Suomen Metsästysmuseon puheenjohtaja Kari Kuparinen ja museonjohtaja Anne Uotila-Laine jakoivat ennen museon 25-vuotisjuhlaa tunnustuksia ansioituneille museon ystäville ja tukijoille. Tässä standardin saa Kalervo Viitanen, joka on tehnyt pitkään työtä mm. Talvikki-tapahtuman ja monien muidenkin museon tapahtumien parissa mm. juontajana.
Tänään juhlimme illalla eduskuntapäivä jälleen Riihimäellä Suomen Metsästysmuseon 25-vuotista taivalta. Itse sain liittyä mukaan Metsästysmuseon väkeen tämän vuoden alussa kun minut valittiin museon hallitukseen. Juhlavuotena olikin erityisen mieluinen aloittaa mielenkiintoisessa tehtävässä ja tänään juhlallisuuksien osana avasimme perusnäyttelyuudistuksen uusimman osan eli suomalaista asevalmistusta esittelevä asesalin. Pääpaino Asesalissa on kolmen maassamme toimineen suuren asetehtaan – Sako Oy:n, Tikkakoski Oy:n ja Valmet Oy:n Tourulan tehtaan eli entisen Valtion Kivääritehtaan – metsästys- ja urheiluasetuotannossa 1920-luvulta aina 1980-luvulle. Näiden kaikkien kolmen asetehtaan syntyhistoria liittyy vahvasti nuoren itsenäisen Suomen puolustuksen varmistaneeseen sotilasasetuotantoon ja tämä näkyykin vahvasti näyttelyssä. Kaikki näyttelyn aseet on valittu Metsästysmuseon omista kokoelmista.
Varsinaisten asetehtaidemme asemallien lisäksi näyttelyssä on myös laajaan tuotantoon yltäneen, vuosina 1924–1986 toimineen Tampereen Asepajan aseita. Metsästäjien tarpeisiin tehtiin aseita myös lukuisissa muissa, pienemmissä asepajoissa ympäri maan. Usein varsin vaatimattomilla työvälineillä tehdyt aseet eivät välttämättä aina olleet niin tyylikkäitä, tärkeintä oli että niillä metso putosi, karhu kaatui ja saatiin pöytään hirven lihaa. Yksi näyttelysalin vitriineistä onkin omistettu Pellonpään, Viitasen, Honkarannan, Lappalaisen ja monen muun asepajan asemallien esittelylle.
Näyttelyssä on esillä myös aseiden valmistuksessa käytettyjä pikkupajojen työvälineitä, kuten esimerkiksi piippusorvi Pellonpään asepajasta Alavudelta sekä puusta valmistettu aseiden piippujen poraamiseen käytetty käsin pyöritettävä poraratas Loukeisen pajasta Tuusniemeltä. Asepajatunnelmaa täydentää nurkkauksessa kuuluva autenttinen äänimaailma takomisen ja karkaisun äänineen.
Erkki Kauppi palkittiin tai häntä oikeastaan kiitettiin pitkästä työstä aseiden ja metsästysmuseon hyväksi kultaisella Suomen Metsästysmuseon ansiomerkillä.
Erkki Kaupin patruunavitriinit
Uudessa Asesalissa on upea näyttelykokonaisuus suomalaista asehistoriaa.
Sakon pitkäaikainen tekijä ja mm. patruunoiden kehittäjä ja ase- ja patruunakeräilijä Erkki Kauppi on koonnut kokoelmistaan asesaliin oman patruunoiden kehitystä ja kotimaista patruunatuotantoa esittelevän kokonaisuuden. Erkin kokoelmia olen saanut itse ihastella lapsuudesta asti ja pikkupoikana jopa hämmästelläkin. Pieni näyte tästäkin nyt kaikkien nähtävillä- Asesalin antia täydentää lisäksi vielä monipuolinen videomateriaali ja kosketusnäytöillä museovieras voi tutustua asetehtaiden esitteisiin 1950-luvulta 1980-luvulle. Patruunavitriinin animaatiosta selviää havainnollisesti mm. se monia kummastuttava seikka, miksi haulikon kaliiperinumero pienenee piipun läpimitan suurentuessa 🙂
Näyttelyn audiovisuaalisen aineiston tuottamisessa ja työstämisessä museo on saanut asiantuntevaa apua Hyria Koulutus Oy:n opiskelijoilta Rauli Riihiaholta ja Teemu Lukanolta. Hieno juttu, että nuoret ovat päässeet mukaan tällaiseen juttuun ja käyttämään taitojaan samantien ns. tositoimissa. Ja Hyriasta osaamista löytyykin moneen ja osaamista myös moneen opetetaan ja kehitetään. Työtä on ohjannut Metsästysmuseomme amanuenssi Vesa Anttila, joka on muutenkin kantanut päävastuun näyttelytekniikasta. Näyttelyn ovat suunnitelleet intendentti Jukka Peltonen ja amanuenssi Vesa Anttila.
Näyttelyn rakentamista on taloudellisesti tukenut Metsästysmuseon pitkäaikainen yhteistyökumppani, Suomen ainoa teollinen asevalmistaja Sako Oy. Tekeillä on myös näyttelyä täydentävä julkaisu suomalaisen asevalmistuksen lähes viiden vuosisadan mittaisesta historiasta.
Metsästysmuseon 20-vuotisjuhlissa tänään muistimme museon väkeä sen perustamisenajoista lähtien ja hieno tunnelmarikas ilta olikin. Kiitos vielä kaikille ja kiitos, että saan olla nykyisin osa tätä perhettä.
Eduskunnassa tänään normaali torstai-päivä. Valiokunnat ja jaostot ja niiden perään kokoomuksen työvaliokunta ja ryhmäkokous. Huomenna jatkamme aamusta.
…
Tänään eduskunnassa Teoston Kulttuurikummi tilaisuudessa paneelissa mm. Tommi Läntisen ja Sampo Terhon kanssa. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
Tänään myös valtionvelka rikkoi maagisena pidetyn 100 miljardin eli aivan 100 000 000 000 euron rajan. Se tarkoittaa lähes 20 000 euroa jokaista suomalaista kohden ja velkaantuminen jatkuu vielä ensi vuonnakin. Nyt sovitut talouden tervehdyttämistoimet pitääkin viedä arkeen ja saada aidosti rytminmuutos maallemme. Jos päätöksiä ei saada vietyä loppuun jatkaa valtionvelkamme kasvua hallitsemattomasti ja ylittää tulevaisuudessa 200% rajan BKT:n. Mutta nyt sovituilla toimilla voimme saada velkaantumisen taittumaan seuraavien vuosien aikana ja sitä todellakin ennen muuta hyvät peruspalvelumme kaipaavat.
Tässä kello mikä kertoo karuakieltä siitä missä menemme: VELKAKELLO ja toivottavasti tämä päivä herättää kaikki nyt tämän maan vakavaa tilanteeseen. Maamme ei pelastu lakkoilemalla ja kinastelemalla vaan yhdessä uudistamalla ja rakentamalla.
Tässä Jaren kanssa Riihimäen Riksu Rockissa.
Tänään eduskunnassa oli aamusta Teoston Kulttuurikummi tilaisuus. Aikanaan Cheek valitsi minut kansanedustajista itselleen kummipojaksi. Oli kertomansa mukaan löytänyt minut Lahdessa asuessaan etsiessään ehdokasta eduskuntavaaleihin 2007. Kulttuurikummiaikana on Jaren ura ottanut huikea harppauksen ja kaikki tunnetut rajat on musabusineksessä rikottu miehen toimesta. Tänään oli mukana Teoston tilaisuudessa hieman kertoa siitä mitä itse olen näinä vuosina kokenut.
Ja mahtuihan tähän päivään myös normaalit torstain kokoukset ja kyselytuntikin. Mutta ennen muuta hieno ilta Suomen Metsästysmuseolla. Menkäähän tutustumaan uuteen Asesaliimme ja muutenkin hienoon uudistuneeseen Metsästysmuseoon.