Marraskuun viimeinen päivä on alkanut jo vuosia minun osaltani Marsalkka Mannerheimin Ratsastajapatsaalta. Patsaalla muistetaan aamuvarhaisella Talvisodan syttymistä ja tänään tuosta dramaattisesta hetkestä ja päivästä tasan 79 vuotta. Yhtä pitkä aika – tasan 79 vuotta – myös siitä, kun menetimme ensimmäiset miehemme. Sankarivainajia tuli paljon, mutta 105 kunnian päivän myötä maamme itsenäisyys kuitenkin säilyi. Sitä ravisteltiin vielä kovalla tavalla jatkosodassa ja Lapinsodassakin, mutta maamme kesti. Kiitos ja kunnia!
Tänään patsaalla koskettavat puheet ja mm. tositarina kuinka vasta hetki sitten isänsä ja äitinsä viereen saatiin 19-vuotiaan sankarivainajana kaatunut nuorukainen. Äiti ei poikaansa saanut kotiin vastaanottaa, mutta tänään poika myös kotikunnan mullissa. Muisto ei himmene.
Kiitos arvokkaasta ja tunnelmarikkaasta hetkestä. Omat ajatukseni rakkaan vaarini sotaan lähdössä. Vaari selvisi hengissä vaikka kantoikin loppuelämänsä päässään neuvostoliittolaisen kranaatin sirpaleen jälkiä ja itse sirujakin. Vaari oli minulle tärkeä ja rakas. Hänen perintöään lupaan viedä eteenpäin koko elämäni. Lapseni vaarini jo tietävät, vaikka syntyivät vasta vuosia vaarin elämän jälkeen. Minun elämäni Sankari.
Kiitollinen myös mummille ja Poliisi-papalle ja mummulle. He eivät taipuneet.
Tänään myös julki se, että sotainvalidien laitoshoitoon oikeuttavaa haitta-asterajaa alennetaan 20 prosentista 10 prosenttiin. Tämä auttaa merkittävästi 10-15%:n haitta-asteen sotainvalideja, n. 600 sotainvalidia, sotiemme sankaria, kun hekin ovat näin oikeutettuja laitoshoitoon isompi prosenttisten sotainvalidien tapaan.
…
Kello 17.04 ja kotona Lopella. Neuvottelut jatkuneet koko loppuviikon ensi vuoden budjetista. Alamme pikkuhiljaa olla valmiita keskustan Timo Kallin ja Sinisten Matti Torvisen kanssa. Ensi viikolla voinemme esitellä korjauksemme ja lisäyksemme ensi vuoden valtion talousarvioon.
Jonkin verran Hämeen Kokoomuksen piirin tiedote aiheuttanut kysymyksiä. Itse en siitä sen enempää tiedä kuin mitä lehdestä lukenut. Minusta hämmentävä linjaus, että pääradan remontin eteneminen ei muka olisikaan päähanke. Kyllä se minusta sitä edelleen on ja uusia sinänsä tärkeitä ratoja lentorata mukaan lukien voidaan suunnitella kun pääradan remontti ensin saatu valmiiksi. Ja myös valtio näin linjannut ja ensi vuodelle on varattu jo suunnittelurahaa ja myös eilen tästä Petteri Orponkin kanssa keskustelimme.
Päärata siis tarvitsee nyt ensin remonttinsa ja välityskyvyn parantamisen ja lisäraiteet. Suunnitellaan sitten muuta.
Vauhdikas viikko. Tänään koti-ilta ja huomenna avaamaan uutta lähiliikunta ja koulupihaa! Adventtia kohden!