Suomalainen maatalous ja ruuantuotanto kannattavuuskriisissä – Tarvitaan lisätoimia jo huoltovarmuudenkin takaamiseksi

Blogi, tiistaina 14.06.2016

Tänään eduskunnassa käytiin välikysymyskeskustelu suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon vaikeasta tilanteesta. Pitkittynyt Ukrainan kriisi ja sen mukanaan tuomat Venäjän pakotteet ja vastapakotteet ovat ahdistaneet jo ennestään tiukoilla ollutta maatalouttamme entisestään ja nyt tilanne on sellainen, että hallitukselta vaaditaan lisätoimia jo yksin huoltovarmuutemmekin turvaamiseksi. Toisessa lisäbudjetista lisärahaa ei vielä maataloudelle osoitettu, mutta syksyn budjettiriihessä asia korjataan kuntoon. Maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on todennut, että kriisitoimet on valmisteltava huolella ja näin päätökset saadaan vasta syksyllä valmiiksi. Syksyn lisäbudjettiin suunnitellut rahat ovat tosin vain kriisiapua pahimman tilanteen yli ja ne eivät yksin riitä korjaamaan vaikeaa tilannetta minkä syyt ovat syvemmälläkin. Nyt Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt keväällä maatalouden kansallisen tukeen 48 miljoonan euron korotusta. Tämän vuoden alkupuolella maatilat ovat jo saaneet kriisitukea yhteensä 33 miljoonaa euroa EU:sta ja maamme omasta budjetista.

Suomalainen maatalous ja ruuantuotanto on kannattavuuskriisissä ja jo huoltovarmuuden, mutta myös suomalaisen työllisyydenkin takia tarvitaan toimia maatalouden pelastamiseksi yli vaikeiden aikojen. Eduskunnassa tänään keskustellaan ratkaisuista ja toivottavasti saamme pian toimenpiteitä.

Suomalainen maatalous ja ruuantuotanto on kannattavuuskriisissä ja jo huoltovarmuuden, mutta myös suomalaisen työllisyydenkin takia tarvitaan toimia maatalouden pelastamiseksi yli vaikeiden aikojen.
Eduskunnassa tänään keskustellaan ratkaisuista ja toivottavasti saamme pian toimenpiteitä.

Me olemme kokoomuksessa ottaneet tämän tilanteen alusta asti äärimmäisen vakavasti. Tätä varten julkaisimme juuri kesäkuun alussa oman Maatalouden pelastusohjelman. Tässä eduskuntaryhmän ja maaseutuvaltuuskunnan kanssa yhdessä tehdyssä asiakirjassa käymme läpi maatalouden nykytilaa ja tulevaisuutta. Mutta emme siis tyydy vain käymään tilannetta läpi vaan esitämme konkreettisia keinoja, joilla kotimainenmaatalous tulee jatkossa pärjäämään kiristyvillä kansainvälisillä markkinoilla. Yksi keskeisistä ongelmista on maatalouden monimutkainen tukijärjestelmä. Ryhmämme esittikin kansanedustaja Markku Eestilän johdolla, että maataloustukijärjestelmää ja erityisesti sen täydentäviä ehtojen valvontaa ja tulkintaa on yksinkertaistettava ympäristön ja eläinten hyvinvoinnista tinkimättä. Alla on linkki tuohon ohjelmaan ja siellä toimenpiteitä enemmän.

Esitämme siis, että täydentävien ehtojen valvontaa on vietävä rangaistusten sijaan neuvovaan suuntaan. Tällä hetkellä valvonnassa mennään sakot edellä ja etsitään virheitä. Normaalissa virkatyössähän pitäisi ottaa aivan uudenlainen toimintatyyli ja keskittyä neuvontaan ja antaa asiakkaiden eli tässä tilanteessa maanviljelijöiden korjata tietyssä määräajassa virheensä, ellei kysymyksessä ole tarkoituksellinen tai vakava laiminlyönti. Valvonnan pitää aina olla riskiperusteista eli niitä valvotaan enemmän, joiden toiminta ei ole kunnossa. Esitimme maatalouteen käyttöön oettavaksi tulevalla tukikaudella ns. keltaisen kortin. Kortti tarkoittaisi, että ensimmäisestä vähäisestä rikkeestä tai myöhässä tehdystä ilmoituksesta saisi vain varoituksen – tukien jäädyttämisen sijaan.

Toinen työkalu maatalouden kehittämisessä on tiukempi vaatimus sadonkorjuun tuloksellisuudesta tukien maksatuksen edellytyksenä. Ja kolmas keino maatalouden kannattavuuden parantamiseen on tuotantokustannusten pienentäminen. Kustannuksia kasvattaa erityisesti energian hinta. Haluammekin avata nyt uudestaan sähkömarkkinalain niin, että toimitusvarmuutta parantavat verkkoinvestoinnit toteutetaan pidemmällä aikavälillä ja näin pystymme pitämään sähkönkorotukset kurissa. Energiaviraston tulisi myös alentaa monopolitoiminnan kohtuullisen tuoton määritelmää, jolloin sähkön siirtohintoja pitäisi useiden verkkoyhtiöiden alentaa. Näin energialasku saataisiin pienemmäksi, kun verkkoinvestointeja ei toteuteta liian nopealla aikataululla.

Mutta täältä löytyy tuo meidän koko ohjelma: Kokoomuksen Maatalouden pelastusohjelma.

Tänään ennen täysistuntoa oli valtiovarainvaliokunta ja saimme valmiiksi verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevan laajan lainsäädäntökokonaisuuden yksimielisesti.​ Hallituksen esitys kattaa siis ensimmäisen osan siitä laaja-alaisesta uudistuksesta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää, selkeyttää ja modernisoida kaikkien Verohallinnon kantamien verojen verotus- ja veronkantomenettelyä.

Tämä uudistus on kytketty tarkoituksenmukaisuussyistä Verohallinnossa vuosina 2016–2019 toteutettavaan kokonaisvaltaiseen tietojärjestelmien muutoshankkeeseen, jolla nykyiset, noin 70 erilaista ja eri-ikäistä järjestelmää korvataan ns. VALMIS-ohjelmistolla. Näin toimien mittavat lainsäädäntömuutokset voidaan toteuttaa ilman lisäkustannuksia.  VALMIS-hankkeeseen itsessään on myönnetty vajaan 120 milj. euron erillisrahoitus.

Nyt käsiteltävänämme oleva esitys liittyy siis ensi vuodenvaihteeseen ajoittuvan järjestelmävaiheen käyttöönottoon, jossa oma-aloitteisesti suoritettavat verot – arvonlisävero, työnantajasuoritukset, lähdeverot, vakuutusmaksuvero, arpajaisvero sekä esitykseen sisältyvä uusi apteekkivero – siirretään uuteen tietojärjestelmään. Siksi niitä koskeva menettelyuudistus on nyt ajankohtainen. Samaan yhteyteen on kytketty lisäksi kaikkien verolajien muuttamista, veron määräämistä ja muutoksenhakua koskevat säännökset sekä yleiset menettelysäännökset, joista yksi olennainen koskee oikaisuvaatimus- ja oikaisulautakuntamenettelyn käyttöönottoa kaikissa verolajeissa. Ensivaiheessa uudistetaan myös kaikki Verohallinnon kantamat verot kattava kantomenettely, joka otetaan käyttöön kuitenkin vaiheittain.

Uuteen järjestelmään liitetään seuraavaksi yhteisöjen tulovero, jota koskevista menettelymuutoksista on tarkoitus saada esitys eduskunnan käsittelyyn jo ensi syksynä. Lainsääntömuutokset ehdittäisiin ottaa siten huomioon ennen kuin siirto uuteen tietojärjestelmään toteutetaan suunnitelmien mukaan marraskuussa 2017. Viimeinen osa kokonaisuutta käsittää henkilöasiakkaiden tuloveron, kiinteistöveron sekä varainsiirtoveron. Sitä koskeva lainsäädäntöpaketti on ajoitettu kesään 2017 ja käyttöönotto tietojärjestelmään marraskuuhun 2018.

Uudistuksella pyrimme myös entistä reaaliaikaisempaan verotukseen. Siihen liittyy viime vaiheessa myös ajatus joustavasti valmistuvasta verotuksesta, mikä nopeuttaisi mm. yksilöllisiä verotus- ja muutoksenhakuprosesseja ja takaisi siten nykyistä nopeammin varmuuden verotuksen lopputuloksesta. Tämä parantaisi oikeusturvaa ja vähentäisi eri osapuolten kustannuksia. Joustava valmistuminen ja reaaliaikainen verotus nopeuttaisivat myös veronsaajatilityksiä.

Otimme huomioon arvioinnissamme esityksen aseman osana edellä kuvattua kokonaisuutta. Jotta uudistus olisi hallittava ja sen täytäntöönpano sujuvaa, yksittäisten vaiheiden on perusteltua rakentaa edellytyksiä myös tulevaan nähden. Jälkijättöisyys ja vanhassa pitäytyminen liian pitkään ovat osoittautuneet useassa yhteydessä ongelmallisiksi –  myös verovelvollisille –  kun tarpeellisiksi osoittautuneita muutoksia ei ole voitu ottaa käyttöön riittävän ripeästi. Suhtauduimme esitykseen näistä syistä lähtökohtaisesti hyväksyvästi ja myönteisesti. Uudistushan on kirjattu myös hallitusohjelmaamme ja se voidaan nähdä mittavana norminpurkuhankkeena.

Valiokunta painotti verovelvollisten oikeutettuja odotuksia verotuksen ennakoitavuudesta ja ratkaisujen pysyvyyteen liittyvästä oikeusvarmuudesta. Valiokunta piti lisäksi tärkeänä, että uudistuksen vaikutuksia seurataan huolellisesti.

Tänään myös kävin Ylellä Politiikka Radiossa puhumassa Asuntotuotannosta. Keskustelu löytyy kuukauden päivät täältä: Politiikkaradio.

Hiljainen hetki eduskunnassa Orlandon massamurhan uhrien kunnioittamiseksi. Kuva: Eduskunta.

Hiljainen hetki eduskunnassa Orlandon massamurhan uhrien kunnioittamiseksi. Kuva: Eduskunta.

Kunniotimme tänään istunnon alussa Yhdysvaltojen Orlandossa viikonloppuna tapahtuneen joukkoampumisen uhrien muistoa pitämällä hiljaisen hetken. Järkyttäviä tapahtumia joita ei voi millään tavalla ymmärtää ja käsittää – eikä pidäkään.

 

Kommentit