Maamme väyläverkko pääsi rapistumaan pitkään sen kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena. Monta vaalikautta lähes kaikki tierahat menivät uusien sinänsä toki tärkeiden hankkeiden rahoittamiseen. Väyläverkon korjausvelka kasvoikin tämän hallituskauden alkuun tultaessa noin 2,5 miljardia euroon.
Halusimme tämän kehityksen kääntää ja saimme hallitusneuvotteluissa läpi Korjausvelkaohjelman. Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen myönnettiin silloin lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Lisärahoituksella pystyttiin pysäyttämään korjausvelan kasvu ja kääntämään velka laskuun.
Nyt tehty panostus on kohta mennyt ja menee isolta osin mm. huonossa kunnossa olevien siltojen korjauksiin pienemmillä teillä. Korjaukset on ollut pakko aloittaa niistä sillä pettävän sillan jälkeen koko tie olisi kulkukelvoton. Itse tiet on kuitenkin edelleen siis huonoilla asfalteilla ja soratiet reikäisiä. Monien teiden kunto siltoja lukuunottamatta on vain siis huonontunut näinä vaikeina talvina. Tällainen märkä, sateinen ja säältään ”sahaava” sää on teillemme myrkkyä.
Tarvitaan siis Korjausvelka 2 -ohjelma jatkamaan hyvin liikkeelle saatua työtä. Korjausvelkaa on jäljellä vielä reilusti ja jos nyt rukkaset pudotettaisiin kääntyisi teiden korjausvelka takaisin kasvuun. Tarvitaan lisää korjausrahaa pienempien teiden remontointiin, mutta myös lisää rahaa tienpidon perusrahoitukseen.
Kattava tieverkko on nimittäin maamme elinvoimaisuuden kannalta elintärkeä juttu. Nyt metsistä puuta tarvitaan taas paljon ja teollisuudella menee paremmin. Kuljetustarve on siis uudelleen kasvussa ja myös ihmisten jokapäiväisessä liikkumisessa teiden merkitys on kasvanut. Yhä useampi joutuu kulkemaan päivittäin töihin aiempaakin pidemmän matkan. Talouskasvumme kannalta onkin tärkeää, että verisuonet toimivat läpi koko Suomi-neidon.
Hallituksen tuleekin nostaa tämä asia nyt kevään kehysriihessä esille. Järkevintä olisi ennen sitä kutsua kaikki eduskuntapuolueet pyöreään pöytään ja tehdä teiden korjausvelkaohjelman jatkosta yhteinen parlamentaarinen päätös myös tuleville vuosille. Tiestömme ei nimittäin tunne hallitus- eikä oppositiorajoja eikä vaalikausirajojakaan. Yhteisestä kansallisomaisuudesta pitää huolehtia yhdessä.
Maamme pelkän tieverkon korjausvelaksi arvioidaan nyt hieman yli miljardi euroa. Summa on muuten pieni verrattuna siihen, että vuosittain liikenteeltä kerätään erilaisia veroja jopa kymmenen miljardia euroa. Liikenteestä ja autoilusta kerätään siis huomattavasti paljon enemmän rahaa kuin mitä ohjautuu tienpitoon.
Teiden kuntoonlaittamista pitää siis jatkaa!
…
Kello 19.11 ja päivä pidentämässä jo täällä Riiassakin. Ei tälläkään vielä kevät, mutta jotain merkkejä sentään. Tänään jo tintit visersivät puistossa.
Tämän patsaan näkeminen aina sykähdyttää. Vapauden muistomerkki Brīvības piemineklis eli Milda Riiassa Vanhassa kaupungissa. Muistomerkki kunnioittaa Latvian Vapaussodan 1918–1920 kaatuneita. Täällä patsaalla erityinen merkitys kun tunnemme ja tiedämme maan historian viimeisen 100-vuoden ajalta.
Kiitos palautteestanne liittyen aamuiseen kirjoitukseeni teistä. Palaan aiheeseen kevään aikana ja jo tänään nostin tämän korjausvelka kakkosen esille puhelinpalaverissä.
Huomenna sitten takaisin koti-Suomeen. Nyt vielä iltapalaa ja sitten nukkumaan.