Ampumaratojen määrä on maassamme pudonnut rajusti. Maassamme on enää noin 670 siviiliampumrataa, kun vielä 1990-luvun lopussa ampumaratoja oli kolmannes enemmän. Puolustusvoimilla on lisäksi 36 ampumarataa, jotka eivät kuitenkaan sijaitse tasaisesti koko maamme alueella. Lukuisat pienet radat on suljettu ja isommatkin ovat olleet ongelmissa ympäristöluvitusten kanssa. Uusien harrastajien niin urheiluampujien kuin metsästäjienkin ja myös vapaaehtoista maanpuolustustyötä harrastavien on entistä vaikeampaa päästä harjoittelemaan ampumista puhumattakaan aloittamaan sitä.
Viime vuosi toivottavasti osaltaan herätteli myös tässä meitä ajattelemaan tilannetta laajemminkin. Maanpuolustustahtomme on noussut Venäjän hyökkäyssodan myötä uusiin ennätyslukemiin ja yhä useampi haluaa mukaan myös reserviläistoimintaan. Myös ennätysmäärä naisia suoritti viime vuonna asepalveluksen ja myös naisille suunnatut vapaaehtoisen maanpuolustuksen kurssit ovat olleet ennätyssuosittuja ja täyttyneet hetkessä. Lisätarve on akuutti.
Maassamme on noin 670 000 aseen hallussapitoluvan haltijaa. Aselupia on yhteensä yli 1,5 miljoonaa. Osa harrastajista on aktiivisempia ja osa aseista hyvinkin kovassa käytössä. Iso osa harrastaa metsästystä tai urheiluammuntaa ja alati kasvava määrä myös reserviläisammuntaa. Suurin osa ampumaradoista on pääasiassa seurojen tai yhdistysten jäsenten käytössä. Ampumaratojamme käyttävät mm. ampumaurheilijat, metsästäjät, varusmiehet, reserviläiset, maanpuolustuskoulutus sekä ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat. Ampumaratoja siis tarvitaan ennen muuta siksi, että ammuntaa harrastavilla on mahdollisuus ampua ja kehittää taitojaan jo eettisen metsästyksenkin edellyttämälle tasolle sekä täyttää lakisääteiset velvoitteet valvotuissa, turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa. Ensiarvoisen tärkeää on, että ampumarataverkosto on lajiradoittain tarkasteltuna tarpeeksi tiheä ja alueellisesti kattava.
Viime vuonna nostimme ampumaratojen tilanteen eduskunnan puolustusvaliokunnassa ertiyisen selvityksen kohteeksi silloisen puheenjohtajamme Petteri Orpon johdolla. Selvitys tehtiin ja eilen me käsittelimme sen osaltamme puolustusvaliokunnassa. Otimme tavoitteen, että maahamme tulee saada yhteensä 1 000 ampumaradan kattava verkosto. Totesimme lausunnossamme puolustusministeriölle, että valtakunnallisesti kattava ampumarataverkosto on välttämätön turvallisuusviranomaisten, reserviläisten, metsästäjien, urheiluampujien ja muiden ammunnan harrastajien toiminnan turvaamiseksi.
Loppukädessä nimittäin koko maamme uskottava puolustusjärjestelmä on kiinni osaavasta ja koulutetusta reservistä. Taitoja ei opi ilman harjoittelemista ja opitut taidot eivät kestä ilman harjoittelemista. Esimerkiksi reserviläiskoulutuksessa ampumataidon ylläpitäminen kivääriradoilla on ratkaisevan tärkeää ja kertausharjoitusten lisäksi reserviläiset tarvitsevat mahdollisuuden myös eri puolilla maata ylläpitää ja kehittää ampumataitoaan ilman kohtuuttomia matka-aikoja ja -kustannuksia.
Käsittelimme puolustusvaliokunnassa myös ampumaratojen lupatilannetta ja luvitusprosessa. Tilanteen voisi yksinkertaistaan näin:
Ympäristölupaprosessi on liian pitkä ja kallis.
Ampumaratojen lisääminen on puolustusvaliokunnan mielestä mahdollista tehdä kluitenkin tavalla, jossa ympäristönsuojelulliset näkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon. Meistä ympäristölupaprosesseja pitää kuitenkin oleellisesti nopeuttaa nykyisestä. Lupaprosessit ovat pahimmillaan kestäneet lähes 20 vuotta, ja luvitusprosessin kokonaiskustannukset ovat olleet hakijalle kohtuuttomia. Myös olemassa olevien ampumaratojen toiminnan laajentamisen luvitus kestää nykyään aivan liian pitkään, keskimäärin 2–3 vuotta. Ja tuli muuten kuulemisissa esille sekin, että lupia on jopa hylätty sellaisissa tilanteissa, missä selvitykset eivät ole paljastaneet mitään ympäristöhuolia, mutta lupa on evätty vain siksi, että olisi olemassa kuitenkin riski tällaisesta. Vähän siis vain varmuuden vuoksi. Joudun toteamaan nyt itse, että käsittämätöntä.
Otimme työmme lopputuloksena kantaa siihen, että toimenpiteet 1 000 ampumaradan tavoitetilaan pääsemiseksi on luontevaa tehdä seuraavassa hallitusohjelmassa. Esitämme, että seuraavassa hallitusohjelmassa päätettäisiin tehdä oma ampumaratastrategia, jonka kautta asetetaan selkeät tavoitteet ja keinot tahtotilaan pääsemiseksi.
Nykyinen valiokuntamme puheenjohtaja Antti Häkkänen totesikin päätöksemme jälkeen, että ”Työ on välttämätöntä tehdä poikkihallinnollisesti, mutta niin, että hankkeella on selvä johtovastuutaho”.
Puolustusvaliokunnan lausunto PuVL 16/2022 vp on luettavissa osoitteesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/Sivut/Valiokuntien-lausunnot.aspx
….
Kello 21.09 ja kämpillä. Pitkä aikaa yö Helsingissä, kun meni myöhään ja aamulla varhain jo jatketaan. Tänään puolustusvaliokunnassa saimme valmiiksi seuraavan ison uran, kun maamiinojen kansalaisaloitteen lausuntokäsittelymme saimme päätökseen. Nyt lausuntomme etenee ulkoasiainvaliokunnalle. Lausuntomme on suora ja selkeä ja onhan se totta, että jalkaväkimiinojen suorituskykyä ei ole mahdollista millään muulla aseella korvata. Miinakauhu on tehokas ja toimiva ja miinat muuten ihan vastuullisia ja hyviä, kun niitä käytetään kuten Suomi käyttäisi eikä Putinin Venäjän tapaan. Palaan aiheeseen huomenissa vähän laajemmin.
Kyselytunnilla nostin tänään esille koulujen ongelmien yhdeksi ratkaisuksi lainsäädännön muutoksen millä kouluille annettaisiin mahdollisuus kerätä kännykät pois koko koulupäivän ajaksi. Tätä opettajat laajasti toivoneet yhdeksi keinoksi ja minusta se pitää ensi kaudella työkalupakkiin ottaa. Aiheestahan kirjoitin täällä blogissanikin aiemmin tällä viikolla. Kurkatkaa sieltä, jos se blogi jäi lukematta.
Illalla tänään täysistunnon jälkeen sitten sain vieraakseni vielä partiolaisia Hausjärveltä. Ryttylän Eräveikkojen mainio porukka ja hyvää keskustelua ja eriomaisia kysymyksiä väellä. Kiitos siis visiitistä! Nyt vielä töiden pariin tietokoneelle.
Ryttylän Eräveikkojen Kuovit ja Korpit -vartiot tänään Eduskuntatalossa vieraanani. Partiolaiset julkaisivat oheisen kuvan ja yhteydessä kommentin: ”Upea reissu, paljon nähtävää ja tiukkoja kysymyksiä kouluasioista”.
Toivottavasti pääsisi ennen puolta yötä jo kuitenkin höyhensaarille.