Brysselin terrori-iskut osoittivat, että edes korkean valmiuden tilassa ei iskuja voida estää

Blogi, keskiviikkona 23.03.2016

Marraskuussa Pariisin terrori-iskujen jälkeen Belgia nosti pääkaupungin Brysselin terroriuhkatason korkeimmalle asteelle. Puhuttiin ”vakavasta ja välittömästä” terrori-iskun uhasta eli Belgian asteikolla korkeimmasta neljännestä terroriuhkatasosta. Samaan aikaan koko Belgian uhkataso nostettiin tasolle kolme. Vuodenvaihteessa Belgia laski kuitenkin Brysselin terroriuhkaluokituksen tasolta kolme tasolle kaksi. Muuten Belgian terroriuhan taso jätettiin tasolle kolme, mikä on siis toiseksi korkein uhkataso.

0,,18866297_303,00Viranomaiset kertoivat, että uusi arvio kertoi jännityksen lieventymisestä mutta samaan aikaan Brysselissä asuvien tulisi varautua uusiin turvatoimien kiristyksiin ”etenkin lentokentillä ja juna-asemilla”.

Belgian lisäksi terrorismiuhkassa numeroasteikkoa käyttävistä valtioista myös Ruotsi, Italia ja Tanska nostivat Pariisin iskujen jälkeen riskitasoaan. Myös monet muut Euroopan maat ovat korottivat terrorismin riskiarvioitaan. Myös meillä Suomessa viranomaiset nostivat valmiustasoaan koko maassa. Meillä ei ainakaan toistaiseksi ole käytössä numeroitua luokitusta. Sekin tarve on minusta nyt syytä uudelleen arvioida. Maassamme on nimittäin jopa noin 300 henkilöä, joilla on kytköksiä terroristeihin ja joiden toimintaa Supo ja poliisi seuraavat. Viime aikoinan näiden kohdehenkilöiden lukumäärä on vain kasvanut. Ja tätä tukisi minusta myös se, että Pariisin iskujen jälkeen olemme lupautuneet mukaan Lissabonin sopimuksen vaatimusten mukaan terrorisminvastaiseen taisteluun. Ja olemme mukana myös DAESH:n vastaisessa koulutusoperaatiossa Irakissa. Yhtenä terroriuhan numeroasteikko olisi minusta perusteltu ja kuvaava koko Euroopassa.

Belgiaa arvosteltiin vahvasti Pariisin iskujen jälkeen mm. siitä, että maa on suhtautunut leväperäisesti maassa muhivaan ääri-islamistien ongelmaan. Paljon kertovaa on sekin, että juuri Belgiasta on lähtenyt asukaslukuun suhteutettuna eniten taistelijoita ääri-islamistisen DAESH (ISIL) riveihin Syyriaan ja Irakiin. Osa Pariisin iskujen tekijöistä oli juuri Belgian kansalaisia ja osa palasi myös iskujen jälkeen maahan asuen siellä kuukausia. Pariisin terrori-iskujen pääepäiltynä pidetyn Salah Abdeslamin, 26, kuukausien pakomatka päättyi vasta 18.3 Molenbeekissa Brysselissä, kun Euroopan etsityin mies pidätettiin poliisin ratsiassa. Abdeslamin lisäksi poliisi pidätti kaksi muuta terrori-iskusta epäiltyä. Sen jälkeisiä eilisiä (22.3.) iskuja lentokentälle ja metroon onkin joissain arvioissa pidetty pidätykseen liittyvinä kostoina. Itse uskon, että iskuja oli suunniteltu pidempään, mutta pidätykset saattoivat olla liikkeelle paneva voima niissä joko kostona tai sitten paniikinomaisena liikkeenä omien pidätysten pelossa. Nämä siis tässä vaiheessa vain minun omia pohdintojani.

Eiliset Brysselin terrori-iskut kuitenkin herättävät kysymyksiä ennen muuta Belgian mahdollisuuksista estää iskuja ja kyvystä turvata Euroopan ”sydäntä” ja hallintoa. Ja riskiarvioiden lasku ja kuitenkin sen jälkeen toteutunut isku kertovat, että kaikki ei toimi toivotulla tavalla. Kysyä myös pitää onko muiden maiden mahdollisuudet saada tieto ennalta suunnitelluista iskuista ja myös estää ne riittävällä tasolla? Pariisin iskuista toisaalta vain neljä kuukautta myöhemmin terroristit onnistuivat jälleen iskemään Euroopassa.

Iskut tehtiin ns. helppoihin kohteisiin eli metroihin ja myös lentokentille. Lentokentillä valvonta on toki tiukkaa, mutta vasta turvatarkastuksissa. Ei siis terminaalitiloihin tultaessa. Uskonkin, että tässä tulee tapahtumaan seuraavat tiukennukset ja muutokset. Metroihin ja kauppakeskuksiin ja muihin vastaaviin voi myös kävellä kuka tahansa vapaasti eikä kiirekään tai juokseminenkaan ole epäilyttävää tällaisissa paikoissa. Muistan itse miten Israelissa kauppakeskuksiin mentäessä oli turvatarkastus. Onko se tulevaisuutta myös Euroopassa niin sen aika näyttää. Ainakin valvontakameroiden yms. määrä tulee kasvamaan.

Metroihin mahdollisesti tulevat metallinpaljastimet hidastaisivat merkittävästi matkustamista eikä pommikoiratkaan varmasti tule joka paikassa kysymykseen. Ja lopulta olemme tilanteessa missä varmasti joudutaan miettimään sitäkin mitä kaikkea voidaan tehdä ja rajoittaa mahdollisten iskujen estämiseksi. Koskaan ei kaikkeen voida kuitenkaan varautua. Mutta kysyä voi, että koska seuraavan kerran?

Meidän tulee Suomessakin taata ja turvata Suojelupoliisille riittävät keinot tiedusteluun tilanteiden kartoittamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Mutta myös riittävät voimavarat poliisille ja puolustusvoimillekin. Tähän tarpeeseen maamme hallituksen tulee vastata kevään kehysriihessä tulevista rahoista päätettäessä.

Pelolle ei kuitenkaan saa antaa valtaa. Terroristien yksi tavoite on horjuttaa meidän turvallisuuden tunnetta ja arkea. Siihen emme saa taipua. Ja niin kuin eilenkin totesin niin tästäkin selviämme vain yhdessä.

Kello 21.49 ja mielenkiintoista keskustelua tänään näistä samoista aiheista myös illan A-Studiossa. Itse en valitettavasti usko siihen, että ilman lisäresursseja poliisiin ja myös armeijoihin tästä selviäisimme. Eikä tässä tilanteessa minusta ole mitään syytä ainakaan sinisilmäisyyteen tai uskoon, että ei meillä mitään kuitenkaan tapahdu. Itse olen sitä mieltä, että meidän pitää Suomessakin varautua iskuihin ja voi hyvin olla, että seuraava iskun kohde on maa missä on vielä helpompi iskeä. Nytkin Brysselissä kohteeksi valittiin nimenomaan ns. soft target eli pehmeä kohde. Sotaterminologiasta tämä on levinnyt nyt kuvaamaan myös suojaamattomia siviilikohteita kuten metroja, toritapahtumia, urheilutapahtumia yms.

Keskustelu myös Belgiassa on jatkunut ja esille on nostettu maan hajanainen hallinto ja sen yhteys siihen, että maasta on tullut ääriliikkeiden kasvualusta. Tästähän jo aamullakin kirjoitin. Tuleeko iskut nyt vahvistamaan maata sen aika näyttää: http://www.politico.eu/article/dysfunctional-belgium-can-bounce-back-from-terrorism-radicalization/.   Julkisuudessa on myös pohdittu sitä, että valikoituiko Bryssel kohteeksi nimenomaan kuitenkin sen takia, että isku haluttiin kohdistaa EU:hun? Kiistatta tämä tulee nousee esille EU:ssa ja sen tuleekin pystytä vastaamaan terroriuhan kasvuun.  EU:n johtavat poliitikot ovatkin ilmoittaneet pyrkivänsä jatkamaan yhteistyön linjalla ja EU-maiden johtajat lupasivat ”taistella yhdessä ja määrätietoisesti vihaa, väkivaltaisia ääriliikkeitä ja terrorismia vastaan”. Euroopan komission puheenjohtaja lupasi tiedotteessaan myös yhteisiä vastauksia yhteiseen ongelmaan: http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-16-1043_en.htm. Väistämättä esille nousee yhteinen ulkorajavalvonta ja myös tiedusteluyhteistyön tiivistäminen. Italian pääministeri ehdotti jopa Euroopan yhteisen puolustuksen luomista. Itse en siihen usko, mutta uskon, että Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen ja solidaarisuus sekä yhteisvastuulausekkeen merkitystä tullaan korostamaan ja vahvistamaankin.

Tällaiset päivät herättävät paljon kysymyksiä ja vain kovin vähän vastauksia. Tänään olin töiden parissa Riihimäellä ja siellä useampikin ihminen tuli ihan kaupassa aiheesta keskustelemaan ja myös lounastauollakin aiheesta haluttiin minulle tulla terveisiä sanomaan ja kysymyksiäkin esittämään. Aihe on siis aikalailla iholla nyt koko Euroopassa ja tuntuu, että Pariisin ja Brysselin iskut ovat yhdistäneet Eurooppaa ja meitä kaikki entisestään.

Huomenna minulla jo vapaapäivä. Tai ainakin kalenteri näyttää sellaista. Tässä työssä ei kuitenkaan koskaan tiedä mitä tulevat päivät tuovat tullessaan ja voi hyvin olla, että tilanteet vaativat töihin huomennakin. Tavalla tai toisella.

 

Kommentit