidunuksesta ja sen toteuttamisesta. Kun EU:n virallinen laidunkausi on syyskuun loppuun niin pitääkö yksittäinen vasikka viedä syyskuussa vielä laitumelle uuteen laumaan kahdeksi viikoksi? Tarkastaja oli vastannut, että ”se on täysin tulkinnan varaista ja tarkastajasta kiinni.” Miten näin voi olla?
Toive minulle olikin, että ”tehkää nyt hemmetti jotain tälle järjettömyydelle”. ”Byrokratia alas ja täysin hömpät ehdot. Tilalle selkeää ohjeistusta ja aitoa kannustusta eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen eikä päinvastoin!”
Nyt täydentävät ehdot vaikuttavat kaikkiin tuottajan saamiin tukiin. Neuvonta on ollut heikkoa ja viestintä puutteellista. Tukijärjestelmän kanssa on ollut ongelmia ja tuottajille langetetut sanktiot ovat olleet kohtuuttomia. Ongelmien konkreettinen hinta on langennut tuottajille esimerkiksi elintärkeiden eläinpalkkioiden menetyksinä. Hyvää tarkoittanut järjestelmä onkin kääntynyt nyt itseään vastaan.
Olemme osa Euroopan unionia ja pelisääntöjen on oltava kaikille samat. Järjestelmä olisi arvioitava ja koottava kokonaan uudelleen. On epäreilua, että unionin tunnollisimmat tuottajat kärsivät muiden välinpitämättömyydestä. Säännöt pitää olla, se on selvä. Sääntöjä on myös valvottava ja laiminlyönteihin on välittömästi puututtava. Koko paketin pitää olla kuitenkin sellainen, että se on järkevästi toteutettavissa.
Maatalouden muutokset eivät ole nopeita. Siksi olisi hyvä, että järjestelmän korjaaminen aloitettaisiin jo nyt niin, että se olisi mahdollista käynnistää seuraavan yhteisen maatalouden ohjelmakauden alussa. Tätä ennen saamme toivottavasti toteutettua suunnitellusti eläinrekisterin uusinnan ja valvontaoppaiden päivittämisen. Viesti komissiolle on oltava nyt selkeä. Nykyinen meno ei voi enää jatkua, tuottajat on ajettu liian ahtaalle.
Kaikesta huolimatta hyvää kiirastorstaita kaikille. Kiirastorstain tunnelma suomalaisilla maatiloilla tuntuu olevan ympärivuotinen. Maalaisjärjellä pärjäisin paremmin ja myös eläimet pärjäisivät.
…
Ystäväni tilasi juuri linnunpönttöjä. Lupasin tehdä Erälopen Pönttöpäivässä lauantaina 23.4. Haluaako joku muu pihapiiriinsä pönttöjä? Tilauksia otetaan vastaan ja rahat Kanta-Hämeen Lintutieteelliselle yhdistykselle. Tilauksia vaan! #miljoonapönttöä #miljoonalinnunpönttöä
Kello 21.45 ja tänään nautittu jo perheen kanssa pääsiäisviikonlopun alusta mökillä Loppijärven rannassa. Ulkoiltu ja nautittu keväästä ja vielä talvestakin mm. luistellen järvellä. Myös linnut saivat uusia pesäkoloja kun nikkaroimme lisää pönttöjä Pekkalaan ja lähimetsiin.
Päivän aikana kuitenkin seurattu myös Brysselin iskujen tutkinnan etenemistä. Nyt julkisuudessa paljon erilaisia huhuja ja epävirallisiakin tietoja ja nyt ehkä paras odottaa, että julkisuuteenkin saadaan faktaa. Tällainen tilanne totta kai aina ruokkii erilaisia huhujakin kun medialla halu ja kiire saada uutisia ja myös monilla mm. sosiaalisessakin mediassa halu kertoa puolitotuuksia totuuksina esimerkiksi omien tarkoitusperien mukaan. Tätä samaa tapahtuu usein myös meillä Suomessakin erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan parissa kun vain yksinkertaisesti Puolustusvoimat, presidentti, hallitus eikä eduskunnan puolustusvaliokuntakaan voi kertoa julkisuuteen kuin pienen osan saamastamme tiedosta. Turvallisuudesta ei voida aina vastata niin, että kaikki kerrottaisiin julkisuuteen ja se on vain hyväksyttävä on sitten kyse armeijasta, poliisista, rajavartiolaitoksesta tai Suojelupoliisistakin. Pääasia kuitenkin se, että voimme luottaa siihen, että meillä tehdään kaikki mahdollinen niin sisäisen kuin ulkoisenkin turvallisuuden takaamiseksi kaikissa tilanteissa.
Mielenkiintoiseksi Belgian tilanteen tekee se, että maa ei ole Ranskan tapaan esittänyt avunpyyntöä Lissabonin sopimuksen mukaan muille EU-maille. Ranskan aktivoi marraskuun Pariisin iskujen jälkeen nopeasti ensimmäistä kertaa historiassa EU:n turvatakuut ja kaikki maat sopimuksen mukaan vastisivat pika vauhtia pyyntöön myönteisesti. Itse uskon ja toivon, että Belgia ja Bryssel myös avunantoa muilta EU-mailta pyytää. Se olisi tärkeää koko Euroopan turvallisuuden näkökulmasta mutta ennen muuta Belgian kannalta jonka kyky toimia tällaisissa tilanteissa ja tällaisten tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi on laajasti kyseenalaistettu varsinkin maan sisällä.
Nyt jo julkisuuteen on saatettua tietoja siitä, että Pariisin ja Brysselin tapaukset nivoutuvat vahvasti toisiinsa. Tästä huolimatta edes korkean terroriuhan valmiudessa ei Belgia pystynyt saamaan Pariisin tekijöitä ajoissa kiinni ja estämään uusia iskuja. Terroristisolu pystyi jatkamaan toimintaansa Euroopan sydämessä ja valmistelemaan jopa nämä uudet iskut.
Keskustelu siis jatkuu varsinkin taustalla ja kokoussaleissa, mutta varmasti myös julkisuudessa. Nyt juuri saunasta ja paljusta mökin tupaan. Kaiken tämän keskellä yritän hetken rentoutuakin.