”Menin peurakytille”
Näin kirjoitti ystäväni ja poliittinen esikuvani ja sparraajani Iiro Viinanen päiväkirjaansa monena iltana vuosina 1993-1995. Maamme eli syvässä taloudellisessa ahdingossa ja oli veitsen terällä katketa. Iiro teki valtavia työpäiviä ja paine oli käsittämätön. Yhden miehen harteilla oli monessa mielessä jopa maamme tulevaisuus. Valtaosa ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta ja lähes yksi mies joutui kantamaan valtavan vastuun koko maamme tulevaisuudesta ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta.
Aikanaan Iiro teki omakustannekirjan päiväkirjamerkinnöistään. Päiväkirja oli luottamuksellinen ja ystäville annettu siksi, että ymmärrettiin miksi mies oli niin paljon poissa ja töissä. Omien sanojensa mukaan laiminlöi muita.
Mutta ns. omaa aikaa Iiro otti silloinkin. Päiväkirjamerkinnät kertovat, että ne hetket menivät metsällä. Sunnuntaisin jänismetsällä, iltaisin peurakytillä jne. Ja näytti yksi merkintä isän ansaittua ylpeyttäkin, kun metsälle hän oli saanut kaverikseen oman poikansa. Saalistakin Tapio oli antanut.
Halusin tämän nostaa tähän blogini kärkeen siksi, että se kertoo hyvällä tavalla siitä, mitä metsästys meille sitä harrastaville tarkoittaa ja merkitsee. Se on elämäntapa. Se on hetki olla rauhassa. Hetki unohtaa työn kiireet ja jopa talouden mustimmat hetket. Hetki ottaa omaa aikaa. Hetki olla metsästäjäkavereiden kanssa ilman titteleitä ilman rooleja – yhdessä metsästäjinä. Hetki olla yksin kyttikopin suojissa kuutamon valossa lumisen metsän keskellä. Ja niiden hetkien jälkeen seuraavana päivänä akut ovat ihan erilaisessa asennossa taas. Ladattuina. Vanha sanonta kuuluukin, että…
Metsällä vietettyjä päiviä ei lasketa elinpäiviin.
Niin se muuten taitaa ollakin. Ja siksi itsekin metsälle haluan ja yritän aina joskus ehtiä. Enemmän olisi haluja, kuin on aikaa ja mahdollisuuksia, mutta onneksi sentään jonkun verran. Tällekin jahtikaudelle peurakyttejä on joitain laskemattomien päivien nipussa ja muutama hirvijahtikin ja kerran villisikakytillekin ehdin. Ja totta kai loppiaisen oma perinteinen Lopen Uupuneen Jänisjahti. Mutta vielä enemmän sitten riistanhoitoa. Niin ja kyllähän Kyttikoppi Erkkilä 93x66EK pääsi tällä kaudella myös kymppikerhoonkin. Kapteeni Koukku asteli nimittäin vakain ja arvokkain askelin kytilleni ja sain sen eräksi. Ja hyvä, että sainkin, sillä vanhalla herralla oli enää vain yksi silmä. Syksyn taisteluissa oli toisen peuran sarvi toisen silmän kaverilta pahasti rikkonut ja kipeähän se näytti olleen. Sarvilla pääsimme mukaan Metsästys ja Kalastus -lehden Kymppikerhoon.
Mutta lopulta tärkeäpää metsällä siis moni muu kuin se mitä Tapio antaa. Yhteiset hetket ja ne hetken yksinkin. Silloin ollaan yksin, mutta ei yksinäisiä.
Ja ei tätä ihan yksin tarvitse harrastaa. Yli 300 000 suomalaista harrastaa metsästystä. Melkeinpä missä vain, kun puheeksi ottaa niin metsästäjäkavereita löytyy. Silloin puhuttaa riistakannat, saaliit, metsästysaseet ja minun kanssa yleensä myös lainsäädäntökin ja sen ongelmat ja haasteet.
Meitä metsästäjiä edustaa valtakunnallisesti Suomen Metsästäjäliitto. Metsästäjäliitto on tehnyt kevään eduskuntavaaleihin viiden kohdan konkreettiset hallitusohjelmatavoitteet. Luin ne tuossa eilen illalla ja totesin – yllätys yllätys 😉 – allekirjoitan ne. Lisäsin ne tähän blogiini ja laitoin tavoitteiden alle kursiivilla vielä muutamia erityishuomioita.
Metsästäjäliiton tavoitteet hallitusohjelmaan
1) Metsästyksen yhteiskunnalliset ja inhimilliset hyödyt kansalaisille tunnustetaan
- Huolehditaan siitä, että Metsästäjäliitto ja sen jäsenet jäsenseuroineen ovat tasa-arvoisessa asemassa muiden järjestöjen kanssa jaettaessa avustusvaroja.(Tätä olen tehnyt. Aikanaan esityksestäni eduskunnan valtiovarainvaliokunta ryhtyi jakamaan tukea 100 000 euroa myös Metsästäjäliitolle. Tämä tuki on tuon jälkeen päätetty vuosittain. Lupaan toimia sen hyväksi ja muunkin tuen hyväksi jatkossakin.)
- Huolehditaan siitä, että metsästäjät ja metsästysseurat ovat mukana paikallisessa päätöksenteossa.(Tätä olen edistänyt omassa kotikunnassani ja tehnyt työtä myös mm. ampumaratamme kehittämiseksi. Lupaan jatkaa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisestikin)
- Helpotetaan metsästäjien ja metsästysseurojen toimintaa viranomaisten taholta kohtelemalla metsästäjiä tasa-arvoisesti eri puolilla Suomea.
- Varmistetaan, että oikeusvarmuus toteutuu koko Suomessa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti toimenpiteiden tulee olla oikeassa suhteessa tavoiteltuihin keinoihin nähden.
2) Metsästysharrastuksen ja metsästysseuratoiminnan toimintaedellytykset turvataan
- Huolehditaan siitä, että lyijyrajoitukset eivät aiheuta kohtuuttomia ongelmia metsästysammunnalle tai sen harjoittelulle.
- Pidetään huolta siitä, että Suomen ampumarataverkosto säilyy entisellään tai tihentyy nykyisestä. Ampumaradat tarvitsevat riittävästi rahoitusta, jotta ne pystyvät vastaamaan kiristyviin ympäristölupavaatimuksiin ja lyijyrajoituksiin.(Tämän hyväksi olen toiminut mm. eduskunnassa viimeksi mm. puolustusvaliokunnassa tammikuussa 2023 ja myös Valtion Liikuntaneuvostossa valtion liikuntapaikkarakentamisen tukia käsiteltäessä. Ja myös merkittävällä tavalla kotikunnassani Lopella Lopen Ampumaurheilukeskuksen kehittämiseksi. Lupaan jatkaa!)
- Varmistetaan, että metsästyksen turvallisuutta ylläpidetään jatkamalla Metsästysammunnan ABC -koulutustoimintaa.
- Metsästysseuratoiminnan kehittäminen on nähtävä tärkeänä osana maaseutupolitiikkaa.
3) Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu
- Huolehditaan siitä, ettei yhdenkään ihmisten tarvitse kokea susista johtuvaa pelkoa, eikä susivahinkoja aiheudu metsästyskoirille ja muille kotieläimille. Siksi suden kannanhoidollinen metsästys tulee aloittaa mahdollisimman pian, jotta susikanta pysyy yhteiskunnallisesti siedettävällä tasolla.
- Varmistetaan, että myös muiden suurpetojen kannanhoidollista metsästystä jatketaan aiemmin saatujen
hyvien kokemusten pohjalta.(Olen näihin sitoutunut ja tulen toimimaan jatkossakin sen hyväksi, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys saadaan varmistettua maassamme.)
4) Metsästys on mahdollista myös luonnonsuojelualueilla
- Huolehditaan siitä, että luonnonsuojelualueiden virkistyskäytölle löytyy yhteensovitettavat ratkaisut ilman, että metsästys kielletään luonnonsuojelualueilla. Metsästys on luonnonhoidon työkalu, joka parhaimmillaan edistää luonnon monimuotoisuutta.
- Metsästäjillä on oltava yhdenvertainen mahdollisuus nauttia luonnonsuojelualueista oman harrastuksensa kautta.
5) Rauhoitettujen lajien kannan säätelyssä hyödynnetään kansallista päätösvaltaa
- Varmistetaan, että Suomi vaikuttaa EU-asioissa hyödyntämällä nykyistä laajempaa kansallista päätösvaltaa.
- Valkoposkihanhien metsästys sallitaan.
Sitoudun siis osaltani näitä minusta erinomaisia Suomen Metsästäjäliiton tavoitteita edistämään. Monessa olen toiminut pitkään ja tehnyt hyvää yhteistyötä metsästäjien, metsästysseurojen ja myös Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Tätä työtä on tärkeä jatkaa ja sen myös mielelläni teen.
Yhtenä äärimmäisen tärkeänä asiana haluan vielä tämän aamuisen blogini loppuun nostaa vuoropuhelun maanomistajien kanssa. On tärkeää, että me hoidamme riistakantoja hyvässä yhteisymmärryksessä maanomistajien ja myös maanviljelijöiden kanssa. Esimerkiksi meillä päin missä peura- ja kauriskannat ovat vahvoja on tärkeää, että niitä harvennetaan ja pidetään tiukasti kurissa siellä missä ne aiheuttavat tuhoja esimerkiksi syyskylvöille ja sadoille muutenkin. Tällaisiin paikkoihin pitää metsästystä kohdistaa enemmän. Ja tässä parhaita tuloksia saadaan, kun tilanteista käydään vuosittain avointa vuoropuhelua mm. maanviljelijöiden kanssa.
Ja kyllähän kaiken kaikkiaan näistä aiheista kannattaa ja pitää puhua avoimesti. Tosiasiat tunnustaen näissäkin.
Mutta nyt kello 7.49 ja lähdettävä Helsinkiä kohden. Ajellaan varoen. Eläimiä liikkeellä nytkin vaikka ei pahimmat sorkkaeläinkolariajat nyt olekaan.
….
Kello 21.44 ja kotona Lopella. Pitkä ja tehokas päivä tänäänkin. Valitettavasti puolustusvaliokunnan tärkeän kokouksen takia tällä kertaa Lahden kuukausimarkkinat jäivät väliin. Meillä oli aamusta varhainen kokous, missä päätimme lausuntomme maamme ampumarataverkosta ja kehittämistarpeista. Ajattelin aiheesta kirjoitta hieman lisää huomenna vaikka heti aamusta, jos vain riittävän ajoissa herään. Iso ja tärkeä kokonaisuus ja sen saimme tänään maaliin. Huomenna tarkoitus sitten nuijia valmiiksi meidän osalta maamiinakysymys. Kiistaton tosiasia on se, että maamiinojen tuomaa suorituskykyä ei millään pystytä korvaamaan ja toisaalta, kun Venäjä naapurissa miinoja käyttää, niin olisi enemmän kuin järkevää meidänkin ainakin Putinin valtakauden ja nykytavalla toimivan Venäjän ajaksi ottaa miinat käyttöön. Ukraina on jo yksinkertaisesti osoittanut sen mitä miinakauhu tarkoittaa ja miten tehokas turva se on. Mutta palaan tähänkin kun työmme valmis ja lopullisen kannanmuodostuksen tekee sitten ulkoasiainvaliokunta.
Palailen tässä lähipäivinä näihin ja muihinkin ajankohtaisiin aiheisiin. Nyt pakko mennä pehkuihin. Mutta sitä ennen vielä iso kiitos viesteistänne liittyen aamuiseen metsästysavaukseeni täällä.