Suomen itsenäistyessä hieman yli sata vuotta sitten 6.12.1917 maallamme ei ollut vielä omaa armeijaa. Tuntu viisaus kuulu, että ”jokaisella maalla on oma armeija, joko oma tai jonkun muun”. Näin oli myös Suomessa ja tuore itsenäisyys oli uhattuna jo ensi kuukausinaan. Historian tutkija Martti Häikiö kävi läpi Verkkouutisissa jonkin aika sitten oman armeijamme syntyä. Päivämääriä armeijamme perustamisajankohdaksi pystyi listaamaan helpolla ainakin puolen tusinaa. Ensimmäinen 7.1.1918 ja sitten 12.1., 16.1., 19.1. ja myös 25.1. ja ehkä vielä 27.1.1918 sopivat omalta osaltaan päiväksi. Tai ainakin niillä kaikilla oli oma tärkeä osansa tässä.
Vanha taulu kokoelmistani kertoo Puolustusvoimiemme alkuhetkistä.
Senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvud nimitti sotilaskomitean valtion elimeksi 7.1.1918. Muutamaa päivää myöhemmin 12.1.1918 eduskunta antoi senaatille valtuudet järjestyksen palauttamiseksi maahan. Jälleen muutamaa päivää myöhemmin 16.1.1918 Svinhufvud antoi kenraali C.G.E. Mannerheimille valtuudet järjestyksen palauttamiseksi maahan. Tätä päivämäärää pidetään yleisesti Suomen armeijan perustamispäivänä. Tammikuu 19. päivänä sotilaskomitea järjestäytyi esikunnaksi ja tästä vajaata viikkoa myöhemmin 25.1.1918 senaatti julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Näin Suomi oli saanut armeijan, jonka upseereina toimivat jääkärit ja johon sovellettiin tsaari Aleksanteri III:n aikaista vuoden 1878 asevelvollisuuslakia. Jo seuraavana päivänä 26.1.1918 Svinhufvud kehotti Mannerheimia täysin valtuuksin kaikkiin tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin ja seuravana päivänä 27.1.1918 senaatti teki virallisen päätöksen Mannerheimin nimeämisestä ylimmäksi päälliköksi.
Olihan toki Suomessa ollut erilaisia joukkoja jo ennen tätäkin aina Ruotsin kuningas Kaarle XI 1680-luvulla luodusta ruotujakolaitoksesta lähtien. Nämä joukot säilyivät aina 1800-luvulle asti, mutta silloin elimme vielä osa toisia valtioita. Ruotsin vallan jälkeen 1809, kun Suomi liitettiin Venäjään sen aikainen armeija Suomesta lopetettiin. Vasta 1878 Suomessa säädettiin venäläisten toimesta ensimmäinen asevelvollisuuslaki ja ensimmäisen sortokauden aikana maamme armeija liitettiin Venäjän armeijaan vuonna 1899 tsaari Nikolai II:n suuriruhtinasaikana. Mutta nuo ajat elimme toisen maan armejan alla – vanhan ja monessa mielessä edelleen pitävän kansanviisauden mukaan.
Vuoden 1918 tapahtumien jälkeen maamme pysyvä asevelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1922. Kertausharjoitukset lisättiin lakiin 1932 ja samalla vuosikymmenellä laivasto sai Panssarilaiva Väinämöisen ja Panssarilaiva Ilmarisen. Ilmavoimiemme historia alkoi myös jo 1918. Ilmavoimien ensimmäisenä lentokoneena pidetään Thulin typ D -tiedustelukonetta, joka tuli perille Vaasaan 6. maaliskuuta. Tätä päivämäärää onkin juhlittu siitä lähtien ilmavoimien perustamisajankohtana. Suomen ilmavoimat onkin eräs maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista lentoaseen puolustushaaroista,
Itsenäisen Suomen puolustusvoimia ei ole siis perustettu 4. kesäkuuta, jolloin nykyisin vietetään puolustusvoimien lippujuhlapäivää. Itseasiassa lippujuhlapäivää vietettiin itsenäisyyden alkuvuosina 16. toukokuuta, joka oli vapaussodan voitonparaatin päivä. Talvi- ja jatkosodan jälkeen lippujuhlapäivä siirrettiin marsalkka Mannerheimin syntymäpäiväksi eli neljänteen kesäkuuta.
Mutta tänä vuonna ja itseasiassa juurikin tänään 16.1.2018 Suomen Puolustusvoimat täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden teemana on Maanpuolustus kuuluu kaikille ja tänä vuonna järjestää yli sata yleisötapahtumaa ympäri Suomen. Satavuotisen historiansa aikana maamme Puolustusvoimat on koonnut meidät suomalaiset yhteen yhteiskunnan rauhan ylläpitämiseksi. Tänä päivänä Puolustusvoimat on moderni organisaatio, jonka toiminta koskettaa meitä kaikkia. Meillä on oma armeija, jonka selkeä viesti on, että emme siis tarvitse muita armeijoita. Myös Puolustusvoimiamme on kehitetty ja ylläpidetty hyvin ja tänään ne on paremmassa kunnossa kuin ehkä koskaan ennen.
Tänään Puolustusvoimien 100-vuotista taivalta juhlistettiin Finlandia-talolla upealla Puolustusvoimat 100 -konsertilla. Kaartin Soittokunta ja Kadettikuoro, Mikael Konttinen, Sami Demnati ja Maria Tyyster veivät meidät satavuotisen historian tapahtumiin. Kapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Jyrki Koskisen johdolla oli tehty upea ilta missä tunneskaalat veivät laidasta laitaan. Päälimmäisenä kuitenkin kiitollisuus ja kunnioitus.
Finlandia-talolla oli myös juhlaseminaari ja ohjelmaa tulee riittämään läpi juhlavuoden ympäri Suomen. Kannustan kaikkia mukaan!
….
Päivään mahtui toki tänään monenlaista muutakin. Ensin Hyvinkäällä ja sitten Helsingissä eduskunnassa. Eduskuntatalolla vielä hiljaista ja työhuoneen hiljaisuudessa sainkin monenlaisia juttuja eteenpäin. Ja mahtui tähänkin päivään Sauludo-kahviakin. Olin tänään mukana Helsingin Narinkkatorilla Tasavallan presidentti Sauli Niinistön Kansanliikkeen -vaalimökillä. Sau!
