Tänään maakuntapäiväni päävierailukohteena oli Hämeenlinnan Ilveskoti. Ilveskoti on säätiöpohjainen alunoperin sotainvalideille rakennettu kuntoutuslaitos ja sairaala, joka aloitti toimintansa syksyllä 25 vuotta sitten Hämeenlinnan Ojoisilla. Nykyisin paikan palveluita käyttävät myös muut ihmiset ja esimerkiksi auto-onnettomuuksissa loukkaantuneille Ilveskoti on antanut parasta osaamistaan käyttöön. Tänään edelleen valtaosa talon asukkaista on sotainvalidejä ja veteraaneja ja heidän puolisoitaan, mutta Ilveskodissa katsotaan jo kauemmaksi tulevaisuuteenkin kun kunniavelka on saatu ensin lunastettua.
Olipas mukava ja mielenkiintoinen vierailu Ilveskotiin Hämeenlinnassa. Hyvää asiaa veteraanien ja sotainvalidien kuntoutuksesta ja sotestakin ja mahtava kohtaaminen Hattulan Nissen kanssa. Mies lähti sotaan heti kun täytti 18 vuotta ja haavoittui sodan lipussa – ei katkeruutta vaan vain vaatimattomuutta mies täynnä. Kunnioitus ja arvostus.
Ilveskodin palveluita ovat tänään sotainvalidien laitoshoito, intervallihoito ja päiväsairaala sekä laaja-alainen sotainvalidien ja veteraanien kuntoutus. Lisäksi Ilveskodissa on erikoistuttu geriatrinen, ortopedinen ja AVH-kuntoutukseen ja omaishoitokuntoutukseen sekä avomuotoiseen kuntoutukseen. Paikka on avoinna kaikille hoitoa ja hoivaa tarvitseville.
Tänään ylilääkäri Heikki Roilas ja Ilveskodin johtaja Liisa Lähteenmäki esittelivät taloa minulle ja sainkin todellisen tietopaketin sotainvalidien ja veteraanien kuntouksesta ja sen haasteista. Asiaan olen toki perehtynyt varsin laajasti jo aiemminkin ja aikanaan tein myös esityksen invalidien haitta-asteprosenttien muuttamiseksi Kalervo Viitaselta saamani tiedon mukaan ja esitys meni myös läpi ja nyt isompi osa myös pienemmän invaliditeetin omaavista sotainvalideistä pääsee entistä laajempaan hoitoon. Itse olen jo eduskunnassa esittänyt, että nyt voisimme tehdä jo sellaisen päätöksen, että kaikki sotainvalidit saisivat kaikki mahdolliset palvelut ja hoivan ja tuen ja saman lupauksen voisi tai minusta pitäisi antaa myös jokaiselle rintamalla olleelle sotaveteraanille puolisoineen. Meillä on varaa hoitaa nämä kunniakansalaiset kunnialla elämän ehtoopuolellakin ja lupaan tässä asiassa tehdä työtä.
Hattulan Nissen lahjoittama upea Mannerheim taulu saa nyt arvoisensa paikan Ilveskodissa
Ilveskodissa sain tavata myös talon asukkaita ja yhden miehen huoneeseenkin pääsin. Hattulassa asuva Nisse otti minut avosylin vastaan ja oli vielä aamulla kehunutkin suoraselkäiseksi mieheksi minua 🙂 Mukava kohtaaminen ja ikää reilusti yli 90 vuotta ja siitä lähes 80 vuotta sotainvalidinä. Ei kuitenkaan katkeruutta eikä muuta vaan vain kiitollisuutta isänmaalle ja jopa vaatimattomuutta. Mies kertoi lähteneensä heti sotaan kun vain ikä antoi luvan – loppuvaiheessa ei enää alle 18 vuotiaita oltu lähetetty. ”Muuten olisin lähtenyt jo aiemmin”. Mies sai kranaatin sirpaleen selkäänsä ja ”se oli millintarkkaosuma” totesi mies eloonjäämisestään. Keskustelun aikana mies näytti pöydän vieressä olevaa pakettia. Sain avata sen ja paketista paljastui upea vanha Mannerheimin muotokuva mikä on ollut Hämeessä Suojeluskuntien palkintona. Nisse sen aikanaan pelasti ja putsasi lahtari töhryistä – nyt hän halusi taulun lahjoittaa Ilveskotiin. Samalla hän kertoi kuinka hänen isänsä metsästi Mannerheimin kanssa Harvialassa Vanajanlinnan mailla. Isä oli laittanut Mannerheimin passiketjun päähän tietäen isoimpien ja viisaimpien eläinten menevän sieltä ja niin passiin tulikin hirvi. Kuulemma sellainen ”nupopää”. Mannerheim ei tehnyt elettäkään ja jahdin jälkeen isä oli kysynyt miksi Mannerheim ei ampunut. ”Se oli sellainen pieni” oli Mannerheim todennut.
Nyt kello 15.37 ja kunnantalolle. Loppupäivä ja ilta menee valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa Lopen kunnan uusia strategisialinjauksia pohtiessa. Sote 2019 muuttaa kaikkia maamme kuntia merkittävällä tavalla ja jokaisen kunnan ja kaupungin tulee miettiä sitä millainen uusi ilman sotkea elävä kunta on. Tätä pohdimme Lopen osalta tänään.
Päivään mahtui myös Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Hyvinkäälläkin asioita. Vauhdikas ja työntäyteinen maakuntapäivä siis tämäkin.